Risto Kanerva on hyvää saunaseuraa, joka viihtyy löylyissä ja kestää merivettä. Lue lisää »

Apteekkari toivoo, että sairaanhoitaja voisi tulevaisuudessa tehdä kotikäyntejä ja myön... Lue lisää »

Ketamiini vie oireet jopa päivässä, mutta infuusiolääkkeen suihkeversio maksanee tuhans... Lue lisää »

PÄIVITETTY Nilsiäläisestä farmaseutista tulee tiettävästi vasta viides farmasian ammatt... Lue lisää »

Kansanedustajaehdokkaat säilyttäisivät apteekkien sijainnin ohjauksen sekä proviisoriom... Lue lisää »

Miltä näyttää sote-uudistus toimittajien silmin?

   25.04.2016 15:34  ERJA ELO

Sote-uudistusta jo vuosien ajan seuranneet Kirsi Hölttä, Tiina Merikanto ja Jaana Savolainen ovat hyvin perillä uudistuksen uusimmista käänteistä.

Apteekkarilehti kutsui keskustelupöytään kokeneita terveystoimittajia. Kolmikko uskoo poliitikkojen vievän sote-uudistuksen läpi tällä vaalikaudella vaikka väkisin.

– Mitä monimutkaisempi järjestelmästä tulee, sitä vaikeampi on päästä uudistukseen tavoitteeseen eli optimoida palveluja ja saada kustannussäästöjä, toteaa sote-uudistuksesta Helsingin Sanomien pitkänlinjan terveystoimittaja Jaana Savolainen.

Hän ja kaksi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta pitkään seurannutta toimittajaa, Lännen Median Kirsi Hölttä ja Ylen Tiina Merikanto, ovat tulleet Apteekkarin pöytään kertomaan, miltä uudistustyö näyttää toimittajan silmin.

– Nyt tehtävästä mallista tuskin tulee täydellistä, mutta toivottavasti sellainen, jota voi matkan varrella parannella, Savolainen lisää.

Hallituksen marraskuisten linjausten mukaan Suomeen perustetaan 18 maakunnallista itsehallintoaluetta. Niistä 15 on sote-alueita, jotka järjestävät itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta järjestävät palvelut tukeutuen muihin itsehallintoalueisiin.

Päätös syntyi valtavassa paineessa, pääministeri oli jo valmis hajottamaan hallituksen.

Toimittajia tämä malli arveluttaa, ja siitä väännetään kättä yhä hallituksessakin.

Lännen Median Kirsi Hölttä kertoo ymmärtäneensä, että osan sote-alueista on tarkoituskin mennä ”evoluution” seurauksena yhteen. Sote-alueiden määrä vähenee, kun heikon kantokyvyn alueille valkenee totuus palvelujen järjestämisen vaikeudesta.

Poliittisen vallan ristiriidat

Nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä pohjautuu vuoden 1972 kansanterveyslakiin.

Terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi tuolloin kunnille, jotka purkivat kunnanlääkärijärjestelmän ja siirsivät palvelut terveyskeskuksiin.

Jaana Savolainen uskoo, että terveydenhuollon rakenteiden päivitys olisi helpompaa puhtaalta pöydältä kuin vanhan järjestelmän pohjalta.

– Jos sosiaali- ja terveyspalvelut rakennettaisiin tyhjästä, tiedettäisiin hyvin, mitä tämän päivän suomalainen tarvitsee. Uudet digitaaliset palvelut voitaisiin ottaa joustavasti käyttöön.

Uudenlainen terveyskeskus kykenisi auttamaan ihmisiä varhaisessa vaiheessa, ennen kuin he ajautuvat kalliin erikoissairaanhoidon potilaiksi. Toimiva perusterveydenhoito on myös vahvasti yhteistyössä sosiaalipalvelujen kanssa.

– Terveyskeskukset pitää sote-uudistuksen yhteydessä päivittää tähän päivään, Savolainen sanoo.

Uudistusta jarruttavat poliittisen vallan linnakkeet sekä valtion ja kuntien välinen voimakas poliittinen jännite.

– Ensin sote-uudistus kiedottiin kuntauudistukseen. Nyt valta otetaan kokonaan kunnilta pois. Kannattaa muistaa, että monet kansanedustajat ovat myös kuntapoliitikkoja. Se luo paljon ristikkäisiä intressejä, Savolainen sanoo.

Aloittavatko sote-alueet 2019?

Sote-alueiden tulisi aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Jaana Savolainen on kuullut kuiskailtavan, ettei tavoite toteudu.

– Tänä keväänä pitää päättää uusi maakuntahallinto, uudistaa verotus ja valtionosuudet. Samalla sovitaan, mitä valtion ohjaus rahoituksessa tarkoittaa ja tuleeko maakunnille omaa rahoitusvaltaa. Ne ovat poliittisesti tosi isoja päätöksiä.

Hän vertaa aikataulua valtionosuusuudistuksen valmisteluun, joka vei vuosikausia.

– Päättäjät ovat kyllä fakiireja, jos parissa kuukaudessa tuon kaiken tekevät.

Yksi uudistuksen tavoitteista on taata palvelujen yhdenvertainen laatu ja saatavuus. Merikanto on sen suhteen optimistinen.

– Voi ainakin toivoa, että palvelut yhdenvertaistuvat, kun järjestävien tahojen määrä vähenee. Tällä hetkellä Suomessa on noin 150 kuntaa tai kuntien yhteistoiminta-aluetta, jotka järjestävät suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut.

Yhdelläkään poliitikolla ei ole varaa ottaa kontolleen sitä, että hän kaatoi sote-uudistuksen."

Hän muistuttaa, ettei laki tai rakenneratkaisu sinällään vielä muuta toimintaa käytännön tasolla.

– Ei pidä etukäteen sanoa, että tästä ei tule mitään. Uudistukselle pitää antaa mahdollisuus. Varmasti sekä virkamiehet että ministeriöt pistävät parastaan, siitä ei ole epäilystäkään.

Merikanto toivoo, että asiat pohditaan perin pohjin, koska lainsäädäntöasioissa on vaikea pakittaa. Jos jotain menee pieleen nyt, mahdollisiin lainmuutoksiin kuluu helposti vuosi tai kaksi.

Läpi vaikka väkisin

Sote-uudistuksessa on edelleen avoinna suuria kysymyksiä, esimerkiksi monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta ja potilaan valinnanvapauden lisäämisestä.

Savolainen uskoo, että uudistus tullaan viemään läpi vaikka väkisin.

– Yhdelläkään poliitikolla ei ole varaa ottaa kontolleen sitä, että hän kaatoi sote-uudistuksen. Hallituspuolueita motivoi se, että heillä on mahdollisuus tehdä oman näköisensä uudistus.

Hölttä komppaa Savolaista: nykyisellä hallituksella on riittävästi ideologista liimaa päätösten tekoon.

– Voi tulla kohtia, joissa kompuroidaan, mutta en usko, että sote-uudistus enää mihinkään kompastuu. Meillä on kolme hallituspuoluetta eli vähemmän ristivetoa kuin edellisessä hallituksessa.

Tulevaisuudessa Suomella ei varaa samaan palvelutasoon kuin nyt, mutta tätä ei kukaan poliitikko halua suoraan sanoa."

Kolme miljardia vedettiin hatusta

Sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu miljardiluokan säästöistä. Kirsi Hölttä huomauttaa, että miljardit ovat hatusta vedettyjä.

– Ei kukaan pysty sanomaan, että tietty rakenne säästäisi yhtään miljardia tai yhtään euroakaan. Hallituskin on sanonut, ettei arvio kolmen miljardin säästöstä perustu rakenteeseen, vaan toiminnan tehostumiseen.

Hyvin toimivilla sote-alueilla on selkeä palveluketju, joka ohjaa potilaan heti oikeaan hoitopaikkaan. Isommat yksiköt luovat virtaviivaisempaa päätöksentekoa ja rahoitusta on helpompi katsoa kokonaisuutena.

Päällekkäisiä toimia voidaan karsia myös kehittämällä yliopistosairaaloiden välistä työnjakoa erikoissairaanhoidossa ja päivystyksissä.

Yksi sote-uudistuksen isoista päätöksistä on julkinen palvelulupaus. Tekeillä on lista siitä, mitä palveluja yhteiskunta tarjoaa ja mitkä jäävät ihmisten itse maksettaviksi.

– Tulevaisuudessa Suomella ei varaa samaan palvelutasoon kuin nyt, mutta tätä ei kukaan poliitikko halua suoraan sanoa, Savolainen sanoo.

Merikanto muistuttaa sairauksien ennaltaehkäisyn merkityksestä. Kunnat voisivat tehdä valtavan paljon ihmisten terveyden ja hyvin-voinnin edistämiseksi, sillä tutkimusten mukaan vain 20 prosenttia hyvinvoinnista tulee sosiaali- ja terveyspalveluista.

Apteekeilta oppia digitalisaatiosta

Kun sosiaali- ja terveyspalveluiden uudet rakenteet ovat selvillä, pitäisi keskustelijoiden mielestä katsoa palveluverkostoa kokonaisuutena. Siinä yhteydessä voidaan miettiä apteekkien roolia lähipalveluiden tarjoajina.

– Lääkkeiden merkitys terveydenhoidossa voi tuskin vähentyä, ehkä se ennemminkin kasvaa, Tiina Merikanto pohtii.

Kirsi Höltän mielestä apteekit voisivat olla merkittävä osa terveydenhuollon palveluverkostoa.

– Neuvovalle ja avustavalle terveydenhuollolle on varmasti tarvetta erityisesti harvemmin asutuilla alueilla. Kun erilaiset terveyden-huollon digi- ja etäpalvelut yleistyvät, apteekki voisi tukea tässä.

Jaana Savolaisen mielestä tulevaisuuden lähipalveluiden turvaamisessa tarvitaan luovia ratkaisuja. Kun palvelulupaus karsii julkisia palveluita, digitalisaatio voi olla kaivattu pelastuskortti.

– Ihmisten täytyy kasvaa suurempaan vastuuseen omasta terveydestään. Valtaosalla suomalaisista on kaikki edellytykset omahoidon lisäämiseen, koska olemme fiksuja, koulutettuja ja meillä on älypuhelimet.

Kattavaa apteekkiverkostoa kannattaisi myös hyödyntää.

– Apteekit ovat olleet digitalisaation etulinjassa e-reseptin kanssa. Tätä kokemusta voidaan hyödyntää, kun mietitään, miten erilaisia digitaalisia terveyspalveluita voidaan ottaa käyttöön.

Vallan dramaattista seurattavaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta on riittänyt uutisoitavaa vuosien ajan. Vieläkö aihe jaksaa innostaa toimittajia?

Hölttä, Merikanto ja Savolainen nyökkäävät. Aihepiiri on kiinnostava, koska palveluverkoston ja rahoituksen muutokset koskettavat jokaista suomalaista.

– Sote-uudistuksessa kyse on myös vallasta ja isoista rahoista. Tähän kietoutuu paljon poliittista draamaa, huomauttaa Savolainen.

Sote-uudistuksessa kyse on myös vallasta ja isoista rahoista. Tähän kietoutuu paljon poliittista draamaa."

Merikanto vahvistaa, että kyse on sekä valtakunnan tasolla että aluepoliittisesti tavattoman merkittävästä uudistuksesta.

– Olemme tottuneet siihen, että kunnat ovat vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista. Nyt luodaan uusi väliportaan hallinto. Tämä on yhteiskunnallisesti valtava muutos.

Tiedonsaanti sote-asioista ei ole toimittajille aina helppoa. Asiat etenevät työryhmissä, eikä keskeneräisistä asioista puhuta. Toimittajat ke¬räävät tietoa murusina sieltä täältä.

Savolaista työläys ei häiritse, hän sijoittaa sote-asiat journalismin kovaan ytimeen.

– Olen journalisti ja tehtäväni on ottaa selvää vaikeista yhteiskunnallisesti tärkeistä aiheista ja yrittää selittää niitä kansalaisille. Sote-uudistus on tässä mielessä kiehtova kohde.

Hölttä kokee välillä vaikeaksi selittää uudistuksen käänteitä maakuntalehtien lukijoille.

– Ihmisiä kiinnostaa se, miten heidän omille palveluilleen käy, mutta sitä on mahdotonta sanoa tällä hetkellä. Pääsemme käytännön tasolle vasta, kun hallinnon palikat ja rahoitusasiat on sovittu.

Merikanto tunnustaa miettivänsä hetkittäin, ymmärtääkö hän soten palvelukenttään ja rahoitukseen liittyvät asiat ihan varmasti.

– Sote-uudistus ei ole helppo, mutta se on kiinnostava ja tärkeä, mikä saa minut tekemään parastani. On etuoikeus selvittää ja ymmärtää tätä prosessia.


Riihimäen Aarre Apteekki sai terveyspisteen

18.04.2019 08:44 ERJA ELO

Apteekkari toivoo, että sairaanhoitaja voisi tulevaisuudessa tehdä kotikäyntejä ja myöntää sairauslo... Lue lisää


Suihkeella irti masennuksesta

16.04.2019 08:00 VIRPI EKHOLM

Ketamiini vie oireet jopa päivässä, mutta infuusiolääkkeen suihkeversio maksanee tuhansia euroja kuu... Lue lisää


Minna Reijonen valittiin kansanedustajaksi

15.04.2019 12:55 ERJA ELO

PÄIVITETTY Nilsiäläisestä farmaseutista tulee tiettävästi vasta viides farmasian ammattilainen edusk... Lue lisää


Ehdokkaat: apteekkiomistus pysyköön proviisoreilla

12.04.2019 13:42 ERKKI KOSTIAINEN

Kansanedustajaehdokkaat säilyttäisivät apteekkien sijainnin ohjauksen sekä proviisoriomistuksen. Lue lisää


Lääkekaaos kuriin – annosjakelun kasvu sai vauhtia

12.04.2019 12:30 ERJA ELO

Apteekkari selvitti: vanhuskriisi on lisännyt myös hoivajättien kiinnostusta lääkitysturvallisuutta ... Lue lisää


Puolesta asiointi apteekissa helpottuu

12.04.2019 10:40 OLLI-PEKKA TIAINEN

Ensi kesänä valtuutettu asiakas voi ostaa reseptilääkkeitä esimerkiksi perheenjäsenille tai omaisill... Lue lisää


Komissio vahvisti yleisen antibiootin rajoitukset – myyntilupia perutaan

11.04.2019 11:54 OLLI-PEKKA TIAINEN

Fluorokinolonin käyttöä rajoitetaan harvinaisten, mutta vakavien haittavaikutusten vuoksi Lue lisää


Suoliston mikrobeilla mahdollisesti vaikutus verenpaineeseen

08.04.2019 10:58 UUTISPALVELU DUODECIM

Suoliston mikrobikannalla ja sen monipuolisuudella saattaa olla yhteyksiä verenpaineeseen. Lue lisää


Lääkkeiden pikatoimitukset alkavat

05.04.2019 12:00 OLLI-PEKKA TIAINEN

Nopeat kotiinkuljetukset laajenevat alkukesästä kymmenille paikkakunnille. Verkkokaupat kehittyvät j... Lue lisää


Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen

05.04.2019 10:30 VIRPI EKHOLM

Verenohennuslääkitystä pitäisi kenties tehostaa väliaikaisesti rytminsiirron jälkeen. Lue lisää


Pois toksinen positiivisuus!

02.04.2019 08:00 OLLI-PEKKA TIAINEN

Mielinauhoja saa taas apteekeista. Kampanjan kasvot Ellinoora muistuttaa, että kaikilla meistä on so... Lue lisää


Vuosikymmen viitehintaa

01.04.2019 09:59 ERKKI KOSTIAINEN

Itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen päivittäistavarakauppaan vaikeuttaisi apteekkien mahdollis... Lue lisää


Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia

01.04.2019 08:37 UUTISPALVELU DUODECIM

Sydän- ja verisuonitautien ja masennuksen välillä on yhteys, tutkimuksista tiedetään, mutta mistä se... Lue lisää


Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee

29.03.2019 13:28 ERJA ELO

Espooseen perustetaan kuusi uutta apteekkia ja kaupunki jaetaan kahteen apteekkien sijaintialueeseen... Lue lisää


Apteekki on lähin terveyspalvelu

28.03.2019 09:05 ERKKI KOSTIAINEN

Yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on tyytyväinen apteekkeihin yleisesti sekä viime apteekkikäynt... Lue lisää


Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa

25.03.2019 09:39 ERKKI KOSTIAINEN

Ohjeiden tarkoituksena on tukea apteekkien henkilökuntaa arkipäivän eettisten ongelmatilanteiden rat... Lue lisää


Lääkekorvaukset karkaavat käsistä

22.03.2019 15:24 OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääkekulut kasvoivat 5,3 prosenttia. Kymmenestä korvatuimmasta lääkkeestä kuusi on biologisia. Vaiht... Lue lisää


Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa

22.03.2019 11:27 ERJA ELO

Ihmisiltä, eläimiltä ja elintarvikkeista eristettyjen zoonoosibakteerien mikrobilääkeresistenssi on ... Lue lisää


Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti

22.03.2019 10:52 ERJA ELO

Luonnonvarakeskus ennustaa koivun siitepölykaudesta viimevuotista hankalampaa. Koivu on Suomessa yle... Lue lisää


Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan

21.03.2019 15:22 JUKKA RISIKKO

Eduskunnan puhemies Paula Risikko tutustui tänään (21.3.) Lääkehoidon Päivänä apteekkityöhön Lapuan ... Lue lisää


Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa

20.03.2019 09:00 ELINA AALTONEN

Yli puolet suomalaisista käyttää säännöllisesti reseptilääkettä. Viidennes ei kuitenkaan seuraa akti... Lue lisää


Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä

19.03.2019 09:03 UUTISPALVELU DUODECIM

Diabetes ja syöpäriski on yhdistetty toisiinsa aiemminkin, mutta tulokset vahvistavat näyttöä. Lue lisää


Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja

15.03.2019 15:15 OLLI-PEKKA TIAINEN

Verkkoapteekki voisi toimia kuin pitsataksi ja lääkejakelun hiominen parantaisi hoivakotien turvalli... Lue lisää


Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat

14.03.2019 16:28 MAIJA PIRTTIJÄRVI

Lääkehoidon kokonaisarviointi tehtiin 51-vuotiaalle, epilepsiasta ja putkinäöstä kärsivälle miehelle Lue lisää


Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi

14.03.2019 08:35 UUTISPALVELU DUODECIM

Ilmansaasteet tiedetään haitallisiksi, mutta tuoreiden tulosten mukaan ne saattavat tappaa luultua e... Lue lisää


Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista

08.03.2019 15:55 OLLI-PEKKA TIAINEN

Viidenneksen osuuden ostanut terveysjätti tarjoaa Tamron apteekkiyhtiön kautta etäpalvelujaan. Terve... Lue lisää


Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä

08.03.2019 13:42 ERJA ELO

Tutkimuksen mukaan pitkäaikainen vaihdevuosien jälkeinen hormonihoito on yhteydessä kohonneeseen Alz... Lue lisää


Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy

01.03.2019 09:58 OLLI-PEKKA TIAINEN

Apteekkien Terveydeksi!-lehdellä enemmän lukijoita kuin millään muulla suomalaisella terveyslehdellä... Lue lisää


Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!

01.03.2019 08:12 INKERI MERILUOTO

Espoossa iloitaan kotihoidon haitta- ja vaaratapahtumien kasvusta. Virheet halutaan esiin, jotta lää... Lue lisää


Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"

27.02.2019 12:15 VIRPI EKHOLM

Suomessa tutkitaan bakteereja syöviä viruksia sekä bakteerien viestintään iskeviä molekyylejä. Lue lisää