Covid-19-taudin tukihoitoja on paikoin tulkittu väärin potilaille maksuttomiksi taudin ... Lue lisää »

Joistakin lääke-eristä on aiemmin tänä vuonna löydetty pieniä määriä nitrosamiinia. Met... Lue lisää »

Jopa 40 000 suomalaista saa vuosittain luunmurtuman osteoporoosin vuoksi. Liian moni jä... Lue lisää »

Apteekkari-lehti kysyi keskeisiltä sidosryhmiltä, mitä mieltä niiden keskuudessa ollaan... Lue lisää »

Biosimilaarien nykyistä ahkerampi määrääminen toisi merkittäviä säästöjä lääkekustannuk... Lue lisää »

Biologisten lääkkeiden hinnoissa on yhä ilmaa

Biosimilaarit  Lääketalous   15.10.2020 09:58  ERJA ELO INGIMAGE

INGIMAGE, INGIMAGE

Biosimilaarien säästöpotentiaali on jäänyt osin hyödyntämättä, vaikka ensimmäiset biosimilaarit tulivat Suomessa markkinoille jo kymmenen vuotta sitten.

Biosimilaarien nykyistä ahkerampi määrääminen toisi merkittäviä säästöjä lääkekustannuksiin. Lääkärit suosivat alkuperäisiä biologisia lääkkeitä, joten Kela maksaa ylimääräisiä lääkekorvauksia kymmeniä miljoonia euroja joka vuosi.

Suomessa on puhuttu pitkään siitä, kuinka biosimilaarit voivat tuoda merkittäviä säästöjä lääkekustannuksiin. Biosimilaarilla tarkoitetaan biologista lääkettä, joka sisältää samanarvoisen version alkuperäislääkkeen aktiiviaineesta. Se on hinnaltaan alkuperäislääkettä edullisempi.

Säästöpotentiaali on kuitenkin jäänyt osin hyödyntämättä, vaikka ensimmäiset biosimilaarit tulivat Suomessa markkinoille jo kymmenen vuotta sitten.

Syitä tähän on useita. Tärkein on se, ettei hintakilpailu toimi biosimilaarien ja alkuperäislääkkeiden välillä, kertoo Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Heikki Bothas.

Biosimilaarien käytön yleistymistä hidastaa erityisesti ohjauksen puute. Vaikka biologisen lääkkeen vaihto edullisimpaan vertailukelpoiseen valmisteeseen tehtiin STM:n asetuksella pakolliseksi vuoden 2017 alusta, käytännössä näin ei toimita.

Avohoidon lääkäreillä ei ole riittäviä kannustimia määrätä potilailleen biosimilaareja. Lääke pitäisi vaihtaa kunnallisessa terveydenhuollossa ja selittää potilaalle, miten toisenlainen annostelukynä toimii, Bothas sanoo.

Hänen mielestään lain valvontaa tulisi terävöittää, mutta Suomessa ei ole tahoa, joka ohjaisi reseptinkirjoitusta.

– Ruotsissa kustannusvastuu avohoidon lääkkeistä on maakäräjäkunnilla. Lääkäreillä on suora intressi määrätä halvinta lääkettä, koska säästyneet rahat voi käyttää alueen terveysbudjetissa johonkin muuhun, esimerkiksi uusiin lääkkeisiin tai hoitajien palkkoihin, Bothas sanoo.

Suomessa Kela on kannustanut lisäämään biosimilaarien käyttöä lähettämällä kiitoskirjeitä niitä määränneille lääkäreille.

Lääkärit ovat avainasemassa käytön lisäämisessä, koska biologiset lääkkeet eivät ole mukana apteekkien normaalissa lääkevaihdossa. Saksassa biosimilaarien apteekkivaihto on tulossa käytäntöön vuonna 2022 ja asiaa selvitetään useissa muissakin EU-maissa.

Reumalääke halpeni 90 prosenttia

Kalliiden biologisten lääkkeiden käyttö on yleistynyt erityisesti reumasairauksien ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa kymmenen vuoden ajan.

Biosimilaari pääsee Suomessa korvattavuuden piiriin, kun se on vähintään 30 prosenttia alkuperäislääkettä halvempi. Vaikka hintaerot alkuperäisiin valmisteisiin ovat huomattavia, myös biosimilaarit voivat olla hintavia.

Suomen kymmenen korvatuimman lääkkeen listalla oli viime vuonna kolme biosimilaaria: nivelreumaan käytettävä adalimumabi, reumalääke etanersepti sekä diabeteslääke glargininsuliini. Valmisteiden hinta on noin 30 prosenttia halvempi verrattuna alkuperäislääkkeen hintaan patenttisuojan päättymisen jälkeen.

– Säästöpotentiaalia olisi yllin kyllin, mutta Suomessa on tyydytty siihen, että biosimilaarin tultua markkinoille alkuperäislääkkeen hinta pakotetaan biosimilaarin tasolle, eikä niiden sen jälkeen ole tarvinnut kilpailla hinnalla säilyttääkseen valtaosan markkinasta, Heikki Bothas sanoo.

Lääkeyrityksillä ei hänen mukaansa ole riittävästi kannustinta laskea hintaa enempää, koska hinnan laskeminen ei ole lisännyt myyntivolyymia.

– Lääkäreiden pitäisi määrätä systemaattisesti aina edullisinta markkinoilla olevaa biologista lääkettä. Vaikka biosimilaari olisi vain euron halvempi, tämä kannustaisi lääkeyrityksiä kilpailemaan hinnalla.

Tanskassa on onnistuttu luomaan erittäin kovaa hintakilpailua. Maassa kilpailutettiin nivelreuman ja niveltulehdusten hoitoon käytettävä Humira (adalimumabi) valtakunnallisesti sillä seurauksella, että viime vuoden alussa suurin osa sen käyttäjistä siirtyi huomattavasti edullisempaan biosimilaariin. Tanskan kansallisen hankintayksikön mukaan adalimumabi-biosimilaari on Humiraan verrattuna lähes 90 prosenttia edullisempi.

– Suomessa pitäisi pyrkiä lähemmäs Tanskan lukuja, jolloin säästö voisi olla vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja. Meillä käytetään tarpeettomasti alkuperäisvalmisteita, Bothas sanoo.

Säästöpotentiaali tulee hyödyntää nyt

Biologiset lääkkeet ovat globaalilla tasolla miljardiluokan valmisteita, mutta kilpailulla niiden hintoja on mahdollista saada laskemaan. Lääkeyritykset kehittävät kilpaa uusia biosimilaareja.

– Markkinaa riittää jaettavaksi. Esimerkiksi adalimumabille kehitetään parhaillaan useita kymmeniä biosimilaareja. Myös alkuperäislääkkeiden valmistajat tekevät itse biosimilaareja, joilla ne kilpailevat muiden yritysten valmisteita vastaan, hän kertoo.

Bothas näkee biosimilaarien käytön lisäämisessä valtavan säästöpotentiaalin tulevina vuosina. Nykyisten valmisteiden säästöpotentiaalin hyödyntämisellä on kuitenkin jo kiire.

– Markkinoille on jo tulossa seuraavan sukupolven biologisia lääkkeitä, joihin lääkärit helposti siirtyvät.

Hinnat voisivat pudota 30–50 prosenttia

Apteekkariliiton mielestä biosimilaarien käyttöä voitaisiin tehostaa ottamalla käyttöön mekanismit, jotka tukevat edullisimpien biosimilaarien käyttöä. Mallia voitaisiin ottaa lääkevaihdosta ja viitehintajärjestelmästä.

– Realistinen hintojen alentuminen olisi ainakin 30–50 prosenttia, mikä vastaisi 42–67 miljoonan euron vuosisäästöjä viime vuoden myyntitiedoin arvioituna, laskee Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.

Säästöt kohdentuisivat käytännössä kokonaan Kelan lääkekorvauksiin, eli valtiolle ja palkansaajille, jotka lääkekorvaukset rahoittavat.

– Säästöpotentiaali vain kasvaisi jatkossa, kun biologisten lääkkeiden patentteja raukeaa ja uusia biosimilaareja tulee markkinoille, Kostiainen sanoo.

Arkisto


Apteekkariksi epidemian keskellä
20.07.2020 11:53 HANNA HYVÄRINEN

20.07.2020 11:53 HANNA HYVÄRINEN


Tutkija haluaa tuoda toivoa syöpää sairastaville – työ voi auttaa myös koronan ehkäisyssä
17.07.2020 09:40 HANNA HYVÄRINEN

17.07.2020 09:40 HANNA HYVÄRINEN


Ensin tuli epidemia, sitten iso vesivahinko
16.07.2020 08:52 HANNA HYVÄRINEN

16.07.2020 08:52 HANNA HYVÄRINEN


Ihmisten kohtaamisessa on läsnä koko eletty elämä – myös palvelutilanteissa
15.07.2020 08:18 HANNA HYVÄRINEN

15.07.2020 08:18 HANNA HYVÄRINEN


Tehokas jäteveden puhdistus vähentää lääkkeiden ympäristökuormitusta
13.07.2020 08:00 TARU VANHALA

13.07.2020 08:00 TARU VANHALA


EMA vaatii rajoituksia lääkkeiden nitrosamiinipitoisuuksiin
10.07.2020 14:34 TARU VANHALA

10.07.2020 14:34 TARU VANHALA


Lääkkeiden saatavuutta turvataan lainmuutoksilla
09.07.2020 15:47 ERKKI KOSTIAINEN

09.07.2020 15:47 ERKKI KOSTIAINEN


Suomalainen luottaa eniten palomieheen ja apteekin työntekijään
09.07.2020 10:40 ERKKI KOSTIAINEN

09.07.2020 10:40 ERKKI KOSTIAINEN


Fimea aloittaa apteekkien etätarkastukset
08.07.2020 16:07 ERKKI KOSTIAINEN

08.07.2020 16:07 ERKKI KOSTIAINEN


Remdesiviirille myyntilupa EU:ssa
06.07.2020 12:46 TARU VANHALA

06.07.2020 12:46 TARU VANHALA