Uutinen

Apteekitkin rokottavat riskiryhmiä

17.12.2018 | 16:15

Teksti : ERJA ELO, OLLI-PEKKA TIAINEN

Rokotteet hupenevat jo ennen influenssakauden alkua. Tänä vuonna apteekit ovat osallistuneet talkoisiin myös riskiryhmiä rokottamalla sekä kampanjoimalla.

Yli miljoona suomalaista on jo saanut suojan influenssaa vastaan. Kovan kysynnän vuoksi yksityissektorille varatut 300 000 VaxigripTetra-rokotetta ovat loppuneet tukusta.

Rokotteita voi silti olla apteekkien varastoissa. Lisäksi kolmivalenttista Influvacia saa yhä.

Apteekkien terveyspisteissä rokotteita on myös pistetty. Esimerkiksi Söderkullan apteekissa on annettu 300 rokotusta. Se on paljon kunnassa, jossa on rokotettu noin 3 400 riskiryhmäläistä.

– Mielestämme tämä on erinomainen saavutus ottaen huomioon, että apteekin terveyspiste käynnisti toimintansa samoihin aikoihin, kun kausi-influenssaa vastaan rokottaminen alkoi, kertoo palvelupäällikkö Pernilla Eriksén Sipoon sosiaali- ja terveyspalveluista.

Apteekki toimii yhtenä kunnan virallisista rokotuspisteistä. Eriksénin mukaan kokemukset yhteistyöstä ja asiakkailta saatu palaute on ollut hyvin myönteistä.

– Kaikki viittaa siihen, että yhteistyö apteekin kanssa tulee jatkumaan myös tämän kauden jälkeen, hän arvioi.

Kampanjointi on tehonnut

Yksi syy rokotusintoon on viime kevään influenssaviruksen ärhäkkyys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek uskoo, että rokotteen nelivalenttisuus on myös lisännyt suosiota. Neljää virusta sisältävä rokote suojaa todennäköisesti paremmin kuin kolmea sisältävä.

THL on lisäksi kampanjoinut rokotekattavuuden parantamiseksi. Tähän apteekitkin ovat osallistuneet.

Nohynek uskoo, että ainakin pienten lasten vanhemmille kohdistettu viestintä on tehonnut.

– Lasten kohdalla näkyy, että 3-6 vuotiaille on otettu reilusti enemmän rokotuksia kuin mitä on aiemmin rokotettu.

Nohynekin mukaan osa ihmisistä ottaa rokotteen vasta, kun tietoon tulee ensimmäinen vakava sairastuminen tai jopa kuolema. Juuri tätä joukkoa kannattaa muistuttaa.

– Apteekin rooli on tärkeä siinä missä oman lääkärin ja terveydenhoitajien, puhua ja tuoda asioita esiin. Jos asia on mielessä, muistetaan paremmin myös toimia.

Apteekin sairaanhoitaja työllistetty

Söderkullan apteekin terveydenhoitaja sai keskittyä ensimmäisinä työviikkoina lähes pelkästään rokottamiseen. Terveysasema tiedusteli viime talvena apteekkari Ann-Mari Viitaselta, pystyisikö apteekki rokottamaan riskiryhmiä syksyllä.

Viitanen vastasi myöntävästi, vaikka toiminta edellytti terveyspisteen perustamista. Nyt lähes kaikki apteekin tarjoamat rokotusajat ovat menneet ilman markkinointia.

Kaikki viittaa siihen, että yhteistyö apteekin kanssa tulee jatkumaan myös tämän kauden jälkeen

Sairaanhoitaja kirjaa riskiryhmien influenssarokotukset reaaliaikaisesti suoraan potilastietojärjestelmään. Tätä varten hänellä on rajattu henkilökohtainen käyttöoikeus. Muihin potilastietoihin hoitaja ei pääse.

Käytäntö nopeuttaa molempien osapuolten työtä, kun hoitajan ei tarvitse tehdä erikseen manuaalista kirjanpitoa ja viedä sitä terveysasemalle kirjattavaksi.

– Tämä onnistui, koska yhteistyö kunnan terveysaseman kanssa on erittäin toimivaa ja tiivistä, Viitanen kiittelee.

Kannattaa toimia nopeasti

Influenssarokotteita annetaan myös muissa apteekeissa. Suomeen on perustettu kolmessa vuodessa 19 apteekin terveyspistettä, jotka täydentävät julkisia palveluja.

THL:n rekisterissä on liki miljoona rokotusta. Siitä kuitenkin puuttuvat itse kustannettavat rokotukset sekä ammattinsa vuoksi rokotettavat, jotka saavat pistoksensa työterveyden kautta. Lisäksi HUS on suojannut erikoissairaanhoidon potilaita.

Riskiryhmiä varten on tilattu 1,7 miljoonaa VaxigripTetra-rokotetta. THL on ohjeistanut sairaala-apteekkeja ja jakelukeskuksia huolehtimaan siitä, että rokotetta kohdistettaisiin annosten vähetessä sinne, missä kysyntää on eniten.

Tämä koskee erityisesti Itä-Suomea, jossa aktiivisuus on suurempaa kuin Länsi-Suomessa.

Nohynek muistuttaa, että rokote kannattaa yhä hankkia – vaikka kolmivalenttinen, jos nelivalenttiset loppuvat yksityissektorilta.

– Virus ei ole heti ole kaikkialla. Usein epidemia alkaa yhdellä viruksella ja vähän myöhemmin tulee toinen. Jos ei ensimmäiseltä ehtinyt suojautua, niin toiselta ehtii.