STM:n erityisasiantuntija Anne Hautala kertoi Farmasian Päivillä lääkeasioiden uudistuksen tilanteesta apteekkien osalta. Kommenttipuheenvuorot käyttivät SOSTE:n Mirjami Tran Minh ja Farmasialiiton Maija Pirttijärvi. Kuva: Erja Elo
Uutinen

Lääkeasioiden uudistus etenee – lähtökohdat herättävät kysymyksiä

11.11.2022 | 15:36

Teksti : Hanna Hyvärinen

Farmasian Päivillä kysyttiin, tehdäänkö lääkeasioiden uudistusta terveyspoliittisista lähtökohdista vai puhtaasti säästösyistä. Asiakkaiden mukaan nykyapteekissa parhaiten toimii kaikki.

Farmasian Päivien Jälkilöylyissä kuultiin ajankohtaiskatsaus lääkeasioiden uudistuksen apteekkikokonaisuuden tämänhetkisestä tilasta. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) erityisasiantuntija Anne Hautala esitteli muun muassa tähänastisten, nykyjärjestelmää kuvaavien selvitysten tuloksia.

Hautalan ja selvitysten mukaan nykyjärjestelmän hyviä puolia ovat muun muassa asiakkaiden tyytyväisyys apteekkien palveluihin, korkeasti koulutetut farmasian ammattilaiset, lääkkeiden toimitusvarmuus sekä kyky varmistaa lääkehoidon turvallisuus ja seurata ja tukea lääkehoidon onnistumista. Hyvää on myös maankattava jakeluverkosto ja apteekkien toiminta matalan kynnyksen terveyspalveluna.

Lisää hyviä puolia nykyjärjestelmästä toi esiin Suomen sosiaali- ja terveys ry:n (SOSTE) erityisasiantuntija Mirjami Tran Minh, joka kommenttipuheenvuorossaan referoi SOSTE:n hiljattain tekemää kyselyä potilasjärjestöjen jäsenille.

– Kun kysyimme, mikä nykyisessä apteekkitoiminnassa toimii, yleisin vastaus oli "kaikki".

Muista teemoista vastauksissa painotettiin etenkin ammattimaista neuvontaa, jota vastaajien mukaan saa apteekista joiltain osin paremmin kuin muualta terveydenhuollosta.

Saatavuushäiriöitä tulee taklata

Hautala nosti nykyjärjestelmän kehityskohteiksi muun muassa apteekkien verkkopalvelut ja yhteistyön ja yhteydenpidon muiden sote-toimijoiden kanssa. Myös lääkkeiden ja palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa on Hautalan mukaan vaihtelua maan sisällä, samoin kuin apteekkien aukioloajoissa. Vaihtelua on myös lääke- ja hintaneuvonnan tasossa.

Nykyisen lääkekorvausjärjestelmän monimutkaisuus puolestaan vie farmasian ammattilaisten aikaa asiakkaiden neuvonnalta.

Mirjami Tran Minhin mukaan myös potilasjärjestöissä tuotiin esille apteekkien ja muiden sotetoimijoiden yhteistyö. Sitäkin enemmän kuitenkin korostuivat lääkkeiden saatavuushäiriöt, jotka aiheuttavat hankaluuksia etenkin maaseudulla asuville, usein pitkien matkojen päästä apteekissa asioiville.

– Tähän olisi hyvä kehittää ratkaisuja, hän toivoi.

Lähtökohtana terveys – vai sittenkin säästöt?

Eilen torstaina STM julkaisi kaksi Fimean tekemää apteekkiselvitystä: eurooppalaisten apteekkijärjestelmien vertailun ja selvityksen apteekkien lakisääteisen lääkeneuvonnan sisältökokonaisuuksista.

Alkuvuodesta 2023 tulossa on laaja selvitys koko apteekkijärjestelmästä. Se jakautuu kaikkiaan viiteen kokonaisuuteen, jotka ovat lääkkeiden vähittäisjakelu, apteekkien talous, apteekkien omistajuus, apteekkipalvelut sekä etäasiointi ja apteekkien verkkopalvelut.

Luvassa on paitsi nykytilan kuvaus, myös kehittämisehdotuksia ja jatkoselvitettäviä asioita.

Hautalan mukaan pohdittavina asioina on muun muassa se, miten apteekin talouden tulisi tulevaisuudessa rakentua ja miten apteekin tulos voitaisiin sitoa rationaalisen lääkehoidon toteutumiseen ja terveyshyötyjen lisäämiseen.

Tähän tarttui omassa kommenttikpuheenvuorossaan Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi. Hänen mukaansa on aihetta epäillä, ohjaavatko uudistustyötä todella terveyspoliittiset lähtökohdat.

– Viime aikoina on näyttänyt, että uudistusta tehdään pikemminkin säästösyistä, Pirttijärvi totesi.

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevien lääkesäästöjen on arveltu vaikuttavan muun muassa apteekissa annettavaan neuvontaan. Muun muassa Apteekkariliitto on tuonut esiin, että säästöt ovat ristiriidassa lääkeasioiden uudistuksen julkilausuttujen tavoitteiden kanssa.

– On tärkeää, että farmasian ammattilaisten resurssit turvataan, jotta asiakkaat saavat jatkossakin asiantuntevaa neuvontaa. Sieltä ei kärsi yhtään ottaa pois, Pirttijärvi korosti.

Hänen mukaansa farmaseuttisten resurssien karsiminen voi heikentää potilaiden lääkitysturvallisuutta.

Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler toivoi rahoitusmallia nykyistä syvällisemmälle lääkeneuvonnalle, eli lääkehoidon arvioinneille. Sandlerin mukaan niille on tarvetta, mutta harva apteekin asiakas on valmis maksamaan niitä omasta pussistaan.

Tilaisuuden puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston apteekin apteekkari Jouko Savolainen evästi lääkeasioiden uudistuksen tekijöitä vielä kehotuksella miettiä, mikä on oikeasti rikki ja mitä kannattaa korjata.

– Ettei korjata vain ideologiset lasit silmillä.