Uutinen

Ei tullut täydellistä – Ruotsin apteekkijärjestelmä uudistettiin 10 vuotta sitten

24.09.2020 | 11:47

Teksti : KYÖSTI HAGERT

Kaikki osapuolet tunnustavat, ettei nykyinen järjestelmä täytä uudistukselle asetettuja tavoitteita. Puutteita on etenkin lääkkeiden saatavuudessa ja neuvonnan tasossa. Silti osa pitää uudistusta onnistuneena.

Enemmän apteekkeja, jotka ovat pidempään auki. Näin tiivisti Ruotsin sosiaaliministerinä toiminut kristillisdemokraattien puheenjohtaja Göran Hägglund apteekkiuudistuksen tarvetta joulukuussa 2008. Hägglundin mielestä Ruotsissa olisi pitänyt olla tuplasti enemmän apteekkeja.

Tuohon aikaan Ruotsissa oli noin yksi apteekki 10 000 asukasta kohden, kun suurimmassa osassa EU-maita vastaava suhde oli 5 000 asukasta apteekkia kohti. Myös apteekkien aukioloajat olivat lyhyet.

Irti sääntelystä

Ruotsissa vapautettiin yleistä sääntelyä vimmalla jo 1990-luvulla. Tuolloin purettiin muun muassa taksien, televiestinnän sekä kotimaan ilmailun, postipalveluiden, sähkömarkkinoiden ja rautatieliikenteen monopolit. Valtion apteekkimonopolin purkamista ehdotettiin ensi kertaa vuonna 1994. Toisen kerran sitä ehdotettiin neljä vuotta myöhemmin.

Molemmilla kerroilla purkamisvaateet kuitenkin torpattiin sillä, että vain valtion apteekkimonopolilla voidaan turvata apteekkipalveluiden saatavuus. Samaan aikaan valtion monopoliyhtiötä Apoteksbolagetia trimmattiin kilpailukykyiseksi. Myöhemmin nimi vaihtui Apoteketiksi.

Vuonna 2001 norjalaistaustainen Bringwell-terveystuoteyritys uhmasi Ruotsin itsehoitolääkkeiden myyntirajoituksia ottamalla myyntiin nikotiinipurukumin. Nikotiinituotteet laskettiin lääkkeiksi, ja ainoastaan valtionyhtiö Apoteketilla oli oikeus myydä lääkkeitä kuluttajille.

Apoteket haastoi Bringwellin toimitusjohtajan Krister Hannerin oikeuteen.

Ruotsin kaupanala puolusti Hanneria ja vaati kaikille kaupanalan toimijoille oikeutta myydä reseptivapaita lääkkeitä. Ne halusivat myös poistaa Apoteketiltä yksinoikeuden myydä reseptilääkkeitä.

Kampanjointi julkisuudessa oli raflaavaa. Bringwellin lehti-ilmoituksissa väitettiin, että Ruotsin lisäksi maailman ainoat valtion apteekkimonopolit olivat Kuubassa ja Pohjois-Koreassa. Se ei ollut seura, jossa ruotsalaiset halusivat nähdä itsensä.

Asia eteni lopulta EY:n tuomioistuimeen, nykyiseen EU-tuomioistuimeen, joka antoi päätöksensä vuonna 2005. Tuomio oli pettymys valtion apteekkimonopolin kannattajille. Päätöksen mukaan Apoteketin monopoli oli suunniteltu EY-oikeuden vastaisella tavalla, koska Apotekin sisäänostokäytännöt eivät taanneet tasapuolista kohtelua eri EU-maiden lääkevalmistajille.

Lisää apteekkeja

Tuolloin vallassa ollut Göran Perssonin johtama sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus lupasi säilyttää valtion monopolin muuttamalla Apotekin toimintatapoja yhteisölakien mukaisiksi.

Vuoden 2006 valtiopäivävaaleissa valtaan nousi kuitenkin moderaattien Fredrik Reinfeldtin johtama porvarihallitus, joka halusi vapauttaa apteekkijärjestelmän kilpailulle.

Markkinoiden avautuminen toteutettiin porrastetusti. Alkuun vapautettiin lääkkeiden toimittaminen sairaaloille vuonna 2008. Samalla nikotiinituotteet vapautuivat kauppojen myyntiin.

Toisessa vaiheessa samana vuonna muitakin reseptivapaita lääkkeitä tuli kauppojen hyllyille. Uudistusten tavoitteena oli parantaa lääkkeiden saatavuutta.

Vuosikymmenen vaihteen lähestyessä valtion apteekkimonopoli alkoi särkyä toden teolla. Apoteketin apteekkeja pantiin myyntiin ryppäinä, mutta valtion täysin omistama Apoteket säilyi silti suurimpana apteekkiketjuna.

Toiseksi suurimmaksi ketjuksi nousi Apotek Hjärtat. Myös osittain suomalaisomisteinen Kronans Droghandel nousi merkittäväksi apteekkiketjuksi, joka nykyään tunnetaan paremmin Kronans Apotek -brändinä.

Alkuun hallituksen tavoitteet tuntuivat toteutuvan, mutta markkinaosuuksien liian ahne ja nopea kasvattaminen aiheutti myös kannattavuusongelmia. Ensimmäiset apteekkikonkurssit nähtiin jo vuonna 2011.

Kymmenessä vuodessa apteekkien määrä on kasvanut puolella, mutta Ruotsissa on silti asukasmäärään suhteutettuna edelleen vähemmän apteekkeja kuin Suomessa.

Ruotsin valtion omistaman ja Ruotsin suurimman apteekkiketjun Apoteketin työntekijä Samira Ibrahim auttoi asiakasta Farstan ostoskeskuksen myymälässä.

Kummajainen Euroopassa

Henning Mankellin luoma Kurt Wallander -poliisihahmo on tuttu monelle suomalaiselle dekkareiden lukijalle ja trillereiden katselijalle. Eteläruotsalaisen Ystadin merenrantakaupungin lähellä viettää eläkepäiviään myös Lars Reje.

Hän on mies, joka laati porvarihallitukselle selvityksen, kuinka Ruotsin apteekkijärjestelmä vapautetaan kilpailulle.

– Minulla oli kaksi suurta tavoitetta: miten saavutettavuutta voidaan parantaa ja hintoja alentaa. Ennen uudistusta Ruotsin valtion apteekkimonopoli oli kummajainen Euroopassa. Olimme kuin Kuuba tai Pohjois-Korea, Reje tiivistää.

Reje on työskennellyt terveys- ja sairaanhoitojärjestelmien parissa 1970-luvulta lähtien. Hän on toiminut muun muassa sairaala- ja suunnittelujohtajana Sörmlandin lääninhallituksessa.

Ennen ryhtymistään apteekkijärjestelmän uudistamisen selvitysmieheksi, hän työskenteli yksityisenä sosiaali- ja terveysalan konsulttina. Työssään Reje keskittyi parantamaan Ruotsin maakäräjien sekä terveys- ja sairaanhoitoalan yritysten strategia- ja kehitystyötä.

– Olen työskennellyt ahkerasti parantaakseni terveydenhuollon kilpailutekijöitä ja kannattavuutta, Reje kuvaa työuraansa.

Rejen mielestä oli loogista, että juuri hänet pyydettiin selvitystehtävään. Hän muistaa iloinneensa, että porvarihallitus halusi jatkaa kilpailukyvyn parantamista ja yksityistämistä

– Göran Hägglundin valtiosihteeri soitti minulle ja kysyi, olisinko kiinnostunut tehtävästä. Ajattelin, että tehtävä tulee olemaan haasteellinen, mutta myös hieno ja tärkeä. Olin todella mielissäni, että minua pyydettiin siihen.

Hänen mielestään on selvää, ettei apteekkiuudistusta olisi tehty, jos vasemmistohallitus ei olisi hävinnyt vaaleja.

– Sosiaalidemokraatit eivät olisi missään nimessä menneet näin pitkälle. Kävin asiasta keskusteluja heidän kanssaan, ja viesti oli selkeä. He olivat valmiita uudistamaan, mutta eivät tällä tavalla. He vastustivat erityisesti reseptivapaiden lääkkeiden vapauttamista päivittäistavarakauppoihin.

Hyvä, muttei täydellinen

Viime joulukuussa Ruotsissa oli 1 426 apteekkia. Se vastaa 53 prosentin, eli vajaan 500 apteekin, lisäystä verrattuna vuoteen 2009.

Apteekeista 40 prosenttia sijaitsee isoissa kaupungeissa tai niiden lähellä, 33 prosenttia suurimmissa kaupungeissa ja loput haja-asutusalueilla ja maaseudulla, joita valtio tukee, selviää Ruotsin Apteekkiliiton tilastoista.

Valtakunnallisia apteekkiketjuja on viisi: Apoteket, Apotek Hjärtat, Kronans Apotek, Apoteksgruppen ja Lloyds Apotek. Kolme apteekkiketjua toimii pelkästään verkossa. Lisäksi maassa on nelisenkymmentä ketjuihin kuulumatonta, yksityistä apteekkia, joista osa tekee keskenään yhteistyötä.

Lars Reje kertoo olevansa pääpiirteittäin tyytyväinen uudistukseen. Hän antaisi sille arvosanaksi vahvan kahdeksan puolen. Itse 73-vuotias Reje käy harvakseltaan apteekissa.

– Ruotsin apteekkijärjestelmässä on mieletön potentiaali. En usko, että kukaan haluaisi palata takaisin menneeseen, hän sanoo.

– Saatavuus on selkeästi parantunut ja sitä kautta ihmisten arki on parantunut, koska he pääsevät helpommin apteekkiin. Tänä päivänä apteekit ovat auki myös iltaisin ja viikonloppuisin. Toinen merkittävä onnistuminen ovat olleet verkkoapteekit. Meillä on monta hyvää syytä tuntea ylpeyttä.

Uudistus ei silti ole Rejenkään mielestä ollut täydellinen.

Toimintaa ei ole kehitetty ja laajennettu tarpeeksi, se on sanottava suoraan. Toinen tärkeä asia on pitää kiinni laadusta. Se on välillä heikentynyt.

– Apteekkien keskeinen tehtävä on huolehtia ja ylläpitää laatua. Siitä ei saa joustaa, ja osaltaan siitä on vastuu myös viranomaisilla, Reje muistuttaa.

Suomalaisen Oriolan omistama Kronans Apotek on Ruotsin kolmanneksi suurin apteekkiketju. Sillä on yli 300 myymälää.

Saatavuutta parannettava

Lars Rejen mielestä asiakaspolkua viilaamalla järjestelmää voidaan tehostaa entisestään, jotta se palvelisi asiakkaita entistä paremmin. Reje kaipaa enemmän eroja apteekkien välille.

– Olisi tärkeää hoitaa kuntoon kaksi asiaa. Ensimmäinen niistä on, että lääkkeiden hinnoissa pitäisi olla enemmän eroja. Erityisesti tarvitaan enemmän rinnakkaisvalmisteita, jotta saadaan enemmän halvempia lääkkeitä.

Toinen merkittävä parannuskohde olisi lääkkeiden saatavuuden parantaminen. Rejen ehdotus asian parantamiseksi on raju.

– Jokaisella lääketoimittajalla pitäisi olla kuukauden ajan valtakunnallinen monopoli. Se pakottaisi toimittajat hoitamaan prosessit kuntoon, ja samalla myös pienemmät lääkevalmistajat ja -toimittajat saisivat aidon mahdollisuuden päästä markkinoille, Reje visioi.

Hänen mielestään on harmi, että erityisesti maaseudulla on ollut ongelmia löytää päteviä farmasia-alan työntekijöitä apteekkeihin töihin.

– Apteekkisektori on vahva työnantaja. On tärkeä pitää huolta laajan koulutusmäärän avulla siitä, että apteekeissa riittää pätevää työväkeä. Juuri osaavilla työntekijöillä on tärkeä merkitys lääkitysturvallisuuden takaamisessa, Reje sanoo.

Neuvonnan taso ei riitä

Ruotsissa on tehty vuosien mittaan useita raportteja, joissa on tarkasteltu apteekkiuudistuksen toimivuutta. Yksi raporteista valmistui vuonna 2017 ja siinä nostettiin esille useita epäkohtia. Keskeisimmät niistä liittyivät apteekkihenkilökunnan osaamiseen.

Raportin laatinut Ruotsin hallituksen selvityshenkilö Åsa Kullgren, taustaltaan sosiaalidemokraatti, seisoo yhä raporttinsa takana. Siinä kiinnitettiin erityistä huomiota apteekeista saatavan lääkeneuvonnan tasoon, joka vaikuttaa potilasturvallisuuteen.

Apteekkien tekninen ja kaupallinen henkilökunta ei pysty antamaan riittävän tasoista lääkeneuvontaa asiakkaille. Sen negatiiviset vaikutukset potilasturvallisuuteen ovat selkeät.

Kullgren nostaa esille koulutuksen tärkeyden ja sen merkityksen potilasturvallisuudelle. Viime vuosina Ruotsin apteekeissa farmasian alan ammattilaisten määrä on laskenut.

– Olisi tärkeää kouluttaa apteekkihenkilökuntaa ja turvata farmasian alan osaaminen apteekeissa, Kullgren kuvaa.

Farmaseutteja edustavan Ruotsin Farmasialiiton edustajat kieltäytyivät Apteekkari-lehden haastattelusta.

Osaavilla työntekijöillä on tärkeä merkitys lääkitysturvallisuuden takaamisessa, asiantuntijat korostavat.

Myrkytykset lisääntyivät

Viime vuosina myös sosiaalidemokraattien johtama hallitus on kiinnittänyt tiukasti huomiota maan apteekkipalveluiden laatuun ja turvallisuuteen. Hallitus on halunnut turvata apteekkien ydintehtävien hoitumisen.

Käytännössä se tarkoittaa, että asiakkaan tulee saada lääkkeensä nopeasti ja lääkeneuvonnan tulee olla laadukasta. Hallitus on korostanut voimakkaasti, ettei apteekin päätehtävä saa olla muu myynti.

Lääkeneuvonnan laadun varmistamiseksi hallitus ehdottaa, että lääkeneuvontaa antavan henkilökunnan osaamisvaatimuksia kiristetään. Tarkoituksena on varmistaa, että ainoastaan farmaseuttisen koulutuksen saaneella henkilökunnalla on oikeus antaa lääkeneuvontaa.

Ruotsissa parasetamolimyrkytysten määrä kasvoi neljässä vuodessa 40 prosenttia sen jälkeen, kun reseptivapaita lääkkeitä alettiin myydä vapaasti kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Vuonna 2015 tablettimuotoiset parasetamolilääkkeet siirrettiinkin takaisin vain apteekkien myyntiin.

– Tämä, lähinnä nuorten tyttöjen tahallinen itsevahingoittamisilmiö, on osoitus siitä, että valvonta ei ole kaikin paikoin toiminut, Lars Reje sanoo.

Ruotsin lääkeviraston, Läkemedelsverketin, selvityksen mukaan nimenomaan parasetamolivalmisteiden helppo saatavuus johti tahallisten parasetamolimyrkytysten kasvuun.

Alan kehitys pysähtyi

Uppsalan yliopistosta väitellyt Kristin Wisell tutki viime vuonna tarkastetussa väitöskirjassaan, kuinka Ruotsin apteekkijärjestelmän uudistuksen tavoitteet ovat toteutuneet ensimmäisen kymmenen vuoden aikana.

Tulokset olivat karut.

Nykyisin apteekkarina työskentelevän Wisellin mukaan uudistuksessa jätettiin huomioimatta aiemmat kokemukset ja tutkimukset, erityisesti muista maista, joissa vastaavanlainen uudistus oli jo toteutettu.

Hänen mielestään hallituksen asettamia tavoitteita oli mahdotonta toteuttaa uudistuksella.

Wisellin mukaan on selvää, että uudistusta ohjasi porvarihallituksen ideologia.

– Se on asia, joka on syytä sanoa ääneen.

Wisellin mukaan yksi keskeisimpiä ongelmia on ollut, että apteekkialan kehittyminen on ollut viimeksi kuluneet kymmenen vuotta pysähdyksissä.

– Apteekit toimivat pääasiassa ketjuissa, joissa toimintaa ohjataan ylhäältä. Se jättää hyvin vähän tilaa paikallisille innovaatioille ja kehitykselle. Lisäksi ketjut ovat keskenään hyvin samanlaisia, eli käytännössä monimuotoisuutta ja eroavaisuutta ei ole syntynyt.

Wisell vertaa tilannetta aiempaan valtion monopoliiin.

– Työntekijät kuvaavat, etteivät ideat etene, eikä kehittäminen kiinnosta apteekkiketjujen johtoa. Tilanne ei ole heidän mielestään parempi kuin aiemmin.

Aiemmin farmasian yliopisto-opettajana Uppsalan yliopistossa toiminut Wisell kuitenkin uskoo, että järjestelmä on mahdollista saada toimimaan.

– Mutta se vaatii vielä työtä, hän muistuttaa.

Etelä-Tukholman Farstassa asuvalla Susanne Dietrichillä ei ole valittamista Ruotsin apteekkijärjestelmästä.

Lääkkeitä ja huulipunaa

Vettä sataa, vaikka säätiedotuksen mukaan pitäisi olla kaunis, aurinkoinen päivä tiedossa. Etelä-Tukholman Farstassa asuva Susanne Dietrich on ollut asioilla läheisessä ostoskeskuksessa. 67-vuotias Dietrich on käynyt myös apteekissa.

Farstan ostoskeskuksessa on kolmen eri apteekkiketjun toimipisteet.

– Minun mielestäni apteekkijärjestelmä toimii oikein hyvin, ei minulla ole valittamista. Ainut ero uudistusta edeltäneeseen aikaan on, että nykyisin apteekkeja on enemmän, muttei niiden välillä eroja ole, Dietrich kertoo.

Ruotsissa suurin apteekkitiheys on Norrlandin maakunnissa sekä Värmlandin ja Kronobergin lääneissä, mutta suurin osa apteekeista löytyy suurkaupunkialueilta Tukholmasta, Göteborgista ja Malmöstä. Tukholman ja Göteborgin alueilla on Ruotsin pienin apteekkitiheys suhteessa väestöön.

Dietrich kertoo käyvänsä apteekissa normaalisti ehkä noin kerran kuussa. Useammin hänellä ei ole asiaa, koska hänellä ei ole sairauksia, jotka vaatisivat säännöllistä lääkehoitoa.

31-vuotias Marie Modig on Dietrichin kanssa samoilla linjoilla. Pientä lastaan rattaissa työntävä Modig pitää pelkästään positiivisena, että apteekkien välillä on kilpailua, vaikkei hänkään näe eroa itse ketjujen välillä.

– Näin voidaan turvata apteekkipalveluiden hyvä saatavuus. Sen huomaa selkeästi, että apteekkeja on tänään enemmän kuin silloin kymmenen vuotta sitten, Modig kuvaa.

Hänen mielestään riittää, että apteekkihenkilökunnalla on perustiedot lääkkeistä, olivat ne sitten saatavilla reseptillä tai ilman.

– Oleellisempaa on se, että asiakkaita palvellaan. Aiemmin ei ollut paremmin, Modig sanoo.

Modigin mielestä on hyvä, että apteekeista voi ostaa lääkkeiden lisäksi esimerkiksi kosmetiikkaa.

– Jos on kipeänä ja tarvitsee lääkkeitä, niin samalla voi ostaa piristävää huulipunaa. Se on kätevää, Modig nauraa.

Marie Modigin mielestä on kätevää, että apteekista saa lääkkeiden lisäksi samalla reissulla esimerkiksi huulipunaa.

Lääkkeet jäävät saamatta

Apoteket-ketjun myymälän ulkopuolella tihkusateessa seisova 69-vuotias Christer Heinonen odottaa vaimoaan asioilta. Hän on apteekkipalveluiden aktiivinen käyttäjä ja hänen kokemuksensa eroavat selkeästi Dietrichin ja Modigin näkemyksistä.

Lääkkeiden saatavuuksissa on selkeitä ongelmia. Kun olen hakemassa lääkkeitäni, minulle saatetaan sanoa, että jotain lääkettä saa ehkä seuraavana tai sitä seuraavana päivänä.

Ruotsissa on käytössä niin sanottu 24 tunnin sääntö lääkkeen toimittamisessa. Apteekeilla on periaatteessa velvollisuus toimittaa asiakkaalle hänen tarvitsemansa lääke 24 tunnin sisällä. Sääntö kuitenkin koskee vain arkipäiviä.

Sosiaalidemokraattien johtama hallitus on halunnut ulottaa vaatimuksen koskemaan myös lääketukkukauppoja.

Heinosen mielestä ennen uudistusta apteekeista sai aina sitä, mitä tarvitsi. Silloin ei tarvinnut miettiä, mihin apteekkiin menee. Hänellä ei ole suosikkiapteekkia, jossa hän kävisi muita useammin.

– Se on ehdottomasti hyvä, että tänä päivänä apteekkeja on enemmän kuin aiemmin, mutta palvelun taso ei ole välttämättä yhtä hyvä. Apteekkien välillä ei ole muuta eroa kuin että suurten ketjujen isoissa apteekkimyymälöissä on todennäköisesti paremmin ja luotettavimmin lääkkeitä saatavilla, Heinonen sanoo.

Hän haluaa korostaa, ettei kyse ole henkilökunnan osaamisesta, vaan järjestelmän toimivuudesta. Heinonen tietää, että apteekeissa työskentelee myös muita kuin farmasian ammattilaisia. Hänen mielestään oleellista on, että apua on tarvittaessa saatavilla.

– Minä en itse tarvitse neuvontaa lääkkeideni suhteen. Olen syönyt niitä sen verran pitkään, että tiedän, milloin ja miten niitä pitää ottaa. Joka kerta lääkkeitäni hakiessani he haluavat neuvoa, mutta sanon heille, ettei minulla ole tarvetta, hyväntuulinen Heinonen sanoo.

Säännöllisellä lääkityksellä oleva Heinonen ihmettelee, miten lääkesaatavuudessa voi olla ongelmia Ruotsin kaltaisessa maassa. Usein Suomessa vaimonsa sukulaisten luona vieraileva Heinonen kertoo, ettei ole kuullut Suomen-tuttaviltaan vastaavista ongelmista.

– En tiedä, kuinka apteekkiketjujen keskitetty sisäänostojärjestelmä toimii. Kuitenkin vähintään kerran vuodessa, joskus useammin, käy niin, ettei tarvitsemiani lääkkeitä ole apteekissa.

Myös ostoskeskuksesta tullut Heinosen suomalainen vaimo on miehensä kanssa samaa mieltä, että Suomessa on paremmat apteekit kuin Ruotsissa, vaikka Ruotsissakin asiat ovat hyvin lääkesaatavuutta lukuun ottamatta.

69-vuotias Christer Heinonen kertoo olevansa apteekkipalveluiden aktiivinen käyttäjä. Hänen mukaansa kaikkia tarvittavia  lääkkeita ei aina saa yhdellä käynnillä.

Tavoitettavuus parani

Viime vuonna 98 prosenttia Ruotsin apteekkien asiakkaista oli tyytyväisiä viimeisimpään apteekkivierailuunsa, selviää Ruotsin Apteekkiliiton tuoreimmasta vuosiraportista. Vastaajista 81 prosenttia arvioi edellistä apteekkikäyntiään kahdella korkeimmalla arvosanalla.

Liiton toimitusjohtaja Johan Wallér on tyytyväinen Ruotsin nykyiseen apteekkijärjestelmään. Hänen mukaansa Ruotsin apteekit eivät ole koskaan tarjonneet yhtä hyvin palvelua kuin nyt.

– Merkittävin muutos on, että apteekkien tavoitettavuus ja lääkkeiden saatavuus ovat parantuneet selvästi. Ihmiset ovat tyytyväisiä uudistukseen, jossa valinnanvapaus on lisääntynyt.

Aukioloajoissa Ruotsi on päässyt Suomen tasolle, kun apteekkien aukioloajat ovat pidentyneet apteekkia kohti keskimäärin kymmenen tuntia viikossa uudistuksen jälkeen, ja sunnuntaisin auki olevien apteekkien määrä on kasvanut reilusta 150:stä yli 500 apteekkiin.

– Ennen apteekit saattoivat olla kokonaan suljettuja lounastauon ajan, Wallér kuvaa.

Mutta on apteekkiuudistuksessa myös asioita, jotka olisivat voineet mennä paremmin, Wallér myöntää. Yksi valtion apteekkimonopolin purkamisen tavoitteista oli lääkkeiden hintojen lasku sekä farmaseuttisten palveluiden kehittäminen asiakkaiden tukemiseksi.

– Osittain hintojen nousu liittyy yleiseen hintojen nousuun, lisäksi viranomaisten määräämiin reseptilääkkeiden hintoihin ei voida edes vaikuttaa, Wallér sanoo.

– Odotamme tällä hetkellä ehdotusta hallitukselta, miten voimme paremmin palvella asiakkaitamme uusilla tavoilla, jotka tukevat tavoitteitamme tarjota parempaa lääkeneuvontaa.

Wallér haluaa korostaa, että Ruotsin valtio hallitsee reseptilääkkeiden hintoja täysin. Hän muistuttaa, että yksi sääntelyn tavoitteista oli reseptilääkkeiden hintojen alentaminen.

– Se on asia, joka valtion itsensä pitää hoitaa, koska apteekit eivät voi. Sen sijaan itsehoitolääkkeiden hinnat ovat laskeneet jyrkästi, mikä johtuu apteekkien välisestä hintasodasta, josta on tietysti hyötyä asiakkaille.

Wallérin mukaan apteekkiuudistus on myös parantanut apteekkihenkilöstön tilannetta.

– Aiemmin heillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin työskennellä yhdessä yrityksessä. Nyt he voivat valita, missä he haluavat työskennellä. Tässäkin asiassa valinnanvapaus on parantanut tilannetta.

Kenen vika?

Monet ovat kritisoineet sitä, että suurin osa uusista apteekeista on noussut suuriin tai keskisuuriin kaupunkeihin. Tukholman kantakaupungissa on tavallista, että samassa korttelissa saattaa olla kolmekin eri apteekkia. Haja-asutusalueilla apteekkien määrä on pysynyt samana kuin ennenkin.

– Missään vaiheessa tavoitteena ei ole ollut, että haja-asutusalueilla olisi yhtä paljon apteekkeja kuin Tukholmassa, se on selvää. Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä asuu paljon ihmisiä, uudet apteekit ovat pystyneet parantamaan saavutettavuutta heille. Silti Ruotsin alhaisin apteekkitiheys suhteessa asukaslukuun on Tukholmassa, Wallér torjuu kritiikkiä.

– Kukaan ei ole olettanut, että Norlannin metsiin olisi uudistuksen myötä noussut monta uutta apteekkia. Miksi siellä olisi apteekkeja, kun ei siellä ole ihmisiäkään?

Wallérin mukaan apteekkien sulkeminen haja-asutusalueilla on johtunut muista kuin apteekeista juontuvista syistä.

– Jos paikkakunnalta on suljettu terveyskeskus, se on johtanut asiakaskatoon apteekeissa. On selvää, ettei silloin ole mahdollisuuksia jatkaa toimintaa.

Wallérin mukaan apteekkeja syytetään monista sellaisista asioista, joiden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Hänen mielestään olisi tärkeää, että kritiikki olisi suunnattu oikealle taholle.

– On harmi, etteivät asiakkaat saa lääkkeitään. Mutta se ei ole apteekkien vika, vaan lääkeyhtiöiden ja -toimittajien. Lääketoimitusten katkokset eivät ole ainoastaan ruotsalainen ilmiö, samanlaisia haasteita on muissakin maissa.