Kivun hoitoon tarkoitetut diklofenaakkitabletit ja -kapselit poistuvat Ruotsin apteekki... Lue lisää »

Hallitus nimitti odotetusti ylijohtajan toiselle kaudelle, joka jatkuu vuoden 2024 lopp... Lue lisää »

Vihreä risti ja punainen nenä jalkautuivat kadulle keräyslippaineen. Nenäpäiväviikko hu... Lue lisää »

Tällä kertaa ei tarvittu arpaa. STM:n ylijohtaja voitti työvaliokunnan kärkiehdokkaan H... Lue lisää »

Saksa alkaa vaihtaa biologisia lääkkeitä apteekeissa. Suomessa etujärjestö vaatii puutt... Lue lisää »

Miltä näyttää sote-uudistus toimittajien silmin?

   25.04.2016 15:34  ERJA ELO

Sote-uudistusta jo vuosien ajan seuranneet Kirsi Hölttä, Tiina Merikanto ja Jaana Savolainen ovat hyvin perillä uudistuksen uusimmista käänteistä.

Apteekkarilehti kutsui keskustelupöytään kokeneita terveystoimittajia. Kolmikko uskoo poliitikkojen vievän sote-uudistuksen läpi tällä vaalikaudella vaikka väkisin.

– Mitä monimutkaisempi järjestelmästä tulee, sitä vaikeampi on päästä uudistukseen tavoitteeseen eli optimoida palveluja ja saada kustannussäästöjä, toteaa sote-uudistuksesta Helsingin Sanomien pitkänlinjan terveystoimittaja Jaana Savolainen.

Hän ja kaksi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta pitkään seurannutta toimittajaa, Lännen Median Kirsi Hölttä ja Ylen Tiina Merikanto, ovat tulleet Apteekkarin pöytään kertomaan, miltä uudistustyö näyttää toimittajan silmin.

– Nyt tehtävästä mallista tuskin tulee täydellistä, mutta toivottavasti sellainen, jota voi matkan varrella parannella, Savolainen lisää.

Hallituksen marraskuisten linjausten mukaan Suomeen perustetaan 18 maakunnallista itsehallintoaluetta. Niistä 15 on sote-alueita, jotka järjestävät itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta järjestävät palvelut tukeutuen muihin itsehallintoalueisiin.

Päätös syntyi valtavassa paineessa, pääministeri oli jo valmis hajottamaan hallituksen.

Toimittajia tämä malli arveluttaa, ja siitä väännetään kättä yhä hallituksessakin.

Lännen Median Kirsi Hölttä kertoo ymmärtäneensä, että osan sote-alueista on tarkoituskin mennä ”evoluution” seurauksena yhteen. Sote-alueiden määrä vähenee, kun heikon kantokyvyn alueille valkenee totuus palvelujen järjestämisen vaikeudesta.

Poliittisen vallan ristiriidat

Nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä pohjautuu vuoden 1972 kansanterveyslakiin.

Terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi tuolloin kunnille, jotka purkivat kunnanlääkärijärjestelmän ja siirsivät palvelut terveyskeskuksiin.

Jaana Savolainen uskoo, että terveydenhuollon rakenteiden päivitys olisi helpompaa puhtaalta pöydältä kuin vanhan järjestelmän pohjalta.

– Jos sosiaali- ja terveyspalvelut rakennettaisiin tyhjästä, tiedettäisiin hyvin, mitä tämän päivän suomalainen tarvitsee. Uudet digitaaliset palvelut voitaisiin ottaa joustavasti käyttöön.

Uudenlainen terveyskeskus kykenisi auttamaan ihmisiä varhaisessa vaiheessa, ennen kuin he ajautuvat kalliin erikoissairaanhoidon potilaiksi. Toimiva perusterveydenhoito on myös vahvasti yhteistyössä sosiaalipalvelujen kanssa.

– Terveyskeskukset pitää sote-uudistuksen yhteydessä päivittää tähän päivään, Savolainen sanoo.

Uudistusta jarruttavat poliittisen vallan linnakkeet sekä valtion ja kuntien välinen voimakas poliittinen jännite.

– Ensin sote-uudistus kiedottiin kuntauudistukseen. Nyt valta otetaan kokonaan kunnilta pois. Kannattaa muistaa, että monet kansanedustajat ovat myös kuntapoliitikkoja. Se luo paljon ristikkäisiä intressejä, Savolainen sanoo.

Aloittavatko sote-alueet 2019?

Sote-alueiden tulisi aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Jaana Savolainen on kuullut kuiskailtavan, ettei tavoite toteudu.

– Tänä keväänä pitää päättää uusi maakuntahallinto, uudistaa verotus ja valtionosuudet. Samalla sovitaan, mitä valtion ohjaus rahoituksessa tarkoittaa ja tuleeko maakunnille omaa rahoitusvaltaa. Ne ovat poliittisesti tosi isoja päätöksiä.

Hän vertaa aikataulua valtionosuusuudistuksen valmisteluun, joka vei vuosikausia.

– Päättäjät ovat kyllä fakiireja, jos parissa kuukaudessa tuon kaiken tekevät.

Yksi uudistuksen tavoitteista on taata palvelujen yhdenvertainen laatu ja saatavuus. Merikanto on sen suhteen optimistinen.

– Voi ainakin toivoa, että palvelut yhdenvertaistuvat, kun järjestävien tahojen määrä vähenee. Tällä hetkellä Suomessa on noin 150 kuntaa tai kuntien yhteistoiminta-aluetta, jotka järjestävät suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut.

Yhdelläkään poliitikolla ei ole varaa ottaa kontolleen sitä, että hän kaatoi sote-uudistuksen."

Hän muistuttaa, ettei laki tai rakenneratkaisu sinällään vielä muuta toimintaa käytännön tasolla.

– Ei pidä etukäteen sanoa, että tästä ei tule mitään. Uudistukselle pitää antaa mahdollisuus. Varmasti sekä virkamiehet että ministeriöt pistävät parastaan, siitä ei ole epäilystäkään.

Merikanto toivoo, että asiat pohditaan perin pohjin, koska lainsäädäntöasioissa on vaikea pakittaa. Jos jotain menee pieleen nyt, mahdollisiin lainmuutoksiin kuluu helposti vuosi tai kaksi.

Läpi vaikka väkisin

Sote-uudistuksessa on edelleen avoinna suuria kysymyksiä, esimerkiksi monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta ja potilaan valinnanvapauden lisäämisestä.

Savolainen uskoo, että uudistus tullaan viemään läpi vaikka väkisin.

– Yhdelläkään poliitikolla ei ole varaa ottaa kontolleen sitä, että hän kaatoi sote-uudistuksen. Hallituspuolueita motivoi se, että heillä on mahdollisuus tehdä oman näköisensä uudistus.

Hölttä komppaa Savolaista: nykyisellä hallituksella on riittävästi ideologista liimaa päätösten tekoon.

– Voi tulla kohtia, joissa kompuroidaan, mutta en usko, että sote-uudistus enää mihinkään kompastuu. Meillä on kolme hallituspuoluetta eli vähemmän ristivetoa kuin edellisessä hallituksessa.

Tulevaisuudessa Suomella ei varaa samaan palvelutasoon kuin nyt, mutta tätä ei kukaan poliitikko halua suoraan sanoa."

Kolme miljardia vedettiin hatusta

Sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu miljardiluokan säästöistä. Kirsi Hölttä huomauttaa, että miljardit ovat hatusta vedettyjä.

– Ei kukaan pysty sanomaan, että tietty rakenne säästäisi yhtään miljardia tai yhtään euroakaan. Hallituskin on sanonut, ettei arvio kolmen miljardin säästöstä perustu rakenteeseen, vaan toiminnan tehostumiseen.

Hyvin toimivilla sote-alueilla on selkeä palveluketju, joka ohjaa potilaan heti oikeaan hoitopaikkaan. Isommat yksiköt luovat virtaviivaisempaa päätöksentekoa ja rahoitusta on helpompi katsoa kokonaisuutena.

Päällekkäisiä toimia voidaan karsia myös kehittämällä yliopistosairaaloiden välistä työnjakoa erikoissairaanhoidossa ja päivystyksissä.

Yksi sote-uudistuksen isoista päätöksistä on julkinen palvelulupaus. Tekeillä on lista siitä, mitä palveluja yhteiskunta tarjoaa ja mitkä jäävät ihmisten itse maksettaviksi.

– Tulevaisuudessa Suomella ei varaa samaan palvelutasoon kuin nyt, mutta tätä ei kukaan poliitikko halua suoraan sanoa, Savolainen sanoo.

Merikanto muistuttaa sairauksien ennaltaehkäisyn merkityksestä. Kunnat voisivat tehdä valtavan paljon ihmisten terveyden ja hyvin-voinnin edistämiseksi, sillä tutkimusten mukaan vain 20 prosenttia hyvinvoinnista tulee sosiaali- ja terveyspalveluista.

Apteekeilta oppia digitalisaatiosta

Kun sosiaali- ja terveyspalveluiden uudet rakenteet ovat selvillä, pitäisi keskustelijoiden mielestä katsoa palveluverkostoa kokonaisuutena. Siinä yhteydessä voidaan miettiä apteekkien roolia lähipalveluiden tarjoajina.

– Lääkkeiden merkitys terveydenhoidossa voi tuskin vähentyä, ehkä se ennemminkin kasvaa, Tiina Merikanto pohtii.

Kirsi Höltän mielestä apteekit voisivat olla merkittävä osa terveydenhuollon palveluverkostoa.

– Neuvovalle ja avustavalle terveydenhuollolle on varmasti tarvetta erityisesti harvemmin asutuilla alueilla. Kun erilaiset terveyden-huollon digi- ja etäpalvelut yleistyvät, apteekki voisi tukea tässä.

Jaana Savolaisen mielestä tulevaisuuden lähipalveluiden turvaamisessa tarvitaan luovia ratkaisuja. Kun palvelulupaus karsii julkisia palveluita, digitalisaatio voi olla kaivattu pelastuskortti.

– Ihmisten täytyy kasvaa suurempaan vastuuseen omasta terveydestään. Valtaosalla suomalaisista on kaikki edellytykset omahoidon lisäämiseen, koska olemme fiksuja, koulutettuja ja meillä on älypuhelimet.

Kattavaa apteekkiverkostoa kannattaisi myös hyödyntää.

– Apteekit ovat olleet digitalisaation etulinjassa e-reseptin kanssa. Tätä kokemusta voidaan hyödyntää, kun mietitään, miten erilaisia digitaalisia terveyspalveluita voidaan ottaa käyttöön.

Vallan dramaattista seurattavaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta on riittänyt uutisoitavaa vuosien ajan. Vieläkö aihe jaksaa innostaa toimittajia?

Hölttä, Merikanto ja Savolainen nyökkäävät. Aihepiiri on kiinnostava, koska palveluverkoston ja rahoituksen muutokset koskettavat jokaista suomalaista.

– Sote-uudistuksessa kyse on myös vallasta ja isoista rahoista. Tähän kietoutuu paljon poliittista draamaa, huomauttaa Savolainen.

Sote-uudistuksessa kyse on myös vallasta ja isoista rahoista. Tähän kietoutuu paljon poliittista draamaa."

Merikanto vahvistaa, että kyse on sekä valtakunnan tasolla että aluepoliittisesti tavattoman merkittävästä uudistuksesta.

– Olemme tottuneet siihen, että kunnat ovat vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista. Nyt luodaan uusi väliportaan hallinto. Tämä on yhteiskunnallisesti valtava muutos.

Tiedonsaanti sote-asioista ei ole toimittajille aina helppoa. Asiat etenevät työryhmissä, eikä keskeneräisistä asioista puhuta. Toimittajat ke¬räävät tietoa murusina sieltä täältä.

Savolaista työläys ei häiritse, hän sijoittaa sote-asiat journalismin kovaan ytimeen.

– Olen journalisti ja tehtäväni on ottaa selvää vaikeista yhteiskunnallisesti tärkeistä aiheista ja yrittää selittää niitä kansalaisille. Sote-uudistus on tässä mielessä kiehtova kohde.

Hölttä kokee välillä vaikeaksi selittää uudistuksen käänteitä maakuntalehtien lukijoille.

– Ihmisiä kiinnostaa se, miten heidän omille palveluilleen käy, mutta sitä on mahdotonta sanoa tällä hetkellä. Pääsemme käytännön tasolle vasta, kun hallinnon palikat ja rahoitusasiat on sovittu.

Merikanto tunnustaa miettivänsä hetkittäin, ymmärtääkö hän soten palvelukenttään ja rahoitukseen liittyvät asiat ihan varmasti.

– Sote-uudistus ei ole helppo, mutta se on kiinnostava ja tärkeä, mikä saa minut tekemään parastani. On etuoikeus selvittää ja ymmärtää tätä prosessia.


Markus Henriksson jatkaa Valviran johdossa

07.11.2019 14:42 OLLI-PEKKA TIAINEN

Hallitus nimitti odotetusti ylijohtajan toiselle kaudelle, joka jatkuu vuoden 2024 loppuun asti. Lue lisää


Apteekit yllättivät Nenäpäivä-tempauksella

06.11.2019 15:20 ERJA ELO

Vihreä risti ja punainen nenä jalkautuivat kadulle keräyslippaineen. Nenäpäiväviikko huipentuu perja... Lue lisää


Outi Antilasta Kelan pääjohtaja

05.11.2019 19:08 OLLI-PEKKA TIAINEN

Tällä kertaa ei tarvittu arpaa. STM:n ylijohtaja voitti työvaliokunnan kärkiehdokkaan Hanna Tainion ... Lue lisää


Biosimilaarien apteekkivaihto laajenee Euroopassa

01.11.2019 15:20 OLLI-PEKKA TIAINEN

Saksa alkaa vaihtaa biologisia lääkkeitä apteekeissa. Suomessa etujärjestö vaatii puuttumaan resepti... Lue lisää


Ensimmäinen lääkitysturvallisuuden apulaisprofessori esittää alalle omaa tutkimus- ja kehittämisyksikköä

31.10.2019 16:10 EMMI PUUMALAINEN

Anna-Riia Holmströmin mielestä lääkitysturvallisuus ja riskienhallinta pitäisi juurruttaa terveydenh... Lue lisää


Hypoglykemian hoito helpottuu

28.10.2019 12:00 EMMI PUUMALAINEN

Uusi nenän kautta annosteltava glukagoni on saanut vihreää valoa Euroopan lääkeviranomaiselta. Lue lisää


STM yrittää vauhdittaa Kanta-palveluiden taaperrusta

25.10.2019 15:09 OLLI-PEKKA TIAINEN

Kehitystyöhön tyytymätön ministeriö muuttaa ohjausta ja haluaa kunnat ja sairaanhoitopiirit entistä ... Lue lisää


Apteekkarista kuoriutui maratoonari

24.10.2019 14:32 INKERI MERILUOTO

Apteekkari Tuomo Lahti käyttää viikonlopun lisätunnin hyödyksi ja solmii taas lenkkarit jalkaansa. Lue lisää


Syöpälääke paisuttaa Orionin tulosta

23.10.2019 14:05 OLLI-PEKKA TIAINEN

Eturauhassyöpään tarkoitetun darolutamidin etappimaksu nosti tammi-syyskuun liikevoiton lähes 200 mi... Lue lisää


Lääkemuutokset piristivät vanhusta

23.10.2019 09:03 LAURA KOIVULA

Hemoglobiinin nousu toi energiaa, happosalpaajien annostus puolitettiin ja eturauhaslääkitys lopetet... Lue lisää


Rintasyöpälääke letrotsolia on taas saatavilla

23.10.2019 08:38 ERJA ELO

Fimean mukaan letrotsolia sisältävän rintasyöpälääke Letrozolin saatavuus on normalisoitunut. Lue lisää


Anemia raskauden alkupuolella lisää tarkkaavaisuushäiriön riskiä

22.10.2019 09:15 UUTISPALVELU DUODECIM

Äidin anemia raskauden aikana saattaa ruotsalaistutkimuksen perusteella olla autismin, älyllisen keh... Lue lisää


Pieni määrä Avonex-injektioliuosta vedetään pois markkinoilta

18.10.2019 14:45 EMMI PUUMALAINEN

Avonex on biologinen lääke, jota käytetään MS-taudin hoitoon. Lue lisää


Vanhusten lääkitysongelmien selvittäminen tehostuu

17.10.2019 12:18 OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääkitysriskejä aletaan seuloa yksinkertaisella kyselyllä, jonka saa verkosta tai alan ammattilaisel... Lue lisää


Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä

17.10.2019 09:02 VIRPI EKHOLM

Suomalaistutkijat osuivat rino- ja enterovirusten heikkoon kohtaan. Flunssalääke olisi suuri helpotu... Lue lisää


Makeutettu parasetamoli aiheuttaa lasten lääkemyrkytyksiä

16.10.2019 10:01 ERJA ELO

Hyvänmakuiset lääkkeet helpottavat lasten lääkitsemistä, mutta niiden vuoksi soitetaan vuosittain sa... Lue lisää


Terveyspiste syventää apteekin ja terveydenhuollon yhteistyötä

15.10.2019 09:15 ERJA ELO

Terveyspisteet ovat suunnitelleet yhteisiä hoitopolkuja julkisen terveydenhuollon kanssa. Yli puolet... Lue lisää


Nesteenpoistolääke ehkäisee muistisairaan murtumia

14.10.2019 14:30 VIRPI EKHOLM

Lonkkamurtuman riski pieneni 30 prosenttia tiatsideja pitkään käyttäneillä Alzheimer-potilailla. Lue lisää


Migreeniin on tulossa uusia lääkkeitä

11.10.2019 15:16 VIRPI EKHOLM

Migreenikohtauksiin tarkoitetut CGRP-reseptorin antagonistit ovat osoittautuneet tehokkaiksi viime v... Lue lisää


Rakas taakka – omaishoidon arki on taistelua tunteiden ja byrokratian kanssa

11.10.2019 11:02 ERJA ELO

Jukka Ekholm etsi aluksi sopivaa tolppaa, jota päin ajaa. Väärä lääkitys vei vaimon puhekyvyn. Lue lisää


Ranska vetää kipulääkkeitä tiskin taakse

09.10.2019 13:20 OLLI-PEKKA TIAINEN

Parasetamoli, aspiriini ja ibuprofeeni saattavat poistua apteekkien valintahyllyistä väärinkäytön vu... Lue lisää


Harmaa on uusi musta – maailmassa on kohta kaksi miljardia vanhusta

07.10.2019 11:15 TARU VANHALA

Vuonna 2060 joka kolmas eurooppalainen on yli 65-vuotias. Kotihoito lisääntyy ja apteekkien merkitys... Lue lisää


Apteekit voisivat ratkoa lääkkeiden saatavuusongelmia

04.10.2019 12:55 INKERI MERILUOTO, OLLI-PEKKA TIAINEN

Tieto saatavuushäiröistä yritetään saada reseptijärjestelmään. Apteekit tarvitsevat myös lisää vapau... Lue lisää


Uusi haluttomuuslääke lisää naisen halua ja nostaa verenpainetta

03.10.2019 10:31 VIRPI EKHOLM

Haluttomuuslääkkeitä kaivattaisiin Suomeenkin. "Asenneilmapiiri on nyt muuttunut." Lue lisää


Karavaani kulkee – Aino-Kaisa Pekonen vaalii lääkitysturvallisuutta ja puolustaa vanhuksia haukuista piittaamatta

30.09.2019 13:50 OLLI-PEKKA TIAINEN

Ministeri kiirehtii apteekkilakeja, mutta epäilee itsehoitolääkkeiden hintakilpailua. Lääkekatkokset... Lue lisää


Emerade-adrenaliinikynien jakelu keskeytettiin

27.09.2019 14:10 EMMI PUUMALAINEN, OLLI-PEKKA TIAINEN

Allergikkojen anafylaktisiin sokkeihin tarkoitussa Emerade-kynässä on havaittu yksittäisiä toimintah... Lue lisää


Väitös: Ikääntyneiden lääkehoidon turvallisuudessa puutteita

27.09.2019 08:25 ERJA ELO

Lääkehoidon ohjeista ja suosituksista poikkeaminen on yleistä ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa, oso... Lue lisää


Hoivakriisi lyhentää naisten työuria

25.09.2019 21:58 OLLI-PEKKA TIAINEN

Huono vanhustenhoito ajaa naisia omaishoitajksi ja vie heitä työelämästä ennen eläkeikää. Lue lisää


Apteekkari Sari Westermarck jatkaa kansainvälisessä luottamustehtävässä

25.09.2019 09:18 ELINA AALTONEN

Apteekkariliiton toinen varapuheenjohtaja Sari Westermarck valittiin jälleen farmasian maailmanjärje... Lue lisää


Työikäisten lihavuus yleistyy

25.09.2019 08:40 ERJA ELO

Yli 30-vuotiaista enää vain neljännes on normaalipainoisia. WHO:n tavoite lihavuuden ehkäisemiseksi ... Lue lisää