Lääkitysriskejä aletaan seuloa yksinkertaisella kyselyllä, jonka saa verkosta tai alan ... Lue lisää »

Suomalaistutkijat osuivat rino- ja enterovirusten heikkoon kohtaan. Flunssalääke olisi ... Lue lisää »

Hyvänmakuiset lääkkeet helpottavat lasten lääkitsemistä, mutta niiden vuoksi soitetaan ... Lue lisää »

Terveyspisteet ovat suunnitelleet yhteisiä hoitopolkuja julkisen terveydenhuollon kanss... Lue lisää »

Lonkkamurtuman riski pieneni 30 prosenttia tiatsideja pitkään käyttäneillä Alzheimer-po... Lue lisää »

Lähes kaikki reseptit ovat sähköisiä – loputkin 1,3 prosenttia sähköistetään apteekeissa

   07.06.2017 08:40  ERJA ELO

Lääkärit saavat määrätä puhelin- tai paperireseptejä enää poikkeustilanteissa. Apteekeissa reseptit muutetaan sähköiseen muotoon. Tammi-huhtikuussa näin tehtiin yli 140 000 kertaa.

Sähköinen resepti tuli pakolliseksi tämän vuoden alusta. Tammi-huhtikuussa niitä kirjoitettiin noin 10,8 miljoonaa.

Puhelin- tai paperireseptejä saa määrätä enää poikkeustilanteissa, joita ovat tekniset häiriötilanteet tai muut erikseen perusteltavat syyt, kuten tarve aloittaa lääkehoito kiireellisesti.

Puhelimitse ja paperilla toimitetut lääkemääräykset tallennetaan apteekeissa Reseptikeskukseen lääkäreiden puolesta.

THL:n ja Kelan tilastojen mukaan alkuvuodesta kirjoitetuista lääkemääräyksistä 1,3 prosenttia jouduttiin muuttamaan sähköisiksi apteekeissa.

Reseptin sähköistäminen vie apteekissa vähintään kolmesta viiteen minuuttia työaikaa. Se tarkoittaa, että joka päivä yhteensä kahdeksasta kymmeneen henkilöä käyttää työpäivänsä apteekissa reseptien sähköistämiseen.

Eläkeläisillä vaikeuksia reseptien kirjoittamisessa

Reseptejä muutettiin sähköiseen muotoon myös Jyväskylän Uudessa Apteekissa.

– Varsinkin eläkkeellä olevilla lääkäreillä oli alkuvuodesta ongelmia sähköisten reseptien kirjoittamisessa, kertoo apteekkari Harri Ovaskainen.

Lääkärikunnassa on äänekäs mutta pienenevä joukko, joka vastustaa voimakkaasti sähköisen reseptin pakollisuutta.

Lääkäriliitto on informoinut jäsenistöään muutoksesta ja tarjonnut ohjemateriaalin lisäksi maksutta 18 000 varmennekortinlukijaa kaikille halukkaille.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju huomauttaa, että sähköisten reseptien kanssa on edelleen teknisiä haasteita. Tietoliikenneyhteydet hidastelevat ja pätkivät, myös nettireseptipalvelu Kelaimen käytössä on ollut ongelmia.

– Lääkärit toivovat edelleen aidosti mobiilia reseptinkirjoitusmahdollisuutta, jossa reseptin voisi tehdä puhelimesta tai tabletista samalla, kun potilas soittaa. Nyt reseptin kirjoittamiseen tarvitaan tietokone ja kortinlukija, hän sanoo.

Harri Nurmi THL:stä vastaa, että mobiilimääräämistä ollaan kehittämässä lääkäreiden toivomaan suuntaan.

– Toistaiseksi mobiilimäärääminen onnistuu Kelaimella vain Android-laitteissa, jos lääkärillä on käytössään Väestörekisterikeskuksen kortinlukijaohjelmisto ja mobiililaitteisiin sopiva kortinlukija.

Potilaan lääkitystä on vaikea hahmottaa

Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan sähköinen resepti on sujuvoittanut lääkkeiden määräämistä.

Lääkärit näkevät Reseptikeskuksesta, mitä potilaalle on määrätty muualla. He kaipaavat kuitenkin selkeämpää näkymää potilaan ajantasaiseen kokonaislääkitykseen. Ongelmia tuottaa esimerkiksi se, että tarpeettomaksi käyneitä reseptejä ei voi poistaa tietokannasta.

– Reseptikeskuksessa ei näy selkeästi, milloin potilas on aloittanut lääkkeen tai onko hän lopettanut sen ja mistä syystä, Marjo Parkkila-Harju vahvistaa.

Tutkimuksen mukaan moni lääkäri kokee sähköisen reseptin korjaamisen vaikeaksi, hitaaksi ja monimutkaiseksi. Joissakin potilastietojärjestelmissä lääkärin on helpompi kirjoittaa kokonaan uusi resepti kuin korjata jo olemassa olevaa.

Uuden rivin tuominen potilaan lääketietoihin vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista. Sama ongelma tulee lääkemääräysten uusimisesta: sama lääke näkyy potilaan tiedoissa moneen kertaan.

Reseptien uusiminen on hankalaa myös potilaan kannalta. Hänen on osattava lähettää pyyntö Omakanta-palvelussa oikeaan toimipaikkaan. Nyt uusimispyyntöjä kulkeutuu usein vääriin paikkoihin, kun saman sairaalan alla voi näkyä useita kymmeniä alayksiköitä.

– Erikoissairaanhoito ei pääosin ota uusimispyyntöjä ollenkaan vastaan, yksityinen puolikin vaihtelevasti. Ihmiset lähettävät uusimispyyntöjä siksi julkiselle sektorille. Terveyskeskuksista me palauttamaan pyyntöjä, koska lääkäri ei voi ottaa vastuuta muualla määrätystä lääkehoidosta, Marjo Parkkila-Harju sanoo.

Harri Nurmi kertoo, että Reseptikeskuksen toimintaa ja näkymiä hiotaan paremmiksi lääkityslistan kehityksen yhteydessä.

– Tietorakenteita täytyy muuttaa niin, että käyttäjät löytävät helpoimmin tietyn organisaation.

Voiko apteekki tehdä kirjauksia?

Apteekkariliitto on ehdottanut, että jatkossa reseptiin kirjattaisiin lääkehoidon tavoite. Samalla apteekit saisivat mahdollisuuden kirjata lääkehoidon toteutumisen kannalta merkittävää tietoa lääkäriä varten.

Apteekit voisivat merkitä muistiin esimerkiksi tiedon asiakkaan kokemista lääkehaitoista tai siitä, että asiakas ei ole aloittanut lääkärin määräämää lääkehoitoa.

Harri Ovaskainen uskoo, että apteekkien kirjaamismahdollisuus parantaisi lääkehoidon laatua. Hänen apteekissaan asioi lähes päivittäin asiakkaita, jotka eivät käytä heille määrättyä kolesteroli- tai verenpainelääkitystä, koska heillä ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mihin lääke on tarkoitettu.

– Nyt kun reseptit ovat voimassa kaksi vuotta, uusimisvälistä tulee pitkä. Potilaan hoidon seurannan kannalta olisi hyvä, jos apteekki voisi tehdä reseptien yhteyteen merkintöjä, jotka tukevat lääkärin työtä, Ovaskainen ehdottaa.

Marjo Parkkila-Harjun mukaan lääkkeiden käytön perusteleminen on tärkeää, että potilaat sitoutuvat lääkehoitoonsa. Kaikissa lääkehoidoissa ei kuitenkaan voi määritellä selkeitä tavoitteita. Lääkehoidon seuraaminen apteekeissa olisi hänestä ongelmallista.

– Toki on hyvä, jos lääkärit saisivat lääkehoidon onnistumisesta tietoa jollain tapaa, mutta sairauskertomustietojen kirjaaminen ei kuulu apteekeille.

Viestintäkanavia voitaisiin parantaa

Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että lääkäreiden ja apteekin välinen viestinvälitys voisi toimia nykyistä paremmin. Yhteistyö oli aktiivisimmillaan silloin, kun sähköinen resepti oli vielä tulossa ja pelisäännöistä sovittiin.

Apteekeissa otetaan yhteyttä lääkäriin yleensä silloin, kun reseptissä on epäselvyyksiä. Lääkärin tavoittaminen puhelimitse on kuitenkin hankalaa, joten apteekkien kannalta kätevämpää olisi pikaviestien lähettäminen.

Harri Nurmi ei näe pikaviestejä realistisena vaihtoehtona.

– Kuka arvioi, mikä on niin tärkeä asia, että se oikeuttaa keskeyttämään toisen työn? Välissä pitäisi olla vähintäänkin kontrollipiste, jossa organisaatioon tulevat viestit ohjattaisiin esimerkiksi osastonhoitajalle.

Kontrollipisteessä arvioitaisiin asian tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Usein kyseessä on pelkkä apteekin tekemä huomio esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutuksista tai asiakkaan kertoma epäily lääkkeen haittavaikutuksesta.

– Apteekki voisi kirjata tällaiset huomiot asiakkaan lääkityslistaan. Viesti menisi häntä hoitavaan organisaatioon, jossa katsottaisiin se läpi jollain aikataululla. Erittäin kiireelliset asiat pitää hoitaa puhelimitse. Yhteydenottojen tarvetta voitaisiin vähentää sopimalla toimintatavoista, Nurmi ehdottaa.

Ajantasainen lääkelista ratkaisee ongelmia

Mitä keskustelijat tekisivät toisin, jos sähköisen reseptin kehittäminen aloitettaisiin vasta nyt.

Marjo Parkkila-Harju näkee sähköisessä reseptissä nykyisellään paljon hyvää. Järjestelmä on valtakunnallinen ja potilas voi hakea lääkkeensä kaikista apteekeista. Hän parantaisi sitä keskittymällä käytettävyyteen.

– Suomessa olisi pitänyt heti alkaa kehittää ajantasaista lääkelistaa, jossa näkyisi potilaan voimassa oleva lääkitys. Nyt mentiin vanhaan malliin, joka on digitaalinen versio reseptiarkistosta.

Digitaaliseksi muutetun reseptiarkiston selaaminen on työlästä lääkärille esimerkiksi silloin, kun hän haluaa siirtää potilastietojärjestelmään tietoja toiselta paikkakunnalta muuttavan potilaan lääkityksestä.

– Joudun poimimaan lääkkeet Reseptikeskuksesta yksitellen. Jos potilaalla on kymmenenkin lääkettä, siihen menee paljon aikaa, Parkkila-Harju sanoo.

Harri Nurmi huomauttaa, että jos sähköisen reseptin kehittäminen olisi aloitettu lääkityslistan märittelystä, Suomessa luultavasti käytettäisiin edelleen paperireseptejä.

– Oli hyvä, että saimme kentälle jonkinlaisen toteutuksen. Jos kehittäminen aloitettaisiin nyt, lähtisin itse tekemään järjestelmää, jossa potilastietojärjestelmä päivittäisi lääkityslistan reaaliaikaisesti Reseptikeskuksen näkymästä.

Nykyinen järjestelmä ei varoita, vaikka potilaalla olisi voimassa useita reseptejä samaan lääkkeeseen eri voimakkuuksilla.

– Järjestelmän pitäisi olla lääkäreille parempi työkalu. Nyt se ei estä päällekkäisyyksiä, joita voi tulla reseptejä uusiessa. Pahin näkemäni esimerkki oli, kun potilaalle oli kirjoitettu verenpainelääkettä vuodet satsit elokuussa, marraskuussa ja tammikuussa, Nurmi sanoo.

Keskustelijoiden mielestä ajantasainen lääkityslista varmistaisi näissäkin tapauksissa potilasturvallisuuden.

Häiriötilanteiden määrä laskussa

Lääkityslistaa kehitetään sote-uudistuksen yhteydessä, sen on arvioitu olevan käytössä vuoden 2020 loppuun mennessä.

Jos Harri Ovaskainen aloittaisi sähköisen reseptin kehittämisen nyt, hän keskittyisi käytettävyyteen ja järjestelmän stabiiliuteen. Sähköiseen reseptiin liittyvät tekniset ongelmat ovat viime vuosina haitanneet lääkkeiden toimittamista apteekeissa.

– Tosin viime vuoteen verrattuna häiriötilanteita on kuitenkin nyt paljon vähemmän, hän sanoo.

Myös Marjo Parkkila-Harju on huomannut yhteyksien parantumisen työskennellessään terveyskeskuslääkärinä.

Tänä vuonna Reseptikeskuksen toiminnassa oli toukokuun loppuun menenssä kolme vakavaa häiriötilannetta. Ne ovat vähentyneet, koska Reseptikeskus siirrettiin joulukuussa uuteen toimintaympäristöön.


Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä

17.10.2019 09:02 VIRPI EKHOLM

Suomalaistutkijat osuivat rino- ja enterovirusten heikkoon kohtaan. Flunssalääke olisi suuri helpotu... Lue lisää


Makeutettu parasetamoli aiheuttaa lasten lääkemyrkytyksiä

16.10.2019 10:01 ERJA ELO

Hyvänmakuiset lääkkeet helpottavat lasten lääkitsemistä, mutta niiden vuoksi soitetaan vuosittain sa... Lue lisää


Terveyspiste syventää apteekin ja terveydenhuollon yhteistyötä

15.10.2019 09:15 ERJA ELO

Terveyspisteet ovat suunnitelleet yhteisiä hoitopolkuja julkisen terveydenhuollon kanssa. Yli puolet... Lue lisää


Nesteenpoistolääke ehkäisee muistisairaan murtumia

14.10.2019 14:30 VIRPI EKHOLM

Lonkkamurtuman riski pieneni 30 prosenttia tiatsideja pitkään käyttäneillä Alzheimer-potilailla. Lue lisää


Migreeniin on tulossa uusia lääkkeitä

11.10.2019 15:16 VIRPI EKHOLM

Migreenikohtauksiin tarkoitetut CGRP-reseptorin antagonistit ovat osoittautuneet tehokkaiksi viime v... Lue lisää


Rakas taakka – omaishoidon arki on taistelua tunteiden ja byrokratian kanssa

11.10.2019 11:02 ERJA ELO

Jukka Ekholm etsi aluksi sopivaa tolppaa, jota päin ajaa. Väärä lääkitys vei vaimon puhekyvyn. Lue lisää


Ranska vetää kipulääkkeitä tiskin taakse

09.10.2019 13:20 OLLI-PEKKA TIAINEN

Parasetamoli, aspiriini ja ibuprofeeni saattavat poistua apteekkien valintahyllyistä väärinkäytön vu... Lue lisää


Harmaa on uusi musta – maailmassa on kohta kaksi miljardia vanhusta

07.10.2019 11:15 TARU VANHALA

Vuonna 2060 joka kolmas eurooppalainen on yli 65-vuotias. Kotihoito lisääntyy ja apteekkien merkitys... Lue lisää


Apteekit voisivat ratkoa lääkkeiden saatavuusongelmia

04.10.2019 12:55 INKERI MERILUOTO, OLLI-PEKKA TIAINEN

Tieto saatavuushäiröistä yritetään saada reseptijärjestelmään. Apteekit tarvitsevat myös lisää vapau... Lue lisää


Uusi haluttomuuslääke lisää naisen halua ja nostaa verenpainetta

03.10.2019 10:31 VIRPI EKHOLM

Haluttomuuslääkkeitä kaivattaisiin Suomeenkin. "Asenneilmapiiri on nyt muuttunut." Lue lisää


Karavaani kulkee – Aino-Kaisa Pekonen vaalii lääkitysturvallisuutta ja puolustaa vanhuksia haukuista piittaamatta

30.09.2019 13:50 OLLI-PEKKA TIAINEN

Ministeri kiirehtii apteekkilakeja, mutta epäilee itsehoitolääkkeiden hintakilpailua. Lääkekatkokset... Lue lisää


Emerade-adrenaliinikynien jakelu keskeytettiin

27.09.2019 14:10 EMMI PUUMALAINEN, OLLI-PEKKA TIAINEN

Allergikkojen anafylaktisiin sokkeihin tarkoitussa Emerade-kynässä on havaittu yksittäisiä toimintah... Lue lisää


Väitös: Ikääntyneiden lääkehoidon turvallisuudessa puutteita

27.09.2019 08:25 ERJA ELO

Lääkehoidon ohjeista ja suosituksista poikkeaminen on yleistä ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa, oso... Lue lisää


Hoivakriisi lyhentää naisten työuria

25.09.2019 21:58 OLLI-PEKKA TIAINEN

Huono vanhustenhoito ajaa naisia omaishoitajksi ja vie heitä työelämästä ennen eläkeikää. Lue lisää


Apteekkari Sari Westermarck jatkaa kansainvälisessä luottamustehtävässä

25.09.2019 09:18 ELINA AALTONEN

Apteekkariliiton toinen varapuheenjohtaja Sari Westermarck valittiin jälleen farmasian maailmanjärje... Lue lisää


Työikäisten lihavuus yleistyy

25.09.2019 08:40 ERJA ELO

Yli 30-vuotiaista enää vain neljännes on normaalipainoisia. WHO:n tavoite lihavuuden ehkäisemiseksi ... Lue lisää


Uniongelmien hoito vaatii kärsivällisyyttä

23.09.2019 12:38 NIINA JAAKKOLA

Edes vuosi ei riittänyt unilääkityksen lopettamiseen. Tietokatkoskin sotki uniongelmien hoitoa. Lue lisää


Käypä hoito -suosituksia saatetaan kääntää ruotsiksi

23.09.2019 11:52 ERJA ELO

Valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen on kirjattu ehdotus Käypä hoito -suositusten kääntämisestä... Lue lisää


Valviran ylijohtajaksi kahdeksan hakijaa

20.09.2019 15:20 OLLI-PEKKA TIAINEN

Nykyisen ylijohtajan Markus Henrikssonin lisäksi virkaa hakee muun muassa Valviran johtaja Jussi Hol... Lue lisää


Työvoimapula pahenee – tietojärjestelmä Apottikin tarvitsee farmaseutteja

20.09.2019 14:12 OLLI-PEKKA TIAINEN

Osastofarmasian kasvu, järjestelmäongelmat ja uudet apteekit vaativat pian yli sata farmaseuttia lis... Lue lisää


Kelan pääjohtajaksi 40 hakijaa

18.09.2019 15:40 ERJA ELO

Virka täytetään 1.1.2020 alkaen, kun nykyinen pääjohtaja Elli Aaltonen jää eläkkeelle. Lue lisää


Ranitidiinia sisältäviä lääkkeitä vedetään pois apteekeista

18.09.2019 12:30 EMMI PUUMALAINEN

Välitöntä vaaraa ei ole, joten lääkettä ei ole tarpeen vaihtaa. Markkinoilla on saatavilla muita vas... Lue lisää


Drooni kuljetti lääkkeitä ensimmäistä kertaa Suomessa

18.09.2019 12:28 ERJA ELO

Suomen Apteekkariliitto ja Orion toteuttivat Suomen ensimmäisen lääkekuljetuksen robottilennokilla e... Lue lisää


Ranitidiini-valmisteiden syöpäriskiä arvioidaan

16.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN

Närästyslääke ranitidiinissa on havaittu epäpuhtauksia, mutta lääkettä voi käyttää kuitenkin normaal... Lue lisää


Apteekit vähentämään Helsingin lääkitysriskejä

13.09.2019 15:40 EMMI PUUMALAINEN

Helsingin kotihoito liittyy testaamaan apteekkien lääkitysturvallisuutta parantavaa palvelua. Lue lisää


Hoivakriisin ilmiantajasta vuoden lääkitysturvallisuusvaikuttaja

12.09.2019 17:05 OLLI-PEKKA TIAINEN

Lähihoitaja Tarja Parkatti palkittiin työpaikkaansa koskevasta paljastuksesta, joka käynnisti keskus... Lue lisää


Verenpaineen hoito suojaa muistia

11.09.2019 16:10 VIRPI EKHOLM

Verenpaineen hoito on erityisen tärkeää keski-iässä, kun aivoissa ei ole vielä tapahtunut rappeuttav... Lue lisää


Ympäristöä voidaan suojella myös lääkevalinnoilla

11.09.2019 13:20 ERJA ELO

Tutkijat toivovat Suomeen lääkkeiden ympäristöluokittelua, jollainen on jo Ruotsissa ja Norjassa. Lue lisää


Kansallisen lääkityslistan merkitys kasvaa

06.09.2019 09:20 EMMI PUUMALAINEN

Lääkeinformaatiostrategia pyrkii tiivistämään lääkkeen käyttäjien ja terveydenhuollon yhteistyötä. Lue lisää


Tamro, Coca-Cola, paperitehtaita – monen yrityksen takaa löytyy apteekkari

05.09.2019 13:17 TARU TAIPALE

Apteekkarit ovat perustaneet muutakin kuin apteekkeja. Pekka Peura on yksi sarjayrittäjistä. Lue lisää