Tuore väitöstutkimus osoittaa, että avo- ja kotihoidon lääkitysturvallisuudessa on palj... Lue lisää »

Apteekit toivovat lisää joustavuutta lääkevaihtoon. Lue lisää »

Maailman potilasturvallisuuspäivä käsittelee potilasturvallisuutta myös terveydenhuollo... Lue lisää »

Parkinsonin taudista kärsivän rouvan elämänlaatu koheni ja lääkekuorma keveni. Lue lisää »

Fimean tekemän väestökyselyn mukaan asiakkaiden on vaivatonta hankkia itsehoitolääkkeit... Lue lisää »

Lääkärit kannattavat, mutta eivät määrää biosimilaareja

Biosimilaarit  Lääkekorvaukset  Lääkevaihto   16.05.2019 10:30  OLLI-PEKKA TIAINEN ISTOCK

,

Suuri osa lääkäreistä haluaa pitää biosimilaarien vaihdon omissa käsissään, mutta kolmannes olisi valmis apteekkivaihtoon. Myönteisimmin suhtautuvat gastroenterologit.

Biologisia lääkkeitä määräävät lääkärit suhtautuvat biosimilaarien käyttöön positiivisesti, mutta eivät välttämättä kirjoita niitä. Kolmannes olisi valmis apteekkivaihtoon, selviää Fimean tutkimuksesta. 

Fimean haastattelemien lääkärien mukaan biosimilaarien yleistyminen vaatii yhteisiä käytäntöjä ja teknisiä ratkaisuja järkeistämään lääkkeen määräämistä kaikissa tilanteissa. Ammattilaiset ja potilaat tarvitsevat myös lisää riippumatonta informaatiota, sillä lääkärit saavat tietonsa biologista lääkkeistä pääasiassa lääketeollisuudelta.

Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa on selvitetty lääkäreiden asenteita biosimilaareihin, niiden käyttöä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä lääkäreiden tietolähteitä biologisista lääkkeistä. 

Suurin osa haastatelluista lääkäreistä pitää biologisia alkuperäislääkkeitä ja sekä niiden kopioita eli biosimilaareja samanarvoisina. Silti vain puolet lääkäreistä valitsee biosimilaarin ensimmäiseksi lääkehoidoksi ja vaihtaa biologisen valmisteen biosimilaariin.

Säästöt vastaan autonomia

Biosimilaarien hyödyntämistä puoltaa lääkärien mielestä kustannushyöty yhteiskunnalle. Orgnasiaation toimintakuluttuuri, lääkehankintojen kilpailutus sekä yhteistyö hankinnoissa tukevat myös valintaa.

Vastaavasti lääkärin omat mielipiteet ja halu kirjoittaa reseptit itsenäisesti jarruttavat biosimilaarien yleistymistä. Potilas saattaa myös haluta alkuperäisvalmistetta.

Biosimilaarien hintaero koettiin myös liian pieneksi. Vaikka ne ovat alkuperäisvalmisteita edullisempia, hintaeroa ei vaivaan nähden riittävänä

– Se (vaihtaminen) teetti meille valtavasti työtä – ylimääräisiä soittokontrolleja ja joillakin potilailla käyntikontrolleja, kuvaa yliopistosairaalassa työskentelvä diabeteslääkäri.

Apteekkivaihto jakaa näkemykset

Patenttisuojan menettäneet kemialliset  lääkkeet vaihdetaan halvempiiin apteekissa. Apteekkivaihto ja viitehintajärjestelmä ovatkin säästäneet yhteiskunnalta valtavasti rahaa.

Biologiset lääkket on rajattu tämän pakollisen vaihdon ulkopuolelle. Kun viitehinta ja rinnakkaisvalmisteiden keskinäinen kilpailu puuttuu, ei biologisten lääkkeiden hinta laske patentin rauettua samalla tavoin kuin kemillisten valmisteiden.

Fimean selvityksessä kolmannes (14) haastatelluista oli kuitenkin valmis siirtämään myös biosimilaarien vaihdon apteekkiin. Lähes yhtä moni (13) vastusti ajatusta. Osa suhtautui varauksellisesti tai hyväksyi apteekkivaihdon rajatusti.

Lääkäreiden mukaan lääkevalintaan vaikuttaa myös maksajataho, ja kustannuksia pyritään ohjaamaan avohoitoon sen sijaan, että potilas saisi lääkkeen infuusiona sairaalassa. Toisaalta osa lääkäreistä kertoi yksikkönsä linjanneen, että potilaat hoidetaan yhteiskunnan kannalta edullisimmalla tavalla, vaikka se lisäisi sairaalan kustannuksia.

Suuri säästöpotentiaali

Tutkimus keskittyi iho-, suolisto- ja reumasairauksien hoitoon erikoissairaanhoidossa sekä diabeteksen hoitoon erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Teemahaastatteluihin osallistui 45 ja ryhmäkeskusteluihin 31 lääkäriä tammi-syyskuussa 2018.

Biologisten lääkkeiden yleistyminen kasvattaa yhteiskunnan lääkemenoja. Siksi biosimilaarien heikko hyödyntäminen on herättänyt keskustelua.

Viime vuonna kymmenestä korvatuimmasta lääkkeestä kuusi oli biologisia. Näistä neljään on jo tarjolla biosimilaari. Pelkästään näistä neljästä valmisteesta maksettiin viime vuonna lääkekorvauksia 153 miljoonaa euroa.

Arkisto


Apteekkiluvat lääkealan keskukseen
03.04.2009 10:30

03.04.2009 10:30


Ruotsin apteekeille luvassa lisärahaa
03.04.2009 10:23

03.04.2009 10:23


Alkuvuoden lääkemyynti miinuksella
02.04.2009 21:27

02.04.2009 21:27


Nebunette-inhalaatiolaitteissa mahdollisesti ongelmia
02.04.2009 13:56

02.04.2009 13:56


Ruotsin kilpailuvirasto ehdottaa itsehoitoapteekkeja
02.04.2009 12:43

02.04.2009 12:43


Viitehinta käynnistyi sujuvasti
01.04.2009 14:27

01.04.2009 14:27


Viitehinta tuli voimaan
01.04.2009 08:00

01.04.2009 08:00


Lääkelaitos tarjoaa ratkaisuksi etätöitä ja tulospalkkioita
31.03.2009 16:00

31.03.2009 16:00


Tamro teki ennätystuloksen
31.03.2009 12:50

31.03.2009 12:50


Minna Näsänen Lääketietokeskuksen johtoon
31.03.2009 09:41

31.03.2009 09:41