Uutinen

Apteekkarit postihommissa – kehittivät ihan uuden palvelun

05.10.2016 | 12:15

Teksti : Erja Elo, Marcus Olli

Jaa artikkeli:

Apteekkareiden perustama postipalvelu kuljetti kirjeet ainoana kotiin asti. Samalla vaivalla asiakkailel jaettiin myös oluet ja lehdet.

Helsingissä oli 1850-luvun lopulla ongelma: valtion postilaitoksella oli 25 000 asukkaan Helsingissä tuohon aikaan vain yksi konttori, eikä se tarjonnut lainkaan kirjeiden kotiinkuljetusta.

Niinpä yleensä palvelusväki kävi noutamassa kirjeet.

Tehokkaamman postipalvelun järjestäminen ei kiinnostanut valtiota tai Helsingin kaupunkia.

Asiaan tarttui siksi kuusi Helsingin silloista apteekkaria, A.F. Girsén, F.A. Björklund, A. Collan, C.A. Ekman, K.S. Kjellin sekä E.J.W. Salingre.

He ilmoittivat useissa sanomalehdissä, että kaupunginposti aloittaa maaliskuussa 1866.

Kaupunginpostista tuli menestys.

Helsinkiläiset saivat postinsa suoraan kotiin, ja 10 pennin lähetystaksakin oli lähettäjälle edullisempi kuin valtionpostilla. Massalähettäjät saivat viestinsä kulkemaan jopa puolella pennillä.

Neljännesvuosisadan ajan postitoiminta pysyi Helsingin apteekkarien käsissä, vaikka apteekkarit vaihtuivat ja osa kuoli.

Yksivuotisena kokeiluna aloittanut postinjakelu lakkautettiin vasta syyskuussa 1891.

Posti kannettiin kotiin kolmesti päivässä

Kaupunginpostin konttori vaihtui usein, sillä se sijaitsi aina jonkun muun liikkeen yhteydessä.

Lähetyksiä sai jättää konttorin lisäksi kirjeenkantajille tai kirkkaanpunaisiin postilaatikkoihin, joita oli ainakin alkuvaiheessa 31 eri puolilla kaupunkia.

Kirjeenkantajat tyhjensivät postilaatikot arkisin kello 8, 12 ja 16. Sunnuntai oli pyhitetty lepopäiväksi.

Konttorilla lähetykset tarkistettiin, lajiteltiin, leimattiin ja annettiin välittömästi kirjeenkantajien jaettaviksi.

Jokaiseen kirjelaatikon tyhjennykseen liittyi oma jakelunsa, joten postinkantaja saattoi käydä samassa taloudessa jopa kolmesti päivässä.

Kirjelaatikoihin jätettyjä maksamattomia lähetyksiä ei kuljetettu perille, ellei vastaanottaja ollut sopinut asiasta kaupunginpostin kanssa.

Maksamattomat lähetykset talletettiin konttoriin, ja sanomalehdissä julkaistiin ajoittain luettelo niistä.

Samalla siirtyivät olut, shakki ja matti

Suurin osa kaupunginpostin välittämistä viesteistä oli lyhyitä tiedotuksia, kuten kutsuja, kokousilmoituksia, mutta kirjeenkuljettajien tiedetään välittäneen myös kirjeshakin siirtoja.

Paul Sinebrychoffin panimo sopi kaupunginpostin kanssa siitä, että juomatilaukset saatiin jättää maksutta postin kuljetettavaksi.

Vähitellen myös lehdet alkoivat käyttää kaupunginpostia jakelussaan.

Helsingin kaupunginposti ei tiettävästi välittänyt ainoastaan kaupungin sisäistä postia, vaan sen on arveltu olleen jonkinasteisessa yhteistyössä joidenkin laivapostiyhtiöiden ja jopa valtionpostin kanssa.

Puhelin syrjäytti postin

Kaupunginpostin vaikeudet alkoivat vuonna 1882, kun Helsinkiin perustettiin puhelinlaitos. Kaupunginpostia oli käytetty asioissa, jotka voitiin hoitaa nopeammin ja joustavammin puhelimitse.

Kaupunginpostin asema vaikeutui entisestään, kun valtionpostikin aloitti kirjeiden ja sanomalehtien kotiin kannon. Vuonna 1891 valtionposti laski kirjemaksun taksan 10 penniin.

Apteekkarit aikoivat vastata kilpailutilanteeseen laskemalla kirjeenkannon taksan 5 penniin. Kannattavuuslaskelmat kuitenkin osoittavat taksanalennuksen mahdottomaksi.

Apteekkareiden ainoaksi vaihtoehdoksi jäi kaupunginpostin toiminnan lakkautus syyskuussa 1891.