EU-alueen apteekeissa vain yksi lääkeväärennöstapaus

Lääkeväärennökset ovat yleisiä maailmalla ja laittomissa kanavissa, mutta EU-alueen apteekeista niitä ei löydy. 

EU:n lääkevarmennusjärjestelmä otettiin käyttöön tasan kaksi vuotta sitten. Järjestelmä rakennettiin, jotta potilaat saisivat varmasti turvallisia ja aitoja lääkkeitä laillisista jakelukanavista.

Maailmanlaajuisesti lääkeväärennökset ovat yleinen ja kasvava ongelma. Arvioiden mukaan väärennöksiä on noin kymmenen prosenttia kaikesta maailman lääkemyynnistä.

Suomen Lääkevarmennuksen toimitusjohtaja Maija Gohlke-Kokkonen kertoo, että lääkevarmennusjärjestelmän käyttöönoton jälkeen laillisesta jakelukanavasta on löytynyt väärennöksiä vain kerran.

– Meidän tiedossamme on vain yksi tapaus Bulgariassa, myös Alankomaat liittyi kyseisen erän jakeluketjuun. Lääkeväärennöstutkimuksia on ollut enemmän, mutta ne eivät ole varmistuneet todellisiksi tapauksiksi, hän kertoo.

Gohlke-Kokkonen uskoo, että järjestelmän käyttöönotto ennaltaehkäisee väärennöksiä.

– Itse uskon vahvasti siihen, että hämärät toimijat ovat todenneet väärennösten puskemisen lailliseen jakeluketjuun liian vaikeaksi ja riskialttiiksi järjestelmän voimaantulon myötä. 

Lääkeväärennöksiä liikkuu edelleen paljon Euroopassa ja Suomessa, mutta ne ovat laillisen jakelukanavan ulkopuolella.

–  Lääkevarmennusjärjestelmällä ei pystytä ehkäisemään sitä, että ihmiset ostavat netistä laittomista lähteistä väärennettyjä lääkkeitä, Gohlke-Kokkonen sanoo.

Lähes kaikki EU-maat mukana

EU-markkinoille tulevilta reseptilääkepakkauksilta on vaadittu aitouden takaavaa turvamerkintää 9.2.2019 lähtien. Jokaisen lääkevalmistajan, joka haluaa saada tuotteensa myyntiin EU-alueella, on laitettava reseptilääkepakkauksiin yksilöivä koodi ja peukaloinnin estävä mekanismi. 

Apteekkien velvollisuutena on tarkistaa nämä turvaominaisuudet ennen lääkkeen toimittamista asiakkaalle. Apteekin skannatessa tuotetta lääkeväärennös aiheuttaa virheilmoituksen, kun taas aito pakkaus merkitään poistuneeksi markkinoilta. Kummassakin tapauksessa viesti kulkee apteekista kansalliseen järjestelmään, joka on yhteydessä eurooppalaiseen keskustietokantaan.

Kaikissa EU-maissa ainakin osa apteekeista on mukana lääkevarmennusjärjestelmässä.

– Järjestelmä on huonosti käytössä Ranskan apteekeissa sekä Puolan ja Latvian sairaalapuolella. Kaikissa muissa EU-maissa kytkeytymisprosentti on 100 tai hyvin lähellä sitä. Kreikka ja Italia liittyvät järjestelmään vasta vuoteen 2025 mennessä, Gohlke-Kokkonen kertoo.

Lääketurvallisuus erinomaisella tasolla

Suomalaisissa apteekeissa lääkepakettien skannaus on jo pitkään sujunut rutiinilla. Ennen järjestelmän käyttöönottoa apteekkialalla pohdittiin, hidastaako lääkepakettien skannaus asiakaspalvelua. Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler kertoo, että näin ei ole käynyt.

– Apteekkien asiakaspalvelu ei ole hidastunut lukuun ottamatta yksittäisiä tapauksia, joissa on jouduttu selvittämään ilmenneen hälytyksen syytä. Hälytyksiä ilmenee aina silloin tällöin, mutta syyksi on toistaiseksi aina osoittautunut tekninen ongelma. 

Suomessa lääketurvallisuus on aina ollut erittäin korkealla tasolla. Lääkeväärennöksiä ei ollut päässyt avohuollon apteekkeihin kertaakaan ennen järjestelmän käyttöönottoa, eikä sen jälkeen. Suomalaisten apteekkien asiakkaat voivat edelleen luottaa ostamiensa lääkkeiden aitouteen.

Lääkevarmennusjärjestelmän käyttöönoton rinnalla apteekit ottivat käyttöön elektronisen tarkistuksen, joka minimoi inhimillisistä virheistä johtuvia toimituspoikkeamia.

– Lääkkeen aitouden varmistamisen ohella varmistumme myös joka toimituksen yhteydessä siitä, että asiakkaalle annettava lääke on juuri se, jota lääkäri on määrännyt. Eli pystyimme parantamaan lääkitysturvallisuutta entisestään, Sandler kertoo.