Uutinen

Laaja selvitys julki – Ruotsi etsii ratkaisuja apteekkipalveluiden haasteisiin

10.03.2017 | 11:43

Teksti : INKERI HALONEN

Tuore selvitysraportti haluaa rajata kouluttamattomien oikeutta antaa neuvontaa resepti- ja itsehoitolääkkeistä.

Selvitys Ruotsin apteekkipalveluiden laadun ja turvallisuuden kehittämisestä luovutettiin maan hallitukselle eilen.

Raportti on massiivinen, se käsittelee yli tuhannen sivun verran maan apteekkipalveluiden nykytasoa ja käy yksityiskohtaisesti läpi erilaisia kehitysehdotuksia.

Sen tärkein viesti tiivistyy haluun sitoa apteekit yhä voimakkaammin osaksi terveydenhuoltoa.

Jo ennakkoon julkisuuteen nousi tieto siitä, että raportissa puututaan muun muassa apteekeissa annettavan lääkeneuvonnan tasoon ja sitä kautta potilasturvallisuuteen.

Raportissa ehdotetaankin, että tulevaisuudessa vain farmaseuttisen koulutuksen saaneet saisivat antaa neuvontaa reseptilääkkeistä.

Raportin mukaan Ruotsissa on nyt kohtalaisen yleistä, että muut kuin terveydenhuollon ammattilaiset antavat lääkeneuvontaa reseptilääkkeen toimittamisen yhteydessä. Raportin mukaan tämä heikentää potilasturvallisuutta. 

Raportin laatinut Åsa Kullgren haluaa parantaa neuvonnan tasoa myös itsehoitolääkkeiden osalta. Raportissa ehdotetaan, että itsehoitolääkkeistä neuvoa antavalla pitäisi olla vähintään apteekin teknisen työntekijän koulutus (apotekstekniker, 1,5 vuoden koulutus). 

Suomessa resepti- ja itsehoitolääkkeistä saa antaa neuvontaa vain farmaseutti tai proviisori.


Miten lääkkeiden saatavuutta parannetaan?

Raportissa ehdotetaan myös keinoja, joilla syrjäseutujen apteekkipalveluita voitaisiin parantaa. Yksi näistä on se, että myös muut apteekkiketjut kuin Apoteket AB saisivat perustaa palvelupisteitä syrjäseuduille.

Raportissa etsitään myös keinoja parantaa lääkkeiden saatavuutta apteekeista. Uudistuksen myötä se heikkeni, ja yhä useampi asiakas joutui asioimaan apteekissa kahdesti saadakseen reseptilääkkeensä.

Kullgren ehdottaa, että niin sanottua apteekkien 24-tunnin sääntöä muutetaan siten, että vastuu lääkkeen saatavuudesta vuorokauden sisällä siirtyy apteekeilta lääketukuille.

Apteekkien lääkevarastoja ja siten lääkkeiden saatavuutta yritetään puolestaan kasvattaa sillä, että apteekeille tulisi oikeus palauttaa lääkkeitä tukkuun.

Lisäksi raportissa ehdotetaan, että valtio selvittäisi kokeilujen avulla, mitkä nykyisistä apteekin farmaseuttisista palveluista voisi muodosta pysyviksi.

Lue myös: 

Ensimmäiset reaktiot raportin tiedoista ovat olleet positiivisia, Dagens Apotek uutisoi.

Läkemedlsvärldenin mukaan myös terveydenhuollosta vastaavan ministerin Gabriel Wikströmin ensireaktio raporttiin oli tyytyväinen. 

Aftonbladet suomii itsehoitolääkkeiden hintakilpailua  



TAUSTAA

Ruotsin hallitus päätti teettää selvityksen Ruotsin apteekkipalveluiden laadusta ja turvallisuudesta loppuvuodesta 2015.

Vuotta myöhemmin tarkastelutehtävää laajennettiin koskemaan myös muun muassa apteekkien katetta ei-korvattavien ja vapaasti hinnoiteltavien reseptilääkkeiden osalta, mutta alkuperäisen selvityspyynnön tulokset luovutettiin hallitukselle eilen.

Raportin mukaan valtiollisen apteekkimonopolin purkaminen lisäsi tuntuvasti apteekkien määrää; vuodenvaihteessa apteekkeja oli Ruotsissa raportin mukaan 1392, kun niitä uudistuksen alussa oli 929. Erilaisia apteekkitoimijoita on markkinoilla nyt noin 40. Yksikään toimijoista ei ole enää pääomasijoittajien omistuksessa.

Apteekkien yleisten kauppatavaroiden myynti on liki tuplaantunut 3,2 miljardista Ruotsin kruunusta 6,1 miljardiin Ruotsin kruunuun 2009-2016. Yleisten kauppatavaroiden valikoimat apteekeissa ovat laajentuneet, ja markkinoille on tullut paljon ketjujen omia tuotemerkkejä.

Myös erilaisten apteekkipalveluiden määrä on kasvanut, ja apteekkien aukioloajat ovat pidentyneet Suomen tasolle. 

Raportti keskittyi kuitenkin hallituksen toiveesta selvittämään nimenomaan apteekkipalveluiden laatua ja turvallisuutta, ei määrää. 

Viime syksynä kolme ruotsalaista tutkijaa julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan Ruotsin apteekkiuudistus oli monelle pettymys. 

Tutkimuksen mukaan uudistus lisäsi kyllä apteekkien määrää ja toteutti sitä ajaneiden poliitikoiden poliittisen toiveen, vaikka moni yksityistämistä kannattanut pettyikin siihen, miten samanlaisia apteekit yhä keskenään olivat.

Samalla kuitenkin apteekkien lääkeneuvonnan taso laski, reseptilääkkeiden saatavuus heikkeni ja apteekkien yhteistyö muun terveydenhuollon kanssa väheni, tutkijat totesivat.

Ruotsissa käytiin viime syksynä myös tiivistä keskustelua uudistuksen vaikutuksista apteekkien työoloihin. 

Svensk Farmaci –lehden mukaan esimerkiksi Apoteket AB:n apteekeissa sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 36 prosenttia vuosien 2010–2015 aikana.

Yhtiön työsuojeluvaltuutetun mukaan työntekijät myös kärsivät yhä enemmän etenkin eettisestä stressistä, kun lakisääteisten velvollisuuksien, kuten lääkehoidon turvallisuuden varmistamiseen, ei riitä kunnolla aikaa.

Svensk Farmacin mukaan ammattijärjestöjen luottamusmiehet raportoivat säännöllisesti myös siitä, että apteekkiketjut yrittävät jatkuvasti vähentää farmaseuttista henkilökuntaa ja siirtää tehtäviä vähemmän koulutetulle tekniselle henkilökunnalle.

Helmikuussa Ruotsin Farmaseuttiliitto julkisti kyselytuloksen, jonka mukaan joka toinen farmasian ammattilainen kuvailee työmääräänsä apteekissa niin valtavaksi, että riski vääristä lääketoimituksista on todellinen.