Antibioottiresistenssin edetessä antibiooteista tulee katoava luonnonvara. Asiantuntijat uskovat, että viranomaiset alkavat seurata antibioottien määräämistä Suomessa nykyistä tarkemmin, kuten esimerkiksi Isossa-Britanniassa tehdään.

Apteekkarilehden kutsumat asiantuntijat, HYKS:n infektiosairauksin ylilääkäri Asko Järvinen ja THL:ssa infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä työskentelvä LT Emmi Sarvikivi uskovat, että viranomaiset alkavat seurata antibioottien määräämistä Suomessa nykyistä tarkemmin, kuten esimerkiksi Isossa-Britanniassa tehdään.

– Kela lähettää lääkemääräyspalautteen lääkäreille, mutta antibioottien määräämistä ei vielä seurata erikseen. Voi olla, että tilastoihin tulee oma kategoria laajakirjoisille mikrobilääkkeille, Emmi Sarvikivi sanoo.

Järvinen huomauttaa, että jos antibioottien määräämistä halutaan suitsia, vertailu toimii vain samassa ympäristössä olevien kesken.

Antibioottireseptien määrään vaikuttaa paljon se, miten paljon ja missä toimipisteessä lääkäri päivystää.

Diagnostiikka voi vähentää käyttöä

Bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta on laskenut, että Suomessa voitaisiin vähentää antibioottien käyttöä ainakin kolmanneksen eli miljoona kuuria vuodessa, jos infektioiden diagnostiikka toimisi paremmin.

Emmi Sarvikivi on samaa mieltä Huovisen kanssa. Diagnostiikan puuttuessa lääkärit joutuvat valitsemaan antibiootin lähes aina arvaamalla, eikä arvaus infektion todennäköisestä aiheuttajasta osu aina oikeaan.

– Tavallisiin ylähengitystieinfektioihin määrättävät kuurit varmasti vähenisivät, jos virusinfektiodiagnostiikkaa kehitettäisiin ja sitä olisi helposti saatavilla, hän uskoo.

Asko Järvinen on skeptisempi. Vaikka testejä kehitetään aktiivisesti, hän uskoo ehtivänsä eläkkeelle, ennen kuin testit ovat kehittyneet tarpeeksi ja niitä saa nykyistä huomattavasti halvemmalla.

Pelkkä testi maksaa nyt lähes yhtä paljon kuin lääkärikäynti.

Nykyiset testit etsivät vain yhtä tai muutamaa taudinaiheuttajaa, joita löytyy terveidenkin ihmisten limakalvoilta.

Ja jos testaamisesta tulisi rutiinia, ihmiset hakeutuisivat lääkärin luo jo nuhan ensivaiheessa, mikä ruuhkauttaisi vastaanotot.

Virusdiagnostiikan kotitestauksiin keskustelijat eivät usko.

Akuutin infektion diagnosointi ja hoitoon ohjaus voi olla hankalaa jopa lääkärille, sillä vakavatkin infektiot oireilevat
joskus kohtalaisen vähän.