Apteekkien haku- ja myöntämiskäytäntöjä halutaan yksinkertaistaa. Itsehoitolääkkeille e... Lue lisää »

Apteekkari Heli Mäntysalon mielestä sosiaalinen media on apteekeille vielä vähän käytet... Lue lisää »

Ruotsissa ja Norjassa on kova tarve kehittää järjestelmiä saatavuustietojen saamiseksi. Lue lisää »

Covid-19-taudin tukihoitoja on paikoin tulkittu väärin potilaille maksuttomiksi taudin ... Lue lisää »

Joistakin lääke-eristä on löydetty pieniä määriä nitrosamiinia. Metformiinilääkitystä e... Lue lisää »

Elimistön oma kipulääke haastaa lääkekannabiksen

kipulääkkeet   05.12.2019 08:16  VIRPI EKHOLM INGIMAGE

,

Itä-Suomen yliopistossa alkaa vuoden alussa migreenitutkimus, jossa keskitytään 2-AG-endokannabinoidia hajottavaan monoasyyliglyserolilipaasiin.

Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan, voisiko elimistön oma kipulääke korvata lääkekannabiksen migreenin hoidossa. Sama mekanismi saattaa tehota myös MS-tautiin ja syöpään.

Kun tunnet voimakasta kipua tai stressiä, elimistössäsi vapautuu endokannabinoideja. Nämä elimistön omat kipulääkkeet hillitsevät hermoston muiden välittäjäaineiden vapautumista ja vaimentavat hermosolujen toimintaa.

Vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen, sillä tietyt entsyymit pilkkovat endokannabinoidit nopeasti.

– Jos voisimme estää näiden hajottavien entsyymien toimintaa, endokannabinoidit vaikuttaisivat kauemmin juuri siellä, missä niitä tuotetaan, kertoo yliopistotutkija, dosentti Juha Savinainen Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä.

Savinaisen tutkimusryhmä sai juuri Yhdysvaltain migreenitutkimussäätiöltä apurahan endokannabinoidien ja migreenin säätelymekanismien tutkimukseen.

Tutkimuksessa hyödynnetään Itä-Suomen yliopistossa kehitettyjä, tehokkaita entsyyminestäjiä.

Kohteina Parkinson, Alzheimer ja MS

Endokannabinoideja hajottavien entsyymien estäjiä tutkitaan jo keskushermoston sairauksien, kuten Parkinsonin, Alzheimerin ja MS-taudin hoidossa.

Migreenin hoidossa entsyyminestäjillä olisi Savinaisen mukaan mahdollista saada tuplahyöty: samalla, kun ne lisäisivät endokannabinoidien määrää aivoissa, ne vähentäisivät hajoamistuotteen eli arakidonihapon määrää.

Arakidonihappo toimii lähtöaineena prostaglandiineille eli elimistön välittäjäaineille, jotka aiheuttavat kipua ja tulehdusta.

Samasta syystä entsyyminestäjät saattaisivat tehota myös syöpään. Arakidonihappo toimii erinomaisena lähtöaineena myös syöpäsolujen viestinnässä.

– Syöpäsolujen kasvun hillitsemisestä on jo olemassa perustutkimusnäyttöä, Savinainen kertoo.

Kannabista paljon tarkempi

Kannabiksen vaikuttava aine, tetrahydrokannabinoli eli THC, sitoutuu elimistössä samoihin reseptoreihin kuin endokannabinoidit.

Siinä missä endokannabinoidien vaikutukset ovat kohdennettuja ja tarkasti säädeltyjä, THC kuitenkin sotkee koko järjestelmän.

– Kun säveltäjä kirjoittaa nuottiviivastoon hienoa sävellystä, se on endokannabinoidien toimintaa. Mutta jos hän kaataa koko mustepullon paperille, se vastaa THC:n vaikutusta, Juha Savinainen vertaa.

THC:n kertavaikutus häviää annoksen mukaan joidenkin tuntien kuluessa. Pitkäaikaisessa käytössä se sotkee endokannabinoidijärjestelmän toimintaa koko elimistössä, erityisesti keskushermostossa.

Endokannabinoidit säätelevät aivoissa muun muassa tietoista ajattelua, muistia ja oppimista. Ne vaikuttavat myös hormonitoimintaan ja nälän tunteeseen. Lääkekannabista onkin käytetty esimerkiksi syöpähoitoihin liittyvän ruokahaluttomuuden hoitoon.

Ei huumaavaa vaikutusta

Suomessa lääkekannabista voidaan käyttää MS-taudin aiheuttamaan lihasjäykkyyteen, elleivät muut hoidot tehoa. Muissa käyttöaiheissa haitat todennäköisesti ylittävät hyödyt.

– Endokannabinoideilla ei ole todettu huumaavaa vaikutusta, kuten THC:llä. Elimistö tuottaa niitä pieninä annoksina, paikallisesti ja tarpeen mukaan, jolloin ne tuskin aiheuttavat vastaavia haittoja kuin kannabis, Savinainen pohtii.

Markkinoilla on ollut myös kannabinoidireseptorin salpaaja rimonabantti, jota käytettiin lihavuuden hoidossa ja tupakoinnin vieroituksen tukena.

Lääke jouduttiin kuitenkin vetämään pois markkinoilta psykiatristen haittavaikutusten vuoksi.

Kliininen koe päättyi kuolemaan

Kaksi endokannabinoideja hajottavien entsyymien estäjää on jo edennyt maailmalla kliinisiin tutkimuksiin. Toinen tutkimuksista jouduttiin kuitenkin keskeyttämään vakavien haittojen vuoksi, jotka johtivat yhden ihmisen kuolemaan.

– Vasta jälkeenpäin ymmärrettiin, että lääkeaineella oli muitakin vaikutuskohteita kuin kyseinen entsyymi, jonka toimintaa oli tarkoitus estää. Tämä valitettavasti aiheutti kuoleman, Savinainen kertoo.

Toinen enstsyyminestäjistä on sen sijaan edennyt faasin II kliinisiin kokeisiin, eikä vakavia turvallisuushuolia ole ilmennyt. Lääkeainetta tutkitaan parhaillaan MS-taudin ja Touretten oireyhtymän hoidossa.

Itä-Suomen yliopiston migreenitutkimus alkaa vuoden 2020 alussa. Siinä keskitytään erityisesti monoasyyliglyserolilipaasiin, joka hajottaa 2-AG-nimistä endokannabinoidia.

– Olemme vielä kaukana siitä, että näitä lääkkeitä voitaisiin antaa potilaille. Alustavat tulokset ovat kuitenkin olleet lupaavia, Savinainen kiteyttää.

Arkisto


Parasetamoli lisää astmariskiä
22.09.2008 11:44

22.09.2008 11:44


Lääkelaitokselta irtisanoutunut noin viisi
19.09.2008 12:01

19.09.2008 12:01


Lääkelaitoksen henkilökunta osoitti mieltään Helsingissä
18.09.2008 22:19

18.09.2008 22:19


Kokoomusministeri: Alueellistamisvimma karannut käsistä
16.09.2008 23:34

16.09.2008 23:34


Terveydeksi!-lehdellä yli 1,2 miljoonaa lukijaa
16.09.2008 07:12

16.09.2008 07:12


Annosjakelun korvaukset paranevat hieman
15.09.2008 17:01

15.09.2008 17:01


Lääkeväärennökset piinaavat Venäjän apteekkialaa
14.09.2008 09:44

14.09.2008 09:44


PharmaServicen toiminta laajenee ja toimitusjohtaja vaihtuu
12.09.2008 12:28

12.09.2008 12:28


Pietarsaarelaisapteekki testaa itsehoitolääkkeiden verkkokauppaa
12.09.2008 09:52

12.09.2008 09:52


Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korotetaan
11.09.2008 13:52

11.09.2008 13:52