Avonex on biologinen lääke, jota käytetään MS-taudin hoitoon. Lue lisää »

Lääkitysriskejä aletaan seuloa yksinkertaisella kyselyllä, jonka saa verkosta tai alan ... Lue lisää »

Suomalaistutkijat osuivat rino- ja enterovirusten heikkoon kohtaan. Flunssalääke olisi ... Lue lisää »

Hyvänmakuiset lääkkeet helpottavat lasten lääkitsemistä, mutta niiden vuoksi soitetaan ... Lue lisää »

Terveyspisteet ovat suunnitelleet yhteisiä hoitopolkuja julkisen terveydenhuollon kanss... Lue lisää »

Karavaani kulkee – Aino-Kaisa Pekonen vaalii lääkitysturvallisuutta ja puolustaa vanhuksia haukuista piittaamatta

Lääkitysturvallisuus  Saatavuusongelmat  Tekijä   30.09.2019 13:50  OLLI-PEKKA TIAINEN EEVA ANUNDI

EEVA ANUNDI, EEVA ANUNDI

Aino-Kaisa Pekonen koirineen on tuttu näky Riihimäen rautatienpuistossa. Usein miehellä on mukana espanjanvesikoirat ja Aino-Kaisalla pienet kiinanharjakoirat.

Aino-Kaisa Pekosella on nyt enemmän lankoja pideltävänä kuin hän vielä keväällä uskalsi odottaa. Ministeriö opettaa, eikä kokenut poliitikko ja koirankasvattaja pientä haukkua hätkähdä.

Ministeri vetää tuulipusakan päälleen ja kytkee jokaisen koiran omaan hihnaansa. Ne alkavat heti innostua. Espanjavesikoirat Bertta ja Välkky sekä pitkäkarvainen kiinanharjakoira Hippu ja karvaton kiinanharjakoira Madde ovat melkoinen lauma.

Ne myös kulkevat sujuvasti laumassa, vaikka emännän taskussa tuoksuvat makupalat saavatkin koirat välillä haukahtelemaan ja nousemaan jalkaa vasten.

– Olen lempeä ja maalaisjärkinen koirankasvattaja. Ehkä sama pätee myös lapsiin. Olen kouluttanut kaikkia koiriani, toisia enemmän kuin toisia. Kyllä ne haukkuvat ja hyppivät, mutta osaavat myös kulkea rinnalla, ja käyttäytyä mallikkaasti, Pekonen sanoo.

Karavaani suuntaa Rautatienpuistoon, joka on riihimäkeläisten olohuone ja ylpeydenaihe. Jonkinlaista kalustoa on myös Pekonen itse, sillä tuttuja ja jututtajia riittää, minne Pekonen meneekin.

Seurallisia ovat koiratkin. Juuri sellaisia helposti lähestyttäviä, joita kenen tahansa tekisi mieli rapsuttaa. Muuta yhteistä eri roduilla ei olekaan, jollei vähäistä karvanlähtöä lasketa sellaiseksi.

–Pidän koirista ylipäätään. Koira on ihmisen paras kaveri. Minulle koira on ollut lenkkikaveri ja seuralainen, mutta kyllä se tuo myös turvaa.

Pekonen sai ensimmäisen koiransa, bichon frise Hepun ollessaan 8-vuotias. Siitä astia koiria on ollut melkein aina.

Kun kansanedustaja vei hoitajien työt

Pekosella on myös toinen kiintymyksen kohde, joka on oikeastaan syy siihen, miksi nyt puhumme hänen koiristaan. Ne ovat riihimäkeläiset mummot.

Ensimmäiset kokemukset hoitotyöstä tulivat sijaisuuksien ja keikkatöiden kautta 2000-luvun alussa. Riihimäen terveyskeskuksessa Pekonen työskenteli lähihoitajana neljä vuotta, kunnes poliittista uraa rakentaessaan uupui ja irtisanoutui.

Työkaverit muistelevat vieläkin, miten ”laulava hoitaja” puolusti potilaitaan.

Jouluna 2011 tuore kansanedustaja sai taas puhelun vanhalta työpaikaltaan.

– He olivat soittaneet 13 sijaiselle, eikä kukaan ollut päässyt. Epätoivon hetkenä joku muisti kahvihuoneessa, että hei – Aino-Kaisahan on jollain eduskunnan loputtomalla joulutauolla.

Pekonen päätti paikata vuodeosaston kovaa hoitajapulaa ja tehdä kolmen päivän sijaisuuden.

– Se oli kivaa. Tykkään ihan hirveästi hoitotyöstä ja rakastan mummoja ja pappoja. En ole koskaan ajatellut ryhtyväni vanhustenhoitajaksi, mutta se ollut mun juttu.

Kukaan ei edes tunnistanut kansanedustajaa. Sitten Pekonen innostui tekemään some-päivityksen, ja asia kääntyi nurinpäin. Kuinka hyvätuloinen kansanedustaja kehtasi rohmuta hoitajien työt, raivottiin keskustelupalstoilla.

Olimme työkavereita Riihimäen Seudun terveyskeskuksen vuodeosastolla. Aino-Kaisan kanssa oli aina kivaa. Hän oli aidosti kiinnostunut työstään ja kunnioitti työkavereita sekä potilaita. Se välittyi myös hoitotyöhön. Eräänä viikonloppuna lauloimme iltakierrolla vuodepotilaille Tapio Rautavaaran "Kulkurin valssia". Pian potilaatkin innostuivat laulamaan mukana. Järjestimme potilaille myös karaokeiltoja. Eräs vanhus kutsuikin meitä laulaviksi hoitajiksi. Sellainen Aino-Kaisa on minulle edelleen, työlleen omistautunut, iloinen ja ahkera ystävä.

Johanna Koivisto, sairaanhoitaja, Riihimäen seudun terveyskeskus

Yövuoro johti rikosilmoitukseen

Viime kaudella Super haastoi kaikki kansanedustajat päiväksi vanhustenhuoltoon. Pekonen lähti Riihikodin palvelukeskukseen eli entiseen vanhainkotiin.

– Menin aamuseitsemäksi, vaihdoin hoitajan vaatteet päälle ja toimin päivän yhden hoitajan työparina. Arvelen että minusta oli vielä jotain hyötyä.

Yövuoro Riihimäen kotihoidossa ei mennyt ihan yhtä nappiin. Pekonen kiinnitti huomiota, siihen, että 30 000 asukkaan Riihimäellä on vain yksi kotihoitaja yövuorossa. Kansanedustaja halusi yöksi mukaan.

Ennen kierrosta lupa pyydettiin kaupungilta ja jokaiselta asiakkaalta erikseen. Viikko sen jälkeen yksi omainen havahtui Pekosen blogitekstiin ja teki rikosilmoituksen kotirauhan häirinnästä.

– Usein tulee pyyntöjä, että tutustukaa siihen vanhusten tai hoitajien arkeen. Sitten kun jotain tekee, käy näin, huokaisee poliisikuulusteluihin joutunut Pekonen.

Karvaani kuitenkin kulkee. Viime keväänä Pekonen sai yllätyksekseen uuden vastuun. Sosiaali- ja terveysministerin aika ei riitä hoitokeikkoihin.

– Vaikka on ollut 8 vuotta kansanedustajana ja 4 vuotta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, niin ei tähän tehtävään voi valmistautua mitenkään. On paljon opeteltavaa, ja olen usein isona kysymysmerkkinä, hän tunnustaa.

Lääkepulasta tuli ensimmäinen koetus

Vaikka työyhteisö on vaihtunut, Pekonen sanoo saaneensa lämpimän vastaanoton ja paljon tukea. Sitä tarvitaankin.

Ensimmäinen tiukka paikka tuli eteen heti kesällä. Lääkkeiden saatavuushäiriöt kärjistyivät, ja media tarttui hiljaiseen uutisaikaan asiaan hanakasti. Ihmiset hätääntyivät.

– Olen kokenut tästä asiasta aidosti tuskaa. Ihmiset ovat soittaneet ja laittaneet viestiä, että ”sä vastaat tästä asiasta, mitä teet. ” Olen kysynyt ministeriössä, mitä yksi pieni ministeri voi tehdä. Eipä globaalille ongelmalle oikein voi mitään.

Jotain sentään kuitenkin. Pekonen aikoo ottaa asian esiin Suomen EU-puheenjohtajakaudella.

Mitään varsinaista ehdotusta tai aloitetta Suomella ei ole tarjota. Yhteisestä ongelmasta pitäisi silti keskustella – esimerkiksi voitaisiinko hintapolitiikalla vaikuttaa asiaan.

–Hintakilpailun vuoksi joidenkin lääkkeiden tuotanto on keskittynyt vain muutamille tahoille, jolloin häiriöt tuotantoketjussa aiheuttavat laajoja vaikutuksia saatavuuteen. Myös Euroopan tulee olla lääkemarkkinoilla kilpailukykyinen.

Ministeri muistuttaa, että Suomi on kuitenkin selvinnyt monia muita maita paremmin. Korvaavia lääkkeitä on löytynyt hyvin, ja rinnakkaisvalmisteita on paljon tarjolla, mikä on yksi osoitus jakelujärjestelmän toimivuudesta.

Vaikka paniikkiin ei ole syytä, ongelmia voidaan lievittää. ”Tietojärjestelmäintegraatio”, Pekonen suorastaan huudahtaa. Jos lääkäri näkisi reseptiä kirjoittaessaan, mitä lääkettä ei ole saatavilla, hän voisi määrätä korvaavaa, eikä potilas ehtisi huolestua.

– Olen miettinyt monta kertaa, että olisiko kriisi ollut vältettävissä, jos olisi toimittu näin, Pekonen pohtii.

Muutakin tarvitaan, esimerkiksi joustavuutta annoskokojen ja vahvuuksien vaihtoon apteekeissa. Ministeri haluaa tarkastella myös velvoitevarastoja, vaikka ne eivät yksin ratkaise saatavushäiriöitä.

– Velvoitevarastointilaki kaipaa päivittämistä. On syytä katsoa, vastaako se enää muuttuneita olosuhteita.

Kesken jääneet apteekkilait valmiiksi 

Kun edellinen hallitus kaatui, meni nurin myös nippu apteekkeja koskevia lakiuudistuksia, kuten uuden apteekin perustamisen helpottaminen, perustamista koskevan valitusprosessin lyhentäminen ja apteekin noutoautomaattien sijoittelun helpottaminen.

En usko että ainakaan ihan varauksetta ollaan sallimassa hintakilpailua.

Kantakahvila Pompotin Jenni Leppämäki ja Miia Tamminen ovat vanhoja koulukaveita, Leppämäen Pekonen on tuntenut ala-asteelta asti.

Hoivakodit kaipaavat yhä lakia yhteiskäyttöön tarkoitetusta lääkevarastoista eli lääkekaapeista.

–Uudistukset tuovat parannuksia lainsäädäntöön, ja siksi ne on hyvä viedä nyt eteenpäin ilman viivytystä, Pekonen sanoo.

Ihan sellaisenaan esitykset eivät ministeriön valmistelua läpäise. Erityisesti yksi muutos hieman mietityttää ministeriä.

Itsehoitolääkkeiden hintakilpailun salliminen apteekin katteen sisällä tuskin toisi todellista hyötyä kuluttajille, koska alennukset koskisivat lähinnä merkkituotteita, jotka säilyisivät alennusten jälkeenkin kalliimpina kuin rinnakkaisvalmisteet. Alennus voi kuitenkin houkutella ostamaan lääkettä turhaan.

– En usko että ainakaan ihan varauksetta ollaan sallimassa hintakilpailua. Ajattelen hyvin pitkälti niin, että lääkkeitä otetaan vain silloin, kun on tarve. Ei ole hyvä, että siitä kehittyisi tarjoustuote, joka lisäisi tarpeetonta käyttöä.

Suomessa on myös keskusteltu itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamisesta. Tässä Pekonen on ehdottomampi.

– Suhtaudun itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamiseen todella kriittisesti. Naapurimaiden kokemukset esimerkiksi särkylääkkeiden myynnistä eivät ole olleet kauhean rohkaisevia.

Koko maa tarvitsee apteekkeja

Pekonen kehuu vuolaasti apteekkien osaamista ja korostaa lääkeneuvonnan tärkeyttä.

– Lääkärin vastaanotolla saattaa diagnoosin ja lääkkeet saadessaan olla vähän jännittynyt. Onneksi apteekissa voi esittää vielä monta kysymystä lääkkeen vaikutuksesta ja mahdollisista sivuvaikutuksista.

Pekonen uskoo, että verkkokaupan kasvu tulee hillitsemään uusien apteekkien tarvetta – kunhan verkkoapteekitkin huolehtivat lääkeneuvonnasta.

Mitä tahansa muutoksia tehdäänkin, lääkehoidon on oltava järkevää ja turvallista – kaikkialla Suomessa.

– Jotta lääkehoito voidaan varmistaa kaikille, on tärkeää turvata apteekkien toiminta myös pienillä paikkakunnilla.

Lääkekorvauksia hallitus ei aio leikata, joten potilaat säästyvät lisäkuluilta. Toisaalta lääkesäästöjäkään ei ole ohjelmassa.

Biosimilaarien käytön edistäminen ja toimiva hintakilpailu voisivat kyllä säästää biologisten lääkkeiden korvausmenoja.

– Tämä on meillä selvitettävänä. Toivon että sitä voidaan edistää, mutta aikataulua en uskalla luvata.

Aihe on sinänsä tuttu, sillä omalla pojalla on biologinen Humira-lääkitys, jonka pistämiseen Pekonenkin on perehtynyt.

Kerran lähdin kasvattajalle katsomaan hänen koiransa pentuja. Yllättäen yksi niistä tuli meille. Myöhemmin koira sai pentuja kotona, ja olin kaverina. Se oli ensimmäinen kerta Aino-Kaisallekin. Välillä luettiin kirjaa ja mittailtiin lämpötiloja. Synnytyksiä tuli sitten useampikin. Kerran jouduimme menemään yöllä Hattulaan, kun synnytys ei edennyt. Olin itse viimeisilläni raskaana aamutossuissa ja Aino-Kaisa Crocseissa. Seisoimme pihalla, kun joku mummo toi koiraansa ja huudahti ”mä äänestin sua!” Missä Aino-Kaisa ikinä liikkuu, hän jää aina juttelemaan. Olimme iloisia, että hän lähti politiikkaan ajamaan meidän ja vanhusten asioita.

Sanna Lukkari, Riihimäen kotihoidon palveluvastaava, entinen esimies

Lääkekaaos yllätti ammattilaisen

Sosiaali- ja terveysministerin vastuulle kuuluu lääkehuollon lisäksi muun muassa sairausvakuutusasiat, eläketurva, vakuutukset sekä monet tuet ja etuudet.

Esimerkiksi Pekonen vastaa stm:n jakamista Veikkauksen tuotoista, peruspalveluministeri Krista Kiuru rahapelihaitoista. Vanhustenhuolto kuuluu myös Kiurulle, mutta niiden lääkejakelu kulkee apteekkien eli Pekosen reviirin kautta.

Vanhusten lääkitysturvallisuusasioita ministerit ratkovatkin yhdessä. Ne tulevat pöydälle myös hallitusohjelmaan kirjatun lääkehoidon tiekartan kautta.

Pekonen oli hoitajana jonkin aikaa keikkatöissä ja ehti nähdä monta hoivakotia. Uutiset vanhusten lääkehoidon vakavista laiminlyönneistä ovatkin hätkähdyttäneet.

– Kaikissa paikoissa, joissa olen ollut lähihoitajana, lääkehoidon turvallisuudesta on pidetty tarkasti huolta. On ollut tosi selvää, kenellä on lääkeluvat tai lääkekaapin avaimet. Siksi on vähän yllättävää, että tätä on jossakin laiminlyöty.

Pekonen arvostaa tässäkin apteekkien ja farmasian ammattilaisia, jotka tuntevat ”lääkehoidon perin juurin”.

– Ammattilaisilla pitäisi olla aikaa tarkastaa lääkelistoja ja katsoa, onko niissä päällekkäisyyksiä ja yhteisvaikutuksia. Ylilääkitseminen on myös ongelma, ja on tärkeää vähentää turhia lääkkeitä.

Sama koskee omaishoitoa. Apteekit tarjoavat tukea myös lääkehoitoprosessien hiomiseen, ja Apteekkariliitto on esittänyt, että lääkitysasioiden auditointi kirjattaisiin vanhuspalvelulakiin. Pekosenkin mielestä tätä osaamista tarvitaan.

– Aika harvassa laitospaikassa on farmasian ammattilaista töissä, Ja lääkehoitoa on kuitenkin paljon.

Eduskunta katkaisi kennel-uran

Ministeriössä on vaikea pitää etätyöpäiviä, ja tunnollisella ihmisellä sähköpostien purkaminen tahtoo jäädä yön tunneille. Onneksi koirat pakottavat liikkeelle kiireenkin keskellä.

– Usein ottaa päähän, että viideltä aamulla tai vesisateella täytyy lähteä ulkoiluttamaan, mutta aika harvoin enää, kun palaa lenkiltä. Kuntosalin voi helposti jättää väliin, vaikka kuinka tietäisi, että sen jälkeen on hyvä fiilis. Koiria ei voi.

Lapsena Pekosella oli kaksi bichon friseetä, ”ihanaa valkoista karvapalloa”, joiden pesemisen ja trimmaamisen äiti keksi järjestää perjantai-illoiksi, jottei tytär juossut kaupungille. Pekonen oli kuitenkin harvinainen lapsi. Hän ulkoilutti koiransa itse, kuten oli lemmikkiä kinutessaan luvannutkin.

Trimmaus sujuu yhä. Siitä muistuttaa koiran rimpuilusta tullut naarmu käsivarressa.

Karvapallot jäivät aikanaan vanhemmille, mutta 2004 tuli ensimmäinen Espanjan vesikoira omaan perheeseen. Pekonen alkoi käydä agilityssa, jäljestämässä ja näyttelyissä.

Koiran kasvattaja halusi teettää pennut, ja Pekonen innostui itsekin ajatuksesta. Espanjan vesikoirat ovat saaneet 4–5 pennut, parhaimmillaan kahdeksan kerralla.

Aino-Kaisa Pekosella on ollut koiria lapsesta asti. Potretissa Bertta, 10, prinsessa Madde, 5, Hippu, 8, ja Välkky, 11 vuotta.

Kerran Pekonen kätilöi koko yön. Viimeisen pennun synnyttyä hän aikoi käydä hetkeksi nukkumaan.

–Lapset rupesivat heräilemään ja tekemään lähtöä kouluun. Sanoin, että kuusi pentua syntyi. Pojat olivat, että ”ihanaa, ihanaa” ja juoksivat alakertaan. Hetken päästä yksi tuli ylös. ”Äiti, niitä on kyllä seitsemän!” Luulin että synnytys oli ohi, mutta yksi pentu olikin tullut vielä.

Pekonen harkitsi jo vakavissaan kennel-nimeä ja kotikasvattajaksi ryhtymistä, mutta pääsy eduskuntaan jäädytti suunnitelmat. Pari pentuetta syntyi senkin jälkeen.

– Sitten kun olen itse vanha mummo, eikä ole muuta tekemistä, niin ehkä mulla on sellainen supermagee afgaanivinttikoira, jota voin harjata kaiket päivät.

Tutustuimme 2011 lakivaliokunnassa. Ystävystyimme nopeasti toistemme sekä Kristiina Salosen (sdp) ja Jani Toivolan (vihr.) kanssa. Olemme pitäneet yhtä myös vapaa-ajalla. Olemme monestakin asiasta eri mieltä, mutta pystymme aina keskustelemaan asiat auki toista kunnioittaen. Meillä kaikilla on kuitenkin sama motiivi: tehdä maailmasta parempi paikka kaikille. Yhteistyö on ainoa keino edistää asioita. Arvostan AK:n syvällistä paneutumista ja tehokkuutta. Hän muistaa palvelevansa äänestäjiään ja osaa ottaa muut huomioon. Hyvä työkaveri ja ainutlaatuinen ystävä.


Jaana Pelkonen, kansanedustaja (kok)

Aino-Kaisa Pekonen, s 1979

• Koulutus: lähihoitaja 12/2000
• Sosiaali- ja terveysministeri 6.6.2019–
• Kansanedustaja, Vasemmistoliitto 2011–
• Eduskuntaryhmän pj 2015–, puolueen 1. vpj 2013–2015, 2. vpj 2007–2013
• Riihimäen seudun nuorisoasunnot ry, asumisohjaaja 2010–2011
• Riihimäen terveyskeskus, lähihoitaja 2006–2009
• RTV:n kassamyyjä 2002–2006, Hihhihhii, ohjelmamyyjä 2001, Oljamikoti, hoitajan sijainen 2000–2001, McDonald's, ravintolatyöntekijä 1997–2000
• Luottamustoimet: Tradekan edustajisto 2016–2019, Alkon hallintoneuvosto 2016–2019, HIV-säätiön pj 2015–2019, JHL:n edustajisto 2012–2019,  Kelan valtuutettu 2011–2015, VR:n hallintoneuvosto 2009–2015
• Perhe: mies ja kolme poikaa (-98, -01, -03). Asuu Riihimäellä.
• Harrastukset: koirat, teatteri, lukeminen

Arkisto


Valviran ylijohtajaksi kahdeksan hakijaa
20.09.2019 15:20 OLLI-PEKKA TIAINEN

20.09.2019 15:20 OLLI-PEKKA TIAINEN


Työvoimapula pahenee – tietojärjestelmä Apottikin tarvitsee farmaseutteja
20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN

20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN


Kelan pääjohtajaksi 40 hakijaa
18.09.2019 15:40 ERJA ELO

18.09.2019 15:40 ERJA ELO


Ranitidiinia sisältäviä lääkkeitä vedetään pois apteekeista
18.09.2019 12:30 EMMI PUUMALAINEN

18.09.2019 12:30 EMMI PUUMALAINEN


Drooni kuljetti lääkkeitä ensimmäistä kertaa Suomessa
18.09.2019 12:28 ERJA ELO

18.09.2019 12:28 ERJA ELO


Ranitidiini-valmisteiden syöpäriskiä arvioidaan
16.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN

16.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN


Apteekit vähentämään Helsingin lääkitysriskejä
13.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN

13.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN


Hoivakriisin ilmiantajasta vuoden lääkitysturvallisuusvaikuttaja
12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN

12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN


Verenpaineen hoito suojaa muistia
11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM

11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM


Ympäristöä voidaan suojella myös lääkevalinnoilla
11.09.2019 13:20 ERJA ELO

11.09.2019 13:20 ERJA ELO