Touko Aallon juontamaan keskusteluun osallistuivat Taysin syövänhoidon vastuualuejohtaja Maarit Bärlund, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler sekä kansanedustajat Kristiina Salonen (sd) ja Eeva Kalli (kesk).
Uutinen

Apteekkariliitto SuomiAreenassa: Pidetään huoli, että apteekeista saa jatkossakin neuvoja

13.07.2022 | 14:30

Teksti : Hanna Hyvärinen

Apteekkariliiton keskustelussa Porin SuomiAreenassa puhuttiin turvallisen lääkehoidon puolesta. Yhtä mieltä oltiin siitä, että resurssit apteekkien antamalle neuvonnalle on turvattava myös jatkossa.

Apteekkariliiton keskiviikkoisessa SuomiAreena-keskustelussa paneuduttiin lääkkeiden käytön turvallisuuteen ja neuvonnan merkitykseen oikeanlaisen lääkehoidon takaamiseksi.

Keskustelun juonsi Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Touko Aalto, joka matkallaan Poriin vieraili useammassa pienen paikkakunnan apteekeissa. Aallon mukaan reissulla kävi selväksi, että etenkin pienissä kunnissa apteekki on se paikka, josta haetaan neuvoa ja opastusta jos jonkinlaisiin terveyspulmiin.

– Mitä enemmän lääkkeitä käytetään, sitä tärkeämpää on varmistaa, että käyttö on turvallista ja oikeanlaista, Aalto alusti.

Tämän allekirjoitti myös Taysin syövänhoidon vastuualuejohtaja Maarit Bärlund.

– Erityisen tärkeää tämä on, kun puhutaan syöpälääkkeistä, sillä niillä voi olla myös haittavaikutuksia. Silti potilailla on epätietoisuutta siitä, mitä lääkkeitä he käyttävät ja miten niitä tulisi ottaa, Bärlund kertoi.

Avaimet turvalliseen lääkehoitoon

Poliittista päätöksentekoa keskustelussa edustivat satakuntalaiset kansanedustajat Eeva Kalli (kesk) ja Kristiina Salonen (sd).

Salonen muistutti, että jokaisella suomalaisella on oikeus turvalliseen lääkehoitoon, joten turvallisuuden lisäämiseksi tulisi tehdä kaikki mahdollinen. Salosen mukaan huomiota tulisi kiinnittää etenkin kolmeen avaintekijään: ammattilaisten osaamiseen, tiedon ajantasaiseen kulkuun sekä siihen, että koko lääkehoitopolulla on riittävät resurssit .

– Jollain on oltava aikaa tarkistaa ja huomata esimerkiksi päällekkäiset lääkitykset, Salonen sanoi.

Kalli puolestaan lisäsi avaintekijöiden listaan vielä potilaiden motivoimisen, jotta nämä sitoutuvat tarpeelliseen lääkehoitoon ja noudattavat annettuja ohjeita.

– Lääkehoidon turvallisuus on juuri niin vahvaa kuin sen heikoin lenkki, Kalli tiivisti.

Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler jatkoi listaa vielä omalta osaltaan:

– Tarvitaan myös koordinaatiota, jotta kaikki ketjussa tietävät, miten toimitaan.

Maarit Bärlundin mukaan kulunut koronapandemia ja sen myötä tapahtunut terveydenhuollon digitalisoituminen ovat merkki siitä, että teknologian avulla ammattilaisten lisäksi myös potilaat voidaan kuin voidaankin saada aktiivisesti mukaan oman lääkitysturvallisuutensa varmistamiseen. Bärlundin mukaan kehityksessä tulee pyrkiä siihen, että jokainen voi esimerkiksi omalla älypuhelimellaan hallita lääkityslistaansa ja hoitotietojaan.

Kansanedustajat Kristiina Salonen ja Eeva Kalli totesivat, että apteekilla on keskeinen rooli lääkitysturvallisuudessa ja terveysneuvonnassa.

Apteekki neuvoo aina ja lähellä

Yksi lääkitysturvallisuuden avaintekijä ovat apteekit. Eeva Kallin mukaan apteekeilla on aivan keskeinen rooli lääkitysturvallisuuden takaamisessa.

– Monessa kohtaa apteekit ovat myös ainoa paikka, josta neuvontaa ja ohjausta saa.  Etenkin pienellä paikkakunnalla apteekki voi olla ainoa paikka, jossa on terveydenhuollon ammattilainen neuvomassa. Pienillä paikkakunnilla apteekin henkilökunta myös usein tuntee asiakkaansa ja tämän lääkityksen.

Kristiina Salosen mukaan apteekin merkitys avautui hänelle itselleen, kun hän oli saanut lapsen.

– Pieni lapsi sairastaa paljon, ja se herättää vanhemmassa huolta. Apteekki on ollut meille ihan pelastaja. Siellä osataan aina kertoa, mitä kannattaa ja mitä ei kannata kokeilla.

Salosen mukaan myös annosjakelu on ”helmi”, jonka käyttöä tulisi tehostaa myös tavallisten kotitalouksien osalta.
Kallin mukaan apteekin annosjakelu auttaa sekä kotitalouksia että yhteiskuntaa säästämään rahaa ja välttämään lääkehävikkiä.

Apteekkariliiton Sandler muistutti, että lähiapteekkien työn arvo on jo nyt lähes miljardi euroa.

– Niin paljon säästetään, kun apteekki neuvoo esimerkiksi kipeän lapsen hoidossa sen sijaan, että asiakas asioisi muualla, jo ennestään kuormittuneessa, terveydenhuollossa.

Maarit Bärlund puolestaan huomautti, että apteekin neuvontaa tarvitaan silloinkin, kun neuvontaa annetaan muualla terveydenhuollossa.

– Vaikka lääkäri neuvoo vastaanotolla, siellä tilanne on usein jännittynyt, eivätkä kaikki ohjeet jää mieleen. Apteekissa voi sitten rauhassa keskittyä neuvoihin. Neuvonta onkin ennemmin jatkuva prosessi kuin yksi tapahtuma.

Sama palvelu verkossa

Kallin ja Salosen mukaan nyt pitäisi ratkaista, miten lähiapteekkien laadukas neuvonta saadaan toteutumaan myös verkkoasioinnissa.

Apteekkariliiton Sandler muistutti, että juuri tästä syystä verkkoapteekkitoiminta on sidottu apteekkilupaan.

– Tällöin asiakasta palvelevat verkossa ne samat apteekin ammattilaiset kuin lähiapteekissakin.
 

Keskustelijoiden yhteinen viesti oli, että lääkitysturvallisuudesta kannattaa huolehtia.

Apteekkien toimintaedellytyksistä huolehdittava

Keskustelun lopuksi panelistit palasivat resurssikysymykseen.

– Meidän täytyy pitää huoli, että meillä on riittävästi ammattilaisia, ja palvelut ovat saatavilla. Apteekkien yhteyteen voisi hyvin rakentaa myös muita sote-palveluita. Lähipalvelut ovat tärkeitä, joten voisiko apteekki olla se piste, josta saa erilaisia palveluita, kysyi Eeva Kalli.

Charlotta Sandler muistutti, että apteekkien toimintaedellytyksistä tulee huolehtia niin, että ne pystyvät palvelemaan lähellä.

– Tulevissa lääkesäästöissä tulisi huomioida lähiapteekin työn merkitys ja resursointi, Sandler sanoi.

Keskustelijoiden yhteinen viesti SuomiAreena-yleisölle oli selvä:

– Pidetään kaikki osaltamme huolta ajantasaisista lääkityslistoista, niin kotona kuin terveydenhuollossakin, kiteytti Maarit Bärlund.

Koko keskustelun voi katsoa MTV Katsomosta.