Tuore väitöstutkimus osoittaa, että avo- ja kotihoidon lääkitysturvallisuudessa on palj... Lue lisää »

Apteekit toivovat lisää joustavuutta lääkevaihtoon. Lue lisää »

Maailman potilasturvallisuuspäivä käsittelee potilasturvallisuutta myös terveydenhuollo... Lue lisää »

Parkinsonin taudista kärsivän rouvan elämänlaatu koheni ja lääkekuorma keveni. Lue lisää »

Fimean tekemän väestökyselyn mukaan asiakkaiden on vaivatonta hankkia itsehoitolääkkeit... Lue lisää »

Elimistön oma kipulääke haastaa lääkekannabiksen

kipulääkkeet   05.12.2019 08:16  VIRPI EKHOLM INGIMAGE

,

Itä-Suomen yliopistossa alkaa vuoden alussa migreenitutkimus, jossa keskitytään 2-AG-endokannabinoidia hajottavaan monoasyyliglyserolilipaasiin.

Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan, voisiko elimistön oma kipulääke korvata lääkekannabiksen migreenin hoidossa. Sama mekanismi saattaa tehota myös MS-tautiin ja syöpään.

Kun tunnet voimakasta kipua tai stressiä, elimistössäsi vapautuu endokannabinoideja. Nämä elimistön omat kipulääkkeet hillitsevät hermoston muiden välittäjäaineiden vapautumista ja vaimentavat hermosolujen toimintaa.

Vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen, sillä tietyt entsyymit pilkkovat endokannabinoidit nopeasti.

– Jos voisimme estää näiden hajottavien entsyymien toimintaa, endokannabinoidit vaikuttaisivat kauemmin juuri siellä, missä niitä tuotetaan, kertoo yliopistotutkija, dosentti Juha Savinainen Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä.

Savinaisen tutkimusryhmä sai juuri Yhdysvaltain migreenitutkimussäätiöltä apurahan endokannabinoidien ja migreenin säätelymekanismien tutkimukseen.

Tutkimuksessa hyödynnetään Itä-Suomen yliopistossa kehitettyjä, tehokkaita entsyyminestäjiä.

Kohteina Parkinson, Alzheimer ja MS

Endokannabinoideja hajottavien entsyymien estäjiä tutkitaan jo keskushermoston sairauksien, kuten Parkinsonin, Alzheimerin ja MS-taudin hoidossa.

Migreenin hoidossa entsyyminestäjillä olisi Savinaisen mukaan mahdollista saada tuplahyöty: samalla, kun ne lisäisivät endokannabinoidien määrää aivoissa, ne vähentäisivät hajoamistuotteen eli arakidonihapon määrää.

Arakidonihappo toimii lähtöaineena prostaglandiineille eli elimistön välittäjäaineille, jotka aiheuttavat kipua ja tulehdusta.

Samasta syystä entsyyminestäjät saattaisivat tehota myös syöpään. Arakidonihappo toimii erinomaisena lähtöaineena myös syöpäsolujen viestinnässä.

– Syöpäsolujen kasvun hillitsemisestä on jo olemassa perustutkimusnäyttöä, Savinainen kertoo.

Kannabista paljon tarkempi

Kannabiksen vaikuttava aine, tetrahydrokannabinoli eli THC, sitoutuu elimistössä samoihin reseptoreihin kuin endokannabinoidit.

Siinä missä endokannabinoidien vaikutukset ovat kohdennettuja ja tarkasti säädeltyjä, THC kuitenkin sotkee koko järjestelmän.

– Kun säveltäjä kirjoittaa nuottiviivastoon hienoa sävellystä, se on endokannabinoidien toimintaa. Mutta jos hän kaataa koko mustepullon paperille, se vastaa THC:n vaikutusta, Juha Savinainen vertaa.

THC:n kertavaikutus häviää annoksen mukaan joidenkin tuntien kuluessa. Pitkäaikaisessa käytössä se sotkee endokannabinoidijärjestelmän toimintaa koko elimistössä, erityisesti keskushermostossa.

Endokannabinoidit säätelevät aivoissa muun muassa tietoista ajattelua, muistia ja oppimista. Ne vaikuttavat myös hormonitoimintaan ja nälän tunteeseen. Lääkekannabista onkin käytetty esimerkiksi syöpähoitoihin liittyvän ruokahaluttomuuden hoitoon.

Ei huumaavaa vaikutusta

Suomessa lääkekannabista voidaan käyttää MS-taudin aiheuttamaan lihasjäykkyyteen, elleivät muut hoidot tehoa. Muissa käyttöaiheissa haitat todennäköisesti ylittävät hyödyt.

– Endokannabinoideilla ei ole todettu huumaavaa vaikutusta, kuten THC:llä. Elimistö tuottaa niitä pieninä annoksina, paikallisesti ja tarpeen mukaan, jolloin ne tuskin aiheuttavat vastaavia haittoja kuin kannabis, Savinainen pohtii.

Markkinoilla on ollut myös kannabinoidireseptorin salpaaja rimonabantti, jota käytettiin lihavuuden hoidossa ja tupakoinnin vieroituksen tukena.

Lääke jouduttiin kuitenkin vetämään pois markkinoilta psykiatristen haittavaikutusten vuoksi.

Kliininen koe päättyi kuolemaan

Kaksi endokannabinoideja hajottavien entsyymien estäjää on jo edennyt maailmalla kliinisiin tutkimuksiin. Toinen tutkimuksista jouduttiin kuitenkin keskeyttämään vakavien haittojen vuoksi, jotka johtivat yhden ihmisen kuolemaan.

– Vasta jälkeenpäin ymmärrettiin, että lääkeaineella oli muitakin vaikutuskohteita kuin kyseinen entsyymi, jonka toimintaa oli tarkoitus estää. Tämä valitettavasti aiheutti kuoleman, Savinainen kertoo.

Toinen enstsyyminestäjistä on sen sijaan edennyt faasin II kliinisiin kokeisiin, eikä vakavia turvallisuushuolia ole ilmennyt. Lääkeainetta tutkitaan parhaillaan MS-taudin ja Touretten oireyhtymän hoidossa.

Itä-Suomen yliopiston migreenitutkimus alkaa vuoden 2020 alussa. Siinä keskitytään erityisesti monoasyyliglyserolilipaasiin, joka hajottaa 2-AG-nimistä endokannabinoidia.

– Olemme vielä kaukana siitä, että näitä lääkkeitä voitaisiin antaa potilaille. Alustavat tulokset ovat kuitenkin olleet lupaavia, Savinainen kiteyttää.

Arkisto


WHO: terveydenhuoltohenkilöstö rokotetaan ensin
15.07.2009 12:20

15.07.2009 12:20


Suurin osa itsehoitolääkkeistä kauppoihin Ruotsissa
14.07.2009 15:18

14.07.2009 15:18


Apteekkeihin ollaan tyytyväisiä
26.06.2009 09:58

26.06.2009 09:58


Farmaseuteista edelleen pulaa apteekeissa
26.06.2009 09:33

26.06.2009 09:33


Kipulääke vedetään markkinoilta
25.06.2009 18:50

25.06.2009 18:50


Suuri osa viitehinnoista laskee heinäkuussa
24.06.2009 09:14

24.06.2009 09:14


Pantopratsolivalmiste itsehoitoon
23.06.2009 13:24

23.06.2009 13:24


Lääkealan keskus onkin Fimea
23.06.2009 12:53

23.06.2009 12:53


Zaditen-silmätipat reseptiltä itsehoitoon
22.06.2009 17:02

22.06.2009 17:02


Pandemiarokote Suomeen ehkä jo syyskuussa
18.06.2009 12:27

18.06.2009 12:27