Lohjan malli ja sitä koordinoinut proviisori Terhi Toivo on finalistiehdokas lääkitystu... Lue lisää »

Ranska ja Tanska antoivat apteekeille rajatun oikeuden määrätä lääkkeitä helpottaakseen... Lue lisää »

Rokotteet saapuvat Suomeen vasta lokakuun lopun ja marraskuun aikana. Influenssarokotte... Lue lisää »

Sokeroituja virvoitusjuomia runsaasti nauttivat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua ... Lue lisää »

Ensimmäinen apteekki siirtyi uuteen digitaaliseen alustaan. Pian yli 200 apteekkia seur... Lue lisää »

D-vitamiinin tarve jakaa asiantuntijat

   22.09.2015 09:34  ERJA ELO MAURI RATILAINEN

Apteekkari Jouko Savolainen (vas.), ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt ja farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari kävivät vilkasta keskustelua D-vitamiinista.

Asiantuntijat kiistelevät D-vitamiinin määrästä. Apteekeissa farmasian ammattilaiset kohtaava hämmentyneet asiakkaat – kuinka paljon D-vitamiinia pitää ottaa?

Onko 10 mikrogrammaa D-vitamiinia tarpeeksi pimeässä ja pohjoisessa Suomessa? Riittääkö monipuolinen ravinto? Ketkä tarvitsevat lisävitamiinia purkista? Vastauksia tuntuu olevan siinä missä asiantuntijoitakin.

Apteekkarilehden järjestämä keskustelutilaisuus kiteyttää D-vitamiinin ympärillä vellovan epätietoisuuden osuvasti.

Eri alojen asiantuntijat – tässä tapauksessa farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari ja pitkän linjan D-vitamiinitutkija, ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt – käyvät kiivasta väittelyä.

Sillä välin farmasian ammattilaiset voivat lähinnä seurata vierestä ja odottaa suosituksia. Apteekkari Jouko Savolainen vahvistaa, että D-vitamiinikeskustelun ristiriitaisuus näkyy Itä-Suomen yliopiston apteekin asiakaspalvelussa.

– Asiakkaat ovat ihan hukassa tullessaan apteekkiin kysymään itselleen sopivaa D-vitamiinimäärää. Alamme sitten selvittää asiaa kyselemällä heidän ruokavaliostaan, Savolainen kertoo.

Jotain suurta tapahtumassa tutkimuksessa

Savolaisen mielestä asiakkaiden hämmennys juontaa suoraan siitä, miten asiaa käsitellään mediassa.

– Erityisesti keltainen lehdistö kirjoittaa yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista. Välillä kaipaisin tilanteeseen jonkinlaista rauhoittelua.

Voiko D-vitamiinikohussa olla kyse hetkellisestä muoti-ilmiöstä – samanlaisesta, kuin seleenin tai beetakaroteenin kanssa koettiin aiemmin?

Paakkarin mielestä kyse ei, koska D-vitamiinista julkaistaan 4 000 tieteellistä artikkelia vuodessa.

– Täytyy olla muutakin kuin muoti-ilmiö, koska tutkimusryhmille on annettu paljon rahaa. Viime vuosina tieto D-vitamiinista on niin oleellisesti lisääntynyt, että nyt on varmasti jotain suurta tapahtumassa.

Joka kolmas suomalainen kärsii puutteesta?

Apteekit noudattavat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden suosituksia. Niissä on linjattu, että kaikki alle 75-vuotiaat suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinia vähintään 10 µg päivittäin ja sitä vanhemmat 20 µg.

Suositukset perustuvat yhteisiin pohjoismaisiin suosituksiin, jotka puolestaan perustuvat tiedeyhteisön tieteelliseen arviointiin.

Joidenkin asiantuntijoiden, kuten Paakkarin, mielestä D-vitamiinia kuuluisi saada huomattavasti suurempi määrä.

– Muutama vuosi sitten parikymmentä amerikkalaista syöpätutkijaa, D-vitamiinitutkijaa, epidemiologia ja lääkäriä kirjoittivat avoimen kirjeen, jossa he suosittivat ravitsemuspolitiikkaan radikaalia muutosta. Heidän mielestään kalsidiolin taso veressä tulee olla keskimäärin 100–150 nanomoolia per litra.

Kalsiodioli on aktiivisen D-vitamiinin esiaste, jonka mittaaminen verestä kuvastaa parhaiten elimistön D-vitamiinitasoa.

Suomessa seerumin kalsidiolin normaaliarvoiksi on määritelty 40–80 nanomoolia litrassa (nmol/l). Optimaalisena pidetään arvoa 50–70. Jos arvo on alle 20, kyseessä on puutostila.

Paakkarin mielestä tilastot osoittavat, etteivät suomalaiset saa tarpeeksi D-vitamiinia.

Hän viittaa vuodelta 2007 peräisiin olevaan suomalaistutkimukseen, jonka perusteella peräti kolmanneksella kalsidiolitaso jää alle 50 nmol/l, jota muun muassa vitamiinisuosituksia antava amerikkalainen Institute of Medicine pitää puutoksen rajana.

Christel Lamberg-Allardt huomauttaa tilanteen kohentuneen huomattavasti.

Tutkimuksen aineisto on kerätty ennen vuotta 2010, jolloin maitotuotteisiin ja levitteisiin alettiin lisätä D-vitamiinia. Esimerkiksi Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan ainoastaan noin kuudella prosentilla taso jää alle 50 nmol/l.

Onko vain merilohessa tarpeeksi vitamiinia?

Mitä perusterveen suomalaisen pitäisi sitten syödä päästäkseen 50 nanomoolin tavoitearvoon?

Christel Lamberg-Allardt kertoo sen onnistuvan yleensä 10 µg:lla päivässä. Hän neuvoo luottamaan tavalliseen suomalaiseen ravintoon, johon kuuluu maitotuotteita, margariinia ja kalaa.

– Mutta jos on epävarma saannistaan, niin toki voi syödä pientä D-vitamiinilisää, etenkin talvella.

Ilari Paakkari haastaa häntä kysymällä, miksi Suomessa suosituksena on vain 10 µg, kun samaan tavoitteeseen pääsemiseksi Yhdysvalloissa suositellaan 15 mikrogramman päiväannosta.

– Sitä paitsi Yhdysvaltojen väestöstä hyvin suurin osa asuu aurinkoisella alueella, noin Rooman korkeudella. Silti Yhdysvalloissa viranomaiset suosittelevat suurempaa D-vitamiinin kokonaissaantia kuin Suomessa.

Ruoasta ei saa tarpeeksi D-vitamiinia

Paakkarin mukaan pelkästä ruoasta on vaikea saada tarpeeksi D-vitamiinia. Maito ja margariini ovat hyviä lähteitä, mutta kala ei ole läheskään niin D-vitamiinipitoista kuin luullaan.

Hän siteeraa tutkimusta, jonka mukaan ainoastaan vapaana kasvaneessa merilohessa on tarpeeksi D-vitamiinia. Siitäkin puolet häviää, jos kala paistetaan pannulla.

Lamberg-Allardt on kalasta täysin eri mieltä.

– Kala on erittäin hyvä D-vitamiinin lähde. Viljellyn lohen ja kirjolohen D-vitamiinipitoisuudet ovat uusien analyysitietojen mukaan aivan riittävät, hän sanoo ja viittaa Eviran tänä vuonna tekemiin analyyseihin.

Apteekissa kalansyönti on hyvin tavallinen puheenaihe, kun asiakkaalle määritellään sopivaa D-vitamiinilisää. Ravitsemussuositusten mukaan kalaa pitäisi syödä kahdesti viikossa.

– Moni kertoo syövänsä kalaa, mutta usein se tarkoittaa kalapuikkoja tai pakasteseitiä. Aika harvalla on varaa ostaa kunnon merilohta. Asiakkaiden kanssa jutellessa tulee väkisinkin mieleen, onko paljon kalaa syövillä muutenkin terveellisempi ruokavalio, Jouko Savolainen pohtii.

Lääkärit ja ravitsemustieteilijät napit vastakkain

Keskustelun vetäjä, Apteekkariliiton viestintäproviisori Tiina Kuosa kysyy, miksi tutkimustieto ole yksiselitteistä. Onko kyse lääkäreiden ja ravitsemustieteilijöiden linjaerosta?

Christel Lamberg-Allardt ei näe asiaa koulukuntien välisenä kiistana.

– Mielikuva on aivan väärä. Esimerkiksi Euroopassa ja Amerikassa johtavat endokrinologit ovat samaa mieltä D-vitamiinin saannista kuin ravitsemustieteilijät. Suurin osa lääkäreistä on sitä mieltä, ettei D-vitamiinia tarvita ylenmäärin.

Lamberg-Allardtin mielestä Suomessa keskustelu D-vitamiinista on kärjistynyt, koska tietyt tahot suosittelevat vitamiinia suurina lisäannoksina, vaikka tutkimustieto ei sitä tue.

– Suomi on siitä ainutlaatuinen maa Euroopassa, että keskimäärin saamme suositusten mukaisesti D-vitamiinia suoraan ravinnosta. Korostan kuitenkin, että tietyt erityisryhmät hyötyvät ravinnon lisäksi annettavasta D-vitamiinilisästä.

Paakkari ei luovuta, vaan vetää keskustelun vielä kerran D-vitamiinipitoisuuksiin.

– Luoja antaa Afrikassa asuvalle 115 nanomoolia per litra suoraan auringonvalosta, mutta ravitsemustieteilijät sanovat, että 50 riittää. Me olemme geneettisesti ihan samaa porukkaa. Suomi on ainoa maa, joka sijaitsee kokonaan 60 leveyspiirin pohjoispuolella. Saamme aurinkoa vain kolme kuukautta vuodessa, joten tarvitsemme D-vitamiinilisää.

Christel Lamberg-Allardt huomauttaa, ettei kyse ole ravitsemustieteilijöiden mielipiteestä, vaan arvio on tehty monia eri tieteenaloja edustavien D-vitamiinitutkijoiden ryhmissä. Hänestä ihmiset pärjäävät pohjoisessa, koska perimämme on sopeutunut vähäiseen valoon.

Hän kysyy, pitäisikö Paakkarin mielestä koko Euroopan ja Pohjois-Amerikan syödä D-vitamiinilisää.

Puutoksesta infektioita, diabetesta ja syöpää?

Paakkari jatkaa, että D-vitamiini on hormoni, joka osallistuu noin jopa tuhannen geenin säätelyyn. Vitamiinin puutos aiheuttaa kymmeniä puutostauteja, kuten lasten riisitautia. Alhainen veren D-vitamiinitaso on liitetty tutkimuksissa infektioihin, syöpiin, diabetekseen ja MS-tautiin.

– Kansainvälisen asiantuntijaryhmän mukaan syöpien vähentäminen edellyttäisi veren kalsidiolipitoisuuden nostamista 100–150 nanomooliin, Paakkari sanoo.

Christel Lamberg-Allardtin mielestä sellaisiin lukemiin ei ole syytä pyrkiä. Vaikka alhainen D-vitaminitaso on yhdistetty tiettyihin sairauksiin, ei ole varmaa, aiheuttaako vitamiinin puute sairauksia vai onko sairastuneilla vitamiinivajetta muista syistä. Korkeat pitoisuudet on yhdistetty lisääntyneeseen syöpä- ja kuolleisuusriskiin.

Paakkarin mukaan viime vuonna julkaistu yli 20 000 henkilön seuranta-aineisto 13 vuoden ajalta todistaa täysin päinvastaista. Tässä tutkimuksessa kuolleisuus oli pienin kalsidiolin suurimmilla pitoisuuksilla (yli 90 nmol/l).

Jouko Savolainen huomauttaa, että kun mediassa asiantuntija tyrmää suuret D-vitamiinilisät, unohtuu se, että useat ihmiset haluavat varmistaa D-vitamiinin riittävän saannin ottamalla ylimääräistä.

– Jos nuori aikuinen haluaa varmistaa riittävän D-vitamiinin saantinsa ottamalla esimerkiksi 20 ug vuorokaudessa, onko hänelle tästä haittaa? hän kysyy.

Christel Lamberg-Allardt vastaa, että sen suuruisella lisällä ei ole haittaa terveelle henkilölle. Tietyissä sairauksissa täytyy olla varovainen, lähinnä sarkoidoosipotilailla liiallinen saanti aiheuttaa hyperkalsemiaa.

D-vitamiinista tarvitaan Käypä hoito -suositus

Valtion ravitsemussuositukset on tehty terveelle väestölle. On kuitenkin olemassa erityisryhmiä, jotka hyötyisivät virallista suositusta suuremmasta D-vitamiinimäärästä. Tästä kaikki keskustelijat ovat viimein yhtä mieltä.

Keskustelijat kaipaavat selvää ohjeistusta, esimerkiksi Käypä hoito -suositusta, sellaisista erityisryhmistä ja sairaustiloista, joiden kohdalla D-vitamiinin saantia pitäisi lisätä.

Esimerkiksi raskaana oleville ja imettäville suositus on Suomessa, Pohjoismaissa ja monessa muussa maassa sama kuin terveille aikuisille, vaikka Paakkari tietää USA:ssa vastasyntyneitä hoitavien neonatologien suosittelevan raskauden ajaksi 100 µg päivässä. Maailman terveysjärjestön suositus heille on 5 µg päivässä.

D-vitamiinin tarvetta lisäävät myös muun muassa osteoporoosi, hoitamaton keliakia sekä suolistosairaudet, joissa vitamiinit eivät imeydy kovin hyvin.

Myös tietyt lääkeaineet, kuten epilepsialääkkeet, aiheuttavat D-vitamiinin puutetta. Keskustelijoiden mielestä apteekkien käyttöön olisi hyvä saada lista vastaavista lääkeaineista.

– Tällainen lista olisi varmasti hyödyllinen asiakkaiden auttamiseksi. Apteekit ovat kuitenkin matalan kynnyksen terveydenhuollon paikkoja, joista D-vitamiiniasioita kysellään, Jouko Savolainen sanoo.


Apteekkipalvelut laajenevat – Tanskassa uusitaan nyt reseptejä

22.08.2019 15:05 VIRPI LATVA, OLLI-PEKKA TIAINEN

Ranska ja Tanska antoivat apteekeille rajatun oikeuden määrätä lääkkeitä helpottaakseen terveydenhuo... Lue lisää


Influenssarokotteiden jakelu alkaa tavanomaista myöhemmin

22.08.2019 10:24 ERJA ELO

Rokotteet saapuvat Suomeen vasta lokakuun lopun ja marraskuun aikana. Influenssarokotteiden jakelu v... Lue lisää


Sokerilimun vaihtaminen kahviin pienentäisi diabetesriskiä

22.08.2019 08:35 UUTISPALVELU DUODECIM

Sokeroituja virvoitusjuomia runsaasti nauttivat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua tyypin 2 diab... Lue lisää


Verkkoapteekki otti ison kehitysaskeleen

21.08.2019 09:26 ERJA ELO

Ensimmäinen apteekki siirtyi uuteen digitaaliseen alustaan. Pian yli 200 apteekkia seuraa perässä. Lue lisää


Hoivayritykset keskittävät annosjakelua

16.08.2019 13:43 INKERI MERILUOTO, OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääkehuolto etääntyy kunnista. Reilu neljännes apteekeista kertoo annosjakelun lähteneen paikkakunna... Lue lisää


Kirsi Varhilasta STM:n kansliapäällikkö

15.08.2019 14:53 OLLI-PEKKA TIAINEN

Sosiaali- ja terveysministeriön ylimmäksi virkamieheksi vaihtuu demaritaustainen sote-asiantuntija. Lue lisää


Apteekkien Mielinauha-keräys ylitti odotukset

15.08.2019 11:55 OLLI-PEKKA TIAINEN

Mielinauhojen ja kampanjatuotteiden myynti apteekeissa tuotti liki 27000 euroa mielenterveystyöhön. Lue lisää


Rintasyöpälääke letrotsoli uhkaa loppua

14.08.2019 14:20 OLLI-PEKKA TIAINEN

Syöpälääkettä käyttävät tuhannet naiset, ja häiriö kestää syyskuun loppupuolelle asti. Lääke on kuit... Lue lisää


Gluteeni lisää lapsen riskiä sairastua keliakiaan

14.08.2019 08:18 UUTISPALVELU DUODECIM

Keliakialle geneettisesti alttiit lapset sairastuvat sitä todennäköisemmin mitä enemmän gluteenia he... Lue lisää


D-vitamiinilisät eivät ehkäise diabetesta

13.08.2019 13:20 UUTISPALVELU DUODECIM

D-vitamiinilisien syöminen ei tutkimuksen mukaan ehkäise tyypin 2 diabeteksen kehittymistä riskipoti... Lue lisää


Lääkkeet loppuvat, kun Kiina sulkee tehtaita

09.08.2019 15:03 INKERI MERILUOTO, OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat osin seurausta Aasian talousmahdin ryhdistäytymisestä ympäristönsuo... Lue lisää


Vältettävien lääkkeiden käyttö vähentynyt iäkkäillä

09.08.2019 11:56 ERJA ELO

Yli 75-vuotiaat käyttävät aiempaa vähemmän lääkkeitä, joiden haittavaikutusriskit ylittävät hyödyn. Lue lisää


Ehdollista korvattavuutta jatketaan kuusi vuotta

08.08.2019 16:27 OLLI-PEKKA TIAINEN

Uusien lääkkeiden käyttööonottoa edistävästä riskinjakomallista halutaan lisää kokemuksia ennen käyt... Lue lisää


Beetasalpaajien hyödyt katoavat pitkäaikaiskäytössä

08.08.2019 14:52 UUTISPALVELU DUODECIM

Tutkimuksen mukaan vuosia kestävä beetasalpaajakuuri ei välttämättä hyödytä sydäninfarktipotilasta. Lue lisää


Rintasyöpää voitaisiin ehkäistä lääkkein, haitat vielä liian suuria

07.08.2019 15:47 VIRPI EKHOLM

Suomessa hormonaalisia rintasyöpälääkkeitä ei suositella terveille naisille, koska niistä aiheutuu m... Lue lisää


Ministeriö haluaa kansallisen lääkityslistan

02.08.2019 14:15 OLLI-PEKKA TIAINEN

Sirpaleinen lääketieto kaipaa laki- ja järjestelmäuudistuksia. STM teki esiselvityksen lääkehoidon t... Lue lisää


Väitöskirja antaa karun kuvan Ruotsin apteekkiuudistuksesta

01.08.2019 15:39 EMMI PUUMALAINEN

Ideologia ohjasi, perustelut muuttuivat, eikä päättäjillä ollut näkemystä uudistuksen todellisista v... Lue lisää


Lääkkeiden karsinta palautti elämänilon

31.07.2019 11:03 MAIJA PIRTTIJÄRVI

Yksin asuvan miehen hoidosta poistettiin kolme lääkettä ja kevennettiin kahden annostusta. Lue lisää


Vanhuspalvelujen lääkitysongelmat jatkuvat

29.07.2019 15:31 OLLI-PEKKA TIAINEN

Attendo sai uhkasakon Kangasalla toimivan hoivakodin puutteista. Valviran mukaan edistystä on tapaht... Lue lisää


Lääkkeitä saa Suomessa vielä hyvin

26.07.2019 13:31 OLLI-PEKKA TIAINEN

Saatavuusongelmia voitaisiin lievittää tehokkaalla viranomaisviestinnällä. Tieto häiriöistä pitäisi ... Lue lisää


Muuntokoulutus työllisti farmaseutteja pohjoisessa

26.07.2019 08:12 HELINÄ KUJALA, OLLI-PEKKA TIAINEN

Pohjolan apteekkariyhdistyksen puheenjohtaja toivoo uutta koulutusta ja suosittelee sitä myös muille... Lue lisää


Superhelle voi vähentää lääkkeen tehoa

25.07.2019 14:01 OLLI-PEKKA TIAINEN

Suojaa myös lääkkeet kuumuudelta, erityisen herkkiä ovat insuliinit. Lue lisää


Uusia vaihtoehtoja tyypin 2 diabeteksen hoitoon lapsille

22.07.2019 10:31 EMMI PUUMALAINEN

Euroopan lääkevirasto suosittelee liraglutidi-pistoshoitoa (Victoza) myös lapsille tyypin 2 diabetek... Lue lisää


Tutkimus: Apteekkien työntekijät toiseksi luotetuimpia Suomessa

11.07.2019 09:00 EMMI PUUMALAINEN

Suomalainen luottaa eniten palomieheen ja apteekin työntekijään. Vähiten luottamusta löytyy puhelinm... Lue lisää


Apteekit kärsivät työvoimapulasta – tilanne kärjistyy kesällä

10.07.2019 13:00 EMMI PUUMALAINEN

Yli puolella Suomen apteekeista on ollut vaikeuksia rekrytoida farmaseuttista henkilökuntaa. Lue lisää


Orion yhteistyöhön kotimaisen startup-yrityksen kanssa

05.07.2019 13:51 EMMI PUUMALAINEN

The Solubility Company on erikoistunut lääkeaihioiden liukoisuuden mittaamiseen uuden konenäköön per... Lue lisää


Liikkuminen auttaa vaikka sen aloittaisi vasta kuusikymppisenä

04.07.2019 08:51 UUTISPALVELU DUODECIM

Liikunnan aloittaminen pidentää elinikää ja ehkäisee sairauksia riippumatta siitä, missä iässä sen t... Lue lisää


Fimea isännöi useita lääkealan kokouksia puheenjohtajuuskaudella

02.07.2019 15:55 ERJA ELO

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea järjestää Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella lukuis... Lue lisää


Verkkoapteekkitoimitusten lämpötilaseuranta varmistaa lääkkeiden turvallisuuden

02.07.2019 14:00 EMMI PUUMALAINEN

Lämpötilaherkkien lääkkeiden kuljetus on haasteellista erityisesti helle- ja pakkaskausilla. Lue lisää


Painoa terveydelle!

27.06.2019 13:50 OLLI-PEKKA TIAINEN

Hoivapalveluiden lääkeongelmat ovat Heidi Tahvanaisen mukaan hyvä esimerkki uudesta tarpeesta, johon... Lue lisää