Postilakon pitkittyminen on huolestuttanut potilaita, mutta lääkekuljetukset on toistai... Lue lisää »

Terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat antibioottiresistenssin hyvin, mutta eivät omia... Lue lisää »

Robotti vähentää kotikäyntejä, mutta hoitaja voi viettää vanhuksen luona jopa pari tunt... Lue lisää »

Keväällä mukaan tulee myös Kroatia, ja 2021 loppuun mennessä kaikkien 22 EU-maan lääkem... Lue lisää »

Espooseen tulee maan kolmas, potilaita palveleva apteekki sairaalaan. Kaupungin muut uu... Lue lisää »

Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä

flunssa  Lääkehoito   17.10.2019 09:02  VIRPI EKHOLM ISTOCKPHOTO

,

Toistaiseksi vain lepo, sinkki ja C-vitamiini lievittävät flunssaa. Kaikkia infektiokierron vaiheita vastaan voidaan kuitekin kehittää lääkkeitä, ja jo yleisimpien virusten nitistämisestä olisi apua.

Suomalaistutkijat löysivät flunssaviruksista heikon kohdan. Virusten molekyylirakenteen selvittäminen antaa uutta toivoa flunssalääkkeen kehittämiseen.

Atshii! Kärsitkö syysflunssasta? Et ole ainoa, sillä Suomessa sairastetaan vuosittain 10–20 miljoonaa hengitystieinfektiota.

Flunssat aiheuttavat valtavasti sairauspoissaoloja, lääkärikäyntejä ja jälkitauteja, kuten vakaviakin bakteeritulehduksia. Ne voivat myös pahentaa pitkäaikaissairauksien oireita. Silti hoidoksi on tarjolla vain lepoa ja kuumaa mehua.

Vuosikaudet meille on kerrottu, että tavallisia flunssaviruksia vastaan on mahdoton kehittää lääkettä.

Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta tietää, että flunssavirusten suuri määrä on haaste lääkekehitykselle.

– Meillä on yhteensä yli 200 virusta, jotka aiheuttavat hengitystieinfektioita. Tavallisin nuhakuumeen aiheuttaja on rinovirus, mutta niitäkin on noin 160 erilaista, hän kuvailee.

Samankin ryhmän virukset eroavat pintarakenteiltaan niin, että yksi lääkeaine ei tehoa niistä kaikkiin. Lisäksi virukset muuntuvat nopeasti ja voivat tulla vastustuskykyisiksi käytetyille lääkkeille. Erityisen herkkiä muuntumiselle ovat RNA virukset, joita flunssan aiheuttajat tyypillisesti ovat.

– Toisaalta lääketeollisuuden kiinnostus on ehkä kohdistunut vaarallisempia virustauteja vastaan. Flunssavirusten aiheuttamat taudit eivät kuitenkaan keskimäärin ole kovin vakavia, Julkunen pohtii.

Lupaavia tutkimustuloksia

Uusimmat tutkimustulokset herättävät toivoa siitä, että toimiva flunssalääke olisi sittenkin mahdollista kehittää. Mikrobiologian professori Sarah Butcher vetää Helsingin yliopistossa tutkimusryhmää, joka on selvittänyt flunssavirusten rakennetta kryoelektronimikroskoopin avulla.

Ryhmä löysi Leuvenin yliopiston ja Birlan teknologiainstituutin tutkijoiden kanssa rino- ja enteroviruksista uuden ominaisuuden, jota voidaan ehkä hyödyntää lääkekehityksessä. Tulokset julkaistiin kesällä PLOS Biology -tiedelehdessä.

Pieni syvänne flunssavirusten proteiinikuoren pinnalla saattaa olla niiden akilleen kantapää.

– Kun käytimme viruksiin yhdistettä, joka sitoutui kyseiseen alueeseen, virus ei enää kyennyt lisääntymään soluissa, Butcher kertoo.

Viruksissa tapahtui muuntumista, joka teki niistä vastustuskykyisiä tutkituille lääkeaineille. Samalla niiden elinkelpoisuus kuitenkin heikkeni.

– Tämä osoittaa, että osuimme toiminnallisesti todella tärkeään kohtaan viruksen pinnalla, Butcher tulkitsee.

Kohteeksi rinovirus C

Vaikka samanlainen syvänne näyttää löytyvän useista rino- ja enteroviruksista, yksi ja sama lääke tuskin tehoaa niistä jokaiseen.

Butcherin mielestä tähän ei välttämättä ole edes tarvetta: riittää, että löytyy lääke, joka tehoaa tärkeimpiin taudinaiheuttajiin.

Yksi sellainen on rinovirus C, joka altistaa esimerkiksi astman ja keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheille. Butcherin ryhmä aikoo tulevaisuudessa tutkia juuri tätä virusta tarkemmin.

– Jos saan flunssan, voin toki niistää pari päivää. Mutta jos voin auttaa astmaa sairastavaa, ettei hän tulisi todella kipeäksi, sillä olisi oikeasti merkitystä.

Butcher arvioi, että hänen ryhmänsä tutkimus voi johtaa toimivan lääkkeen kehittämiseen 10–15 vuodessa. Nopeinta olisi aloittaa testaamalla yhdisteitä, jotka ovat jo markkinoilla.

– Tutkimusaineistomme on julkaistu vapaasti kaikkien saataville. Toivon, että löytyy kaupallisia toimijoita, jotka haluavat jatkaa tästä, hän kertoo.

Lisääntyminen kuriin soluissa

Kun virus on tarttunut solun pintaan ja tunkeutunut soluun, se ohjelmoi solun tuottamaan tuhansia uusia viruksia. Kaikkia näitä infektiokierron vaiheita vastaan voidaan periaatteessa kehittää lääkkeitä.

Julkunen pitää lupaavina juuri lääkeaineita, jotka estäisivät flunssavirusten lisääntymistä solun sisällä.

– Silloin voitaisiin ehkä kehittää yleisempiä lääkkeitä, jotka tehoaisivat moneen eri virukseen, hän huomauttaa.
Kun toimivaa lääkettä ei vielä ole, tavalliset virusflunssat täytyy vain sairastaa.

Julkusen mukaan on jonkin verran näyttöä siitä, että esimerkiksi sinkki tai C-vitamiini saattavat lievittää flunssan oireita tai lyhentää sen kestoa. Kipu- ja kuumelääkkeet auttavat lisäksi kuumeeseen ja särkyihin.

Tärkein neuvo kuitenkin on, että nuhakuumeen iskiessä pitää levätä.

– Yleensä muutamassa päivässä tulee jo parempi olo. Jos oireet pahenevat, pitää toki hakeutua lääkäriin, Julkunen summaa.


PLOS Biology 2019; julkaistu verkossa 11.6.2019

Arkisto


Kelan pääjohtajaksi 40 hakijaa
18.09.2019 15:40 ERJA ELO

18.09.2019 15:40 ERJA ELO


Ranitidiinia sisältäviä lääkkeitä vedetään pois apteekeista
18.09.2019 12:30 EMMI PUUMALAINEN

18.09.2019 12:30 EMMI PUUMALAINEN


Drooni kuljetti lääkkeitä ensimmäistä kertaa Suomessa
18.09.2019 12:28 ERJA ELO

18.09.2019 12:28 ERJA ELO


Ranitidiini-valmisteiden syöpäriskiä arvioidaan
16.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN

16.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN


Apteekit vähentämään Helsingin lääkitysriskejä
13.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN

13.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN


Hoivakriisin ilmiantajasta vuoden lääkitysturvallisuusvaikuttaja
12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN

12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN


Verenpaineen hoito suojaa muistia
11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM

11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM


Ympäristöä voidaan suojella myös lääkevalinnoilla
11.09.2019 13:20 ERJA ELO

11.09.2019 13:20 ERJA ELO


Kansallisen lääkityslistan merkitys kasvaa
06.09.2019 09:20 EMMI PUUMALAINEN

06.09.2019 09:20 EMMI PUUMALAINEN


Tamro, Coca-Cola, paperitehtaita – monen yrityksen takaa löytyy apteekkari
05.09.2019 13:17 TARU TAIPALE

05.09.2019 13:17 TARU TAIPALE