Uutinen

Kiinnostava tutkimushavainto Saksasta - Lisäävätkö tavalliset kipulääkkeet antibioottiresistenssiä?

19.06.2018 | 12:25

Jaa artikkeli:

Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovisen mukaan uudet tutkimustulokset ovat kiinnostavia, mutta vielä on liian aikaista vetää johtopäätöksiä.

Saksalaistutkijat havaitsivat äskettäin Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, että yli tuhannesta yleisesti käytettävästä lääkeaineesta noin neljännes esti yhden tai useamman tavallisen suolistomikrobin kasvua.

Joukossa oli muun muassa kipulääkkeitä, diabeteslääkkeitä ja psyykenlääkkeitä.

Nature-tutkimuksessa mukana olleen Euroopan molekyylibiologian laboratorion (EMBL) tutkijatohtori Lisa Maierin mukaan on mahdollista, että jotkut lääkkeistä paitsi muokkaavat suolistobakteeristoa, myös edesauttavat antibioottiresistenssin syntyä.

Eli ne voivat lisätä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä.

Sama mekanismi taustalla

Saksalaistutkijoiden mukaan mekanismit antibiootti- ja lääkeresistenssin taustalla ovat osin päällekkäiset. Tämä voi selittää ilmiön ja sen, miksi multiresistentit bakteerit näyttäisivät olevan vastustuskykyisiä myös muille lääkkeille kuin antibiooteille.

Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovisen mukaan uudet tutkimustulokset ovat kiinnostavia, mutta vielä on liian aikaista vetää johtopäätöksiä.

–Ei ole vielä todistettu, että tulehduskipulääkkeet lisäisivät antibioottiresistenssiä.

Toisaalta, vaikka kipulääkkeet näyttäisivät vaikuttavan suoliston mikrobilajistoon, löydöksen merkitystä on vaikea arvioida. Ei riitä, että havaitaan muutos mikrobistossa. Pitäisi olla myös näyttöä siitä, että muutos johtaa ongelmiin.

– En nyt lähtisi neuvomaan, että älkää ottako kipulääkettä päänsärkyyn. Kannattaa kuitenkin kunnioittaa neuvoa, että kipulääkkeiden käytölle pitää aina olla hyvä syy eikä niitä pitäisi syödä pitkään. Jatkuvaan käyttöön niitä ei ole tarkoitettu.

Kipulääkkeiden muut suolistohaitat tunnetaan hyvin

Vaikka kipulääkkeiden vaikutuksista suolistomikrobeihin on vasta viitteitä, muista suolistovaikutuksista on kertynyt jo rutkasti tietoa.

Fimean arvion mukaan noin 200–400 ihmistä kuolee Suomessa vuosittain tulehduskipulääkkeiden aiheuttamiin suolistoverenvuotoihin.

Suolistohaitat johtuvat siitä, että tulehduskipulääkkeet estävät mahan limakalvojen suojaamiseen osallistuvien kudoshormonien, prostaglandiinien, tuotantoa.

Sen seurauksena maha-suolikanavan pinta vaurioituu. Syntyy haavaumia ja verenvuotoja.

Suolisto-ongelmia aiheuttavat etenkin niin sanotut epäselektiiviset tulehduskipulääkkeet. Näitä ovat monet tutut lääkkeet, kuten ibu- ja ketoprofeeni, aspiriini, diklofenaakki ja naprokseeni.

Sen sijaan koksibeja eli COX-2-selektiivisiä tulehduskipulääkkeitä käytettäessä suolistoverenvuodon riski on pienempi.

Osittain suolistohaittoja voidaan estää happopumpun salpaajien avulla. Niistä ei kuitenkaan ole apua alemman suolikanavan limakalvoille: ohut- ja paksusuoleen saattaa silti kehittyä haavaumia ja verenvuotoja.

Lisa Maierin tutkimukset jatkuvat

Lääkkeiden suolistovaikutuksista saadaan todennäköisesti lisää tietoa lähivuosina, kun Lisa Maierin tutkimukset jatkuvat.

Nature-lehdessä julkaistut tutkimukset oli tehty in vitro eli laboratoriossa. Seuraavaksi pitää selvittää, mitä tapahtuu in vivo eli potilaiden suolistossa.

Joitain tutkimushavaintoja kipulääkkeiden vaikutuksista suolistomikrobistoon on jo tehty.

– Näyttäisi siltä, että tulehduskipulääkkeet muuttavat suoliston mikrobikoostumusta. Lisää tutkimuksia kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan vetää johtopäätöksiä vaikutuksista ihmisten terveyteen, Maier sanoo Apteekkarilehdelle.