Apteekki on käytetyin ja useimmille suomalaisille myös lähin terveyspalvelu. Kuva: Olli-Pekka Latvala
Uutinen

Apteekkialan järjestöt: Apteekkialaa uudistettava maltilla – ei uutta taksiuudistusta

25.10.2022 | 09:30

Teksti : Erkki Kostiainen, Hanna Hyvärinen

Jaa artikkeli:

Apteekkialaa edustavat järjestöt PAM, Farmasialiitto ja Apteekkariliitto esittävät yhteisenä näkemyksenään, että apteekkialan uudistukset tulee tehdä maltilla ja apteekkitoiminnan terveydenhuollollisia tavoitteita kunnioittaen.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan useammalle hallituskaudelle ulottuvaa, koko lääkealan arvoketjua kehittävää uudistusta. Tarkoituksena on, että tämä työ jatkuu myös tulevalla vaalikaudella.

Apteekkialaa edustavat järjestöt PAM, Farmasialiitto ja Apteekkariliitto julkistivat tiistaina yhteisen kannanottonsa uudistuksen toteuttamisesta. Järjestöt esittävät yhteisenä näkemyksenään, että apteekkialaa koskeva kehittämis- ja uudistamistyö tulee toteuttaa vaiheittain ja vaikutuksia seuraten.

– Näin varmistetaan, että kaikki lääkehuoltoa koskevat esitykset tukevat kokonaisuudistuksen tavoitteiden toteutumista, eivätkä vaaranna rationaalisen lääkehoidon toteutumista, järjestöjen kannanotossa todetaan.

Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva, Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi ja PAM:n puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen peräänkuuluttavat malttia apteekkialan uudistamiseen. Kuva: Erkki Kostiainen.

Järjestöt painottavat, että lääkeasioiden uudistuksen tulee tähdätä järkevään ja vaikuttavaan lääkehoitoon, ja muutosten vaikutukset asiakkaisiin tulee huomioida kattavasti.

– Nykyinen apteekkijärjestelmä vahvistaa yhteiskuntaa, luo turvallisuutta ja tukee työllisyyttä. Apteekkijärjestelmää on tarkasteltava osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Lääkejakelua ei voida  ajatella kapeasti yksinomaan kaupallisista lähtökohdista, muistutti PAM:n puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen järjestöjen kannanoton julkistamistilaisuudessa tiistaiaamuna.

Järjestöjen mukaan uudistuksen tavoitteet edellyttävät kattavaa apteekkien lähipalveluverkostoa, jossa rationaalisen lääkehoidon tavoitteita voidaan toteuttaa. Lisäksi tarvitaan riittävästi osaavaa apteekkihenkilöstöä ja lainsäädäntöä, joka ohjaa toteuttamaan rationaalisen lääkehoidon tavoitteita. Myös apteekkien toiminnalliset ja taloudellisset edellytykset tulee varmistaa.

– Kun esitetään muutoksia, pitäisi aina miettiä, edistävätkö ne järjestelmän tavoitteita. Apteekkialalla tavoitteet ovat turvallisuus, luotettavuus, laatu ja kansalaisten yhdenvertaisuus, huomautti Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva.

Apteekit luontainen osa hyvinvointialueiden palvelua

Apteekit ovat jo nyt ylivoimaisesti käytetyin terveyspalvelu ja suurin osa suomalaisista asuu kunnissa, joissa on vähintään yksi apteekki. Järjestöt muistuttavat, että apteekit ovat myös luontainen osa uusien hyvinvointialueiden palveluverkostoa, ja niiden osaamista voidaan hyödyntää nykyistä enemmän.

– Farmaseuttisen työn ja palveluiden avulla voidaan vähentää lääkityspoikkeamia ja lääkehaittoja, ja onnistunut lääkehoito keventää terveydenhuollon kuormaa. Se vähentää päivystyskäyntejä ja lyhentää sairaalahoitojaksoja, muistutti tiistaiaamun keskustelussa Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi.

Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen peräänkuulutti apteekkien nykyistä aktiivisempaa hyödyntämistä osana terveydenhuoltoa.

– Mitkä ovat ne suurimmat esteet, ettei apteekkien osaamista hyödynnetä enemmän, Pelkonen kysyi.

Pelkosen mukaan apteekkien osaamisen vajaa hyödyntäminen on "hirvittävää tuhlausta”.

Samaan aikaan edessä olevat lääkesäästöt vetävät kuitenkin toiseen suuntaan.

– Ollaan valintojen edessä. Onko apteekki osa terveydenhuoltoa vai vain logistiikkaa, kysyi Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

Järjestöt muistuttavat kannaotossaan, että suomalainen ammattiapteekki, joka on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti riippumaton lääketeollisuudesta ja lääketukuista, on saavuttanut suomalaisten luottamuksen.

Järjestöjen periaatteet ja toimenpiteet apteekkijärjestelmän kehittämiseksi vaalikaudella 2023–2027:

  • Apteekkitoimintaa tulee ohjata ensisijaisesti terveydenhuollon tavoitteista käsin. Apteekkien tulee olla jatkossakin lääketeollisuudesta ja lääketukuista riippumattomia ja niiden toiminnan viranomaisille ja kansalaisille läpinäkyvää.  

  • Apteekkijärjestelmää kehitetään ammatilliseen yrittäjyyteen perustuvana kokonaisuutena

  • Apteekit kytketään vahvasti osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää.

  • Lähipalveluverkoston toimintaedellytykset turvataan, jotta lääkkeiden ja lääkeneuvonnan saatavuus ja apteekkipalveluiden saavutettavuus voidaan taata koko maassa.  

  • Verkkoapteekkitoimintaa kehitetään osana maankattavaa lähiapteekkien verkostoa 

  • Toteutetaan apteekkitalouden rakenteellinen uudistus, joka pohjaa lääkkeiden samanhintaisuuden varmistavaan lääketaksaan sekä apteekkien välisiä kokoeroja tasaavaan apteekkiveroo.