Lääkitysriskejä aletaan seuloa yksinkertaisella kyselyllä, jonka saa verkosta tai alan ... Lue lisää »

Suomalaistutkijat osuivat rino- ja enterovirusten heikkoon kohtaan. Flunssalääke olisi ... Lue lisää »

Hyvänmakuiset lääkkeet helpottavat lasten lääkitsemistä, mutta niiden vuoksi soitetaan ... Lue lisää »

Terveyspisteet ovat suunnitelleet yhteisiä hoitopolkuja julkisen terveydenhuollon kanss... Lue lisää »

Lonkkamurtuman riski pieneni 30 prosenttia tiatsideja pitkään käyttäneillä Alzheimer-po... Lue lisää »

Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"

antibioottiresistenssi   27.02.2019 12:15  VIRPI EKHOLM ISTOCK

,

Suomessa tutkitaan bakteerien viestintään iskeviä LrsK-kinaasin estäjiä sekä bakteereja syöviä viruksia eli faageja. LrsK-kinaasi on yksi lupaavimmista kohteista, mutta potilaskokeisiin päästään aikaisintaan 5–6 vuoden kuluttua.

Antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit eivät ehkä sittenkään syökse terveydenhoitoa keskiajalle. Uusi lääke löydetään varmasti, sanoo yhtä menetelmää kehittävä professori Antti Poso.

Synkimpien ennusteiden mukaan kymmenet miljoonat ihmiset kuolevat tulevaisuudessa tavallisiin bakteeri-infektioihin, joihin antibiootit eivät enää pure. Jo tällä hetkellä osa bakteereista on vastustuskykyisiä kaikille käytössä oleville antibiooteille.

Matkailijoiden mukana näitä "superbakteereja” leviää myös Suomeen. Tietokoneavusteisen lääkesuunnittelun professori
Antti Poso Itä-Suomen yliopistosta on kuitenkin optimistinen.

– On päivänselvää, että uusia lääkkeitä löytyy ja saadaan kehitettyä. Lisäksi jo olemassa olevien antibioottien järkevä, rationaalinen käyttö pidentää niiden käyttöikää, hän uskoo.

Poson tutkimusryhmä kehittää aivan uutta keinoa bakteeritulehdusten hoitoon. Kohteena on bakteerien väliseen viestintään osallistuva proteiini, LsrK-kinaasi.

Ryhmä on löytänyt ensimmäisenä maailmassa molekyyleja, jotka estävät kyseisen proteiinin toimintaa. Löydös julkaistiin syksyllä kansainvälisessä ChemMedChem-tiedelehdessä.

Nyt tutkimusryhmä keskittyy molekyylien jatkokehittämiseen ja biologisen vaikutusmekanismin varmentamiseen.

– Menee ainakin 5–6 vuotta, ennen kuin pääsemme ensimmäisiin potilaskokeisiin. Siksi lääkkeen lopullisesta tehosta ei vielä voi sanoa mitään, Poso painottaa.

Virukset bakteerien kimppuun

Aivan toinen lähestymistapa on Helsingin yliopiston tutkimusryhmällä, joka hyödyntää bakteereja syöviä viruksia eli bakteriofageja.

Bakteriofagit keksittiin jo noin sata vuotta sitten, mutta niiden käyttö hiipui, kun tehokkaat antibiootit yleistyivät. Lisäksi faagituotteissa oli aikoinaan pahoja laatuongelmia. Entisen Neuvostoliiton alueella faageja on kuitenkin käytetty infektioiden hoidossa näihin päiviin asti.

Bakteriofagit ovat todellista täsmähoitoa: jokaista tautibakteeria infektoi pieni joukko viruksia, jotka tehoavat juuri kyseiseen bakteerikantaan. Suomalaisryhmä on eristänyt yli 500 erilaista faagia, mutta lisää tarvitaan.

Faagit tuotetaan bakteereissa, jonka jälkeen ne eristetään ja puhdistetaan. Näin tuotettu elävä valmiste voitaisiin antaa sairaalan apteekkiin, joka sekoittaisi hoitotuotteen lääkärin ohjeen mukaan.

– Keskustelemme parhaillaan Fimean kanssa, miten bakteriofageja tulisi käytännössä tuottaa, jotta niitä voitaisiin käyttää turvallisesti potilailla, kertoo tutkimusryhmää johtava bakteriologian professori Mikael Skurnik.

Ainakin yksi vaikeista palovammoista kärsinyt potilas on jo saanut Hyksissä faagiterapiaa. Hän menehtyi, mutta se johtui muista vammoista kuin bakteeri-infektiosta.

Yksi kymmenestä lupaavimmasta

Antti Poson mukaan LrsK-kinaasi kuuluu noin kymmenen lupaavimman uuden bakteerilääkekohteen joukkoon, joita maailmalla tutkitaan aktiivisesti.

– Jokin näistä etenee varmasti lääkkeeksi, jota voidaan käyttää potilaiden hoidossa. On kuitenkin vielä mahdoton ennustaa, mikä tai mitkä, hän pohtii.

Ajatuksena on, että LrsK-kinaasin estäjät eivät tappaisi taudinaiheuttajia, vaan heikentäisivät niitä niin paljon, että elimistön oma immuunipuolustus voisi nitistää pöpöt.

Lääkkeet eivät tuhoaisi suoliston hyvää bakteerikantaa, joten antibioottiripulin riski olisi pienempi. Lisäksi tautibakteerit eivät ehkä kehittäisi kovin hanakasti vastustuskykyä uusia lääkkeitä vastaan.

Faagi tehoaa – kunhan löytyy oikea

Vaikka bakteriofaageja on käytetty pitkään, kaksoissokkotutkimuksia hoidon tehosta on tehty vähän. Nyt niitä ollaan aloittamassa Venäjällä sekä länsimaissa.

– Yksittäisistä potilasesimerkeistä tiedämme, että hoito voi olla elämää pelastavaa tilanteessa, jossa mikään muu hoito ei auta, Skurnik kertoo.

Faagiterapian selvä etu on, että se iskee vain haluttuihin, tautia aiheuttaviin bakteereihin. Tämä on kuitenkin myös hoidon haaste: tarvitaan tuhansien faagien kokoelmat, jotta jokaiselle potilaalle löytyisi juuri hänen infektioonsa tepsivä hoito. Skurnik on silti toiveikas.

– Faagiterapia voi auttaa erityisesti potilaita, joiden infektio on vastustuskykyinen kaikille antibiooteille. Tulevaisuudessa bakteriofageja voitaisiin käyttää joissakin infektioissa jopa ensi linjan hoitona, vaihtoehtona antibiooteille, hän ennustaa.

Arkisto


Vanhuspalvelujen lääkitysongelmat jatkuvat
29.07.2019 15:31 OLLI-PEKKA TIAINEN

29.07.2019 15:31 OLLI-PEKKA TIAINEN


Lääkkeitä saa Suomessa vielä hyvin
26.07.2019 13:31 OLLI-PEKKA TIAINEN

26.07.2019 13:31 OLLI-PEKKA TIAINEN


Muuntokoulutus työllisti farmaseutteja pohjoisessa
26.07.2019 08:12 HELINÄ KUJALA, OLLI-PEKKA TIAINEN

26.07.2019 08:12 HELINÄ KUJALA, OLLI-PEKKA TIAINEN


Superhelle voi vähentää lääkkeen tehoa
25.07.2019 14:01 OLLI-PEKKA TIAINEN

25.07.2019 14:01 OLLI-PEKKA TIAINEN


Uusia vaihtoehtoja tyypin 2 diabeteksen hoitoon lapsille
22.07.2019 10:31 EMMI PUUMALAINEN

22.07.2019 10:31 EMMI PUUMALAINEN


Tutkimus: Apteekkien työntekijät toiseksi luotetuimpia Suomessa
11.07.2019 09:00 EMMI PUUMALAINEN

11.07.2019 09:00 EMMI PUUMALAINEN


Apteekit kärsivät työvoimapulasta – tilanne kärjistyy kesällä
10.07.2019 13:00 EMMI PUUMALAINEN

10.07.2019 13:00 EMMI PUUMALAINEN


Orion yhteistyöhön kotimaisen startup-yrityksen kanssa
05.07.2019 13:51 EMMI PUUMALAINEN

05.07.2019 13:51 EMMI PUUMALAINEN


Liikkuminen auttaa vaikka sen aloittaisi vasta kuusikymppisenä
04.07.2019 08:51 UUTISPALVELU DUODECIM

04.07.2019 08:51 UUTISPALVELU DUODECIM


Fimea isännöi useita lääkealan kokouksia puheenjohtajuuskaudella
02.07.2019 15:55 ERJA ELO

02.07.2019 15:55 ERJA ELO