Uutinen

Kelan pääjohtaja: Apteekkien ja terveydenhuollon yhteistyötä tulee lisätä

19.11.2020 | 14:50

Teksti : HANNA HYVÄRINEN

Jaa artikkeli:

Outi Antila toivoo, että apteekit ja terveydenhuolto voisivat pitää yhteyttä jotenkin muuten kuin soittelemalla.

Kelassa toivotaan, että apteekkien, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä lisättäisiin nykyisestä. APTEEKKARI 2020 -tapahtumassa puhunut Kelan pääjohtaja Outi Antila toivoi muun muassa selvitystä siitä, miten apteekkien terveyspalvelut voisivat tukea rationaalisen lääkehoidon onnistumista.

Samalla Antila peräänkuulutti apteekeille lisää työkaluja kokonaislääkitysten seurantaan.

– Myös tietojärjestelmiä on kehitettävä mahdollistamaan apteekkien ja terveydenhuollon välinen yhteydenpito. Tarvitaan jotain muuta kuin perinteinen puhelin, Antila totesi.

Kelan ja apteekin välinen tiedonkulku on puolestaan ottanut viime vuosina isoja digiloikkia ja toimii Antilan mukaan hyvin. Myös Apteekkariliiton lanseeraama Lääkehaku sai Antilalta kiitosta. Palvelu on hänen mukaansa erinomainen esimerkki asiakasnäkökulman huomioimisesta.

Muutoksia ei tule tehdä köykäisesti

Puheenvuorossaan Antila esitteli myös Kelan tekemää simulointia eri Pohjoismaiden taksajärjestelmistä. Antilan mukaan Ruotsin, Norjan ja Tanskan taksajärjestelmät tuottavat hiukan Suomea pienemmän lääkkeiden kokonaiskustannuksen.

Yleisöstä kuitenkin huomautettiin, että eri maiden luvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia, sillä esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa apteekit saavat tukuilta alennuksia. Samalla muistutettiin apteekkiveron osuudesta Suomen hintajärjestelmässä.

Antilan mukaan taksaa tulisi kuitenkin tarkastella, mutta harkiten.

– Taksajärjestelmällä on iso merkitys apteekin toiminnassa. Mitään muutoksia ei pitäisi tehdä köykäisin perustein.

Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva esitti Antilalle yleisökysymyksiä varsinaisen puheenvuoron jälkeen.

Lääkkeitä kustannetaan toimeentulotuella

Valmisteilla olevaan lääkeasioiden tiekarttatyöhön Antila toi Kelan terveisinä sen, että lääkekorvausjärjestelmän sääntöjen ja korvausperusteiden tulisi jatkossakin olla valtakunnallisia, eikä niitä tule säätää hyvinvointialueittain. Hänen mukaansa kansallinen ohjaus takaa parhaiten sen, että järjestelmä toimii yhdenvertaisesti, vaikka rahoitusvastuuta siirtyykin valtiolta alueille.

Antila arvioi, että rahoituksen valtionosuuden siirtyminen alueille luo ”buusteria” siihen, että lääkekorvauksia ja lääkkeiden määräämistä harkitaan alueilla. Antilan mukaan muun muassa tiedolla johtamista pitäisi vahvistaa, jotta alueilla on tieto siitä, paljonko ja millaisia lääkkeitä niillä käytetään.

Mitä kustannuksiin tulee, Kelassa on tunnistettu ongelmaksi se, että tällä hetkellä paljon lääkkeitä kustannetaan toimentulotuesta.

– Tätä asiaa tulisi tutkailla, ja ehkä jopa muuttaa tai täsmentää toimeentulotuesta annettua lakia. Tällä hetkellä toimeentulotuesta on tullut rinnakkainen rahoituskanava lääkkeille ja silloin yhdenvertaisuus on kysymysmerkki.