Kun lääkkeitä ei riitä kaikille – lääkeala kaipaa ohjeita priorisointiin
16.11.2022 | 10:23
Teksti : Erja Elo
Farmasian Päivien paneelissa keskusteltiin lääkejakeluketjun toiminnasta tilanteissa, joissa lääkkeitä ei riitä kaikille. Pitääkö apteekin priorisoida ja miten varmistetaan tasapuolisuus?
Tänä syksynä mediassa on uutisoitu siitä, miten tyypin 2 diabeteksen hoitoon tarkoitettu lääke on loppunut apteekeista, koska lääkärit ovat alkaneet määrätä sitä myös laihdutuslääkkeeksi.
Farmasian Päivien paneelissa pohdittiin, pitäisikö apteekkien alkaa priorisoida, kenelle lääkettä annetaan.
Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler ei kannata ehdotusta, koska apteekkien tehtävä ei ole päättää, myykö se valmistetta painonhallintaan vai kroonisen sairauden hoitoon.
– Apteekkitoiminnan eettinen velvoite lähtee siitä, että kaikki potilaat ovat samanarvoisia. Lihavuuden hoitoon tarkoitettu resepti on samanarvoinen kuin diabeteksen hoitoon kirjoitettu, hän sanoo.
Sandler huomauttaa, että viime aikoina apteekeissa on jouduttu usein tilanteisiin, joissa lääkkeet ovat loppuneet saatavuushäiriöiden tai suuren kysynnän vuoksi.
– Näissä tilanteissa apteekit selittävät asiakkaille, miksi lääke on loppu ja yrittävät löytää ratkaisun. Apteekit voivat etsiä asiakkaalle korvaavan lääkkeen tai miettiä ratkaisuja yhdessä lääkärin kanssa.
Lääkeyhtiöt ja tukut ennakoivat
Apteekit ovat lääkejakeluketjun kasvot kuluttajiin päin, mutta lääkkeiden lisääntyneet saatavuusongelmat työllistävät koko ketjua.
Lääkeyhtiöt ja lääketukut seuraavat lääkkeiden saatavuutta tarkkaan.
– Me pyrimme havaitsemaan signaaleja ja ennakoimaan kysyntää. Haemme tarvittaessa poikkeuslupia, joilla voimme tuoda ulkomaisia lääkepakkauksia Suomeen. Jos saatavuudessa on niukkuutta, kommunikoimme lääkärien ja apteekkien kanssa, että saisimme hillittyä kysyntää, sanoo lääkeyhtiö BMS:n vastuunalainen johtaja Anna Ikonen.
Lääketukku Tamrossa häiriöitilanteisiin varautuminen on tällä hetkellä yksi liiketoiminnan tärkeimpiä teemoja. Tukku seuraa markkinatilannetta yhteistyössä useiden lääkeyhtiöiden kanssa esimerkiksi ennustamalla markkinatilannetta erilaisilla työkaluilla.
– Lääkejakelijana meidän keskeinen tehtävämme on varmistaa Suomen kattava alueellinen ja tasapuolinen jakelu, kertoo Tamron laatujohtaja Anni Svala.
Saatavuushäiriötilanteissa tukku pitää huolen myös tiedottamisesta apteekkien suuntaan.
– Asiakkaiden on tärkeä saada apteekista realistinen tieto siitä, milloin puuttuvaa lääkettä taas saa, Svala sanoo.
Pelisäännöt niukkuuden jakamiseen
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea seuraa lääkkeiden saatavuutta ja yrittää hallita häiriötilanteita.
Keinoina ovat esimerkiksi erityislupien myöntäminen, velvoitevarastointijärjestelmän hyödyntäminen sekä kysynnän hillitseminen rajoittamalla lääkkeiden toimittamista.
– Kun jaetaan niukkuutta, kyse on aina priorisoinnista. Miten priorisoidaan joku hoito yli toisen? Milloin rajoitetaan, montako pakettia lääkettä asiakas saa mukaansa apteekista. Ratkaisuja pitäisi miettiä jo ennen kuin häiriötilanne on päällä, sanoo johtaja Johanna Nystedt Fimeasta.
Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että niukkuuden jakamiseen pitäisi kehittää yhteiset pelisäännöt, koska eettinen keskustelu sairauksien arvottamisesta on vaativaa. Pelisääntöjen miettimiseen tarvitaan tiivis lääkealan toimijoiden verkosto.
Hamstraus sekoittaa markkinat
Häiriötilanteissa tärkeää on kommunikoida rauhoittavasti. Väärin valitut sanat mediassa voivat laukaista lääkkeiden hamstrauksen, joka sekoittaa markkinat.
– Normaalikysynnässä meidän varastotilanne riittää seuraavaan saapuvaan toimitukseen, mutta jos kommunikoidaan että tavaraa on vähän, se triggeröi hamstraamista, Anna Ikonen sanoo.
Hamstrauksen haitallisuudesta on saatu ikäviä kokemuksia viime aikoina. Pandemian alkuvaiheessa ihmiset ryntäsivät ostamaan apteekeista kipu- ja kuumelääkkeitä, jolloin Fimean oli rajoitettava myyntiä.
Helmikuussa 2022 joditablettien kysyntä nousi monisatakertaiseksi, kun Venäjän hyökkäsi Ukrainaan.
Jodipaniikki koettiin uudestaan lokakuussa, kun sosiaali- ja terveysministeriö päivitti ohjeen lääkejodin käytöstä säteilyvaaratilanteessa. Äkillinen ja voimakas kysyntäpiikki söi apteekkien varastot tyhjiksi ja aiheutti tilapäisen katkoksen joditablettien saatavuuteen, vaikka akuuttia kiirettä niiden hankkimiseen ei ollut.
Sähkökatkot voivat sulkea apteekkeja
Pandemia ja sotatilanne ovat opettaneet lääkejakeluketjulle, että on entistä tärkeämpää varautua ennakolta yllättäviin tilanteisiin.
Ensi talvena ongelmaksi voivat nousta sähkökatkokset. Apteekit eivät ole tällä hetkellä niiden kriittisten organisaatioiden listalla, joiden sähkönsaanti turvataan.
– Sähkökatkojen aikana apteekit ovat käytännössä kiinni. Apteekkien täytyy ratkaista, kenen lääkitys on niin elintärkeä, että lääkkeet toimitetaan vaikka kynttilävalossa, Charlotta Sandler sanoo.
Hyvää yhteistyötä lääkeketjussa
Fimean Johanna Nystedt arvostaa sitä, että poikkeusoloissa suomalaiset lääkealan toimijat ovat osoittaneet pystyvänsä tiiviiseen yhteistyöhön. Alalla on opittu esimerkiksi laatimaan lääkkeiden saatavuudesta yhteisiä tilannekuvia, joista on tullut päivittäisiä työkaluja.
Anni Svala jatkaa, että tilannekuvien lisäksi alan pitäisi kehittää myös ennakointiajattelua.
– Pystymme muodostamaan hyvin tämänhetkisen tilannekuvan, mutta meidän pitäisi myös tehdä mallinnuksia vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Tässä olisi meille kaikille yhteisiä askeleita otettavana.
-
REKRYTOI TEHOKKAASTI!
Näin ilmoitat avoimesta työpaikasta Apteekkari.fi:ssä
