Keskustelu: Kriisiaikojen lääkehuolto vaatii varautumista – ja se maksaa

Varautuminen maksaa

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) toi kriisikeskusteluun mukaan näkökulman maapallon rajallisista resursseista, ympäristön tilasta ja ilmastonmuutoksesta. Pietikäisen mukaan näihin liittyvät riskit ovat kyllä tiedossa, mutta varautuminen ja toimenpiteet aina vain riittämättömiä.

Pietikäisen mukaan lääketuotantoa tulisi tuoda takaisin Eurooppaan, niin huoltovarmuuden kuin nykyistä ekologisemman lääketuotannon varmistamiseksi. Ongelmana on, että Euroopassa tuotetut lääkkeet maksaisivat enemmän kuin Aasiasta tuotavat. Pietikäisen mukaan varautumista ei kuitenkaan voi miettiä vain talouden kautta.

– Muutenhan voidaan sanoa, että puolustusvoimat se vasta harvinaisen turha yksikkö on, kun ei ole yli 50 vuoteen sotaa käynyt, Pietikäinen havainnollisti.

– Varautuminen maksaa. Tämä kannattaisi tajuta ennen kuin tilanne on sylissä, hän viestitti.

Halpaa hyödykettä vai huoltovarmuutta?

Pietikäisen kanssa samoilla linjoilla oltiin myös varautumista koskevassa paneelikeskustelussa. Entinen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö, nykyinen Satakunnan hyvinvointijohtaja Kirsi Varhila muistutti, että lääke- ja terveydenhuoltojärjestelmä on pitkään perustunut tehokkuuden hakemiseen ja kustannusten hillitsemiseen.

– Siksi se ei kestä kriisiä.

Myös Orionin Suomen kaupallisten toimintojen yksikön johtaja Janne Maksimainen suomi säästölinjaa, joka on osaltaan johtanut tuotannon siirtymiseen tämänhetkisille riskialueille.

– Nähdäänkö lääkkeet halpana hyödykkeenä, joka pitäisi saada entistä halvemmalla vai katsotaanko asiaa myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Aina, kun mennään halpa hinta edellä, mennään halpaan tuotantoon, Maksimainen kiteytti.

Hän muistutti, että nyt jo myöhä pohtia lääketuotannon lisäämistä Euroopassa tai Suomessa, sillä lääke- ja kemianteollisuudessa investointiajat ovat pitkiä.

Varautumattomuus voi tulla kalliiksi

Tuotannon lisäksi panelistit nostivat esiin kysynnän ohjaamisen. Kirsi Varhilan mukaan uusien hyvinvointialueiden tehtävänä on nimensä mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, toisin sanoen sairauksien ennaltaehkäisy ja etenkin sen kalleimman ja raskaimman hoidon tarpeen vähentäminen nykyistä varhaisemmalla puuttumisella.

Tässä panelistit näkivät roolin myös apteekeilla.

Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies Marjukka Kuittinen peräänkuulutti myös huoltovarmuutta kansalaistaitona vähän samaan tapaan kuin ensiaputaidot.

Lopulta keskustelu kiertyi kuitenkin takaisin talouteen ja siihen, mistä ollaan valmiita maksamaan ja mistä ei.

– Varautuminen maksaa, mutta varautumattomuus voi maksaa vielä enemmän, huoltovarmuuskeskuksen Kuittinen summasi.