Risto Kanerva on hyvää saunaseuraa, joka viihtyy löylyissä ja kestää merivettä. Lue lisää »

Apteekkari toivoo, että sairaanhoitaja voisi tulevaisuudessa tehdä kotikäyntejä ja myön... Lue lisää »

Ketamiini vie oireet jopa päivässä, mutta infuusiolääkkeen suihkeversio maksanee tuhans... Lue lisää »

PÄIVITETTY Nilsiäläisestä farmaseutista tulee tiettävästi vasta viides farmasian ammatt... Lue lisää »

Kansanedustajaehdokkaat säilyttäisivät apteekkien sijainnin ohjauksen sekä proviisoriom... Lue lisää »

D-vitamiinin tarve jakaa asiantuntijat

   22.09.2015 09:34  ERJA ELO MAURI RATILAINEN

Apteekkari Jouko Savolainen (vas.), ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt ja farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari kävivät vilkasta keskustelua D-vitamiinista.

Asiantuntijat kiistelevät D-vitamiinin määrästä. Apteekeissa farmasian ammattilaiset kohtaava hämmentyneet asiakkaat – kuinka paljon D-vitamiinia pitää ottaa?

Onko 10 mikrogrammaa D-vitamiinia tarpeeksi pimeässä ja pohjoisessa Suomessa? Riittääkö monipuolinen ravinto? Ketkä tarvitsevat lisävitamiinia purkista? Vastauksia tuntuu olevan siinä missä asiantuntijoitakin.

Apteekkarilehden järjestämä keskustelutilaisuus kiteyttää D-vitamiinin ympärillä vellovan epätietoisuuden osuvasti.

Eri alojen asiantuntijat – tässä tapauksessa farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari ja pitkän linjan D-vitamiinitutkija, ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt – käyvät kiivasta väittelyä.

Sillä välin farmasian ammattilaiset voivat lähinnä seurata vierestä ja odottaa suosituksia. Apteekkari Jouko Savolainen vahvistaa, että D-vitamiinikeskustelun ristiriitaisuus näkyy Itä-Suomen yliopiston apteekin asiakaspalvelussa.

– Asiakkaat ovat ihan hukassa tullessaan apteekkiin kysymään itselleen sopivaa D-vitamiinimäärää. Alamme sitten selvittää asiaa kyselemällä heidän ruokavaliostaan, Savolainen kertoo.

Jotain suurta tapahtumassa tutkimuksessa

Savolaisen mielestä asiakkaiden hämmennys juontaa suoraan siitä, miten asiaa käsitellään mediassa.

– Erityisesti keltainen lehdistö kirjoittaa yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista. Välillä kaipaisin tilanteeseen jonkinlaista rauhoittelua.

Voiko D-vitamiinikohussa olla kyse hetkellisestä muoti-ilmiöstä – samanlaisesta, kuin seleenin tai beetakaroteenin kanssa koettiin aiemmin?

Paakkarin mielestä kyse ei, koska D-vitamiinista julkaistaan 4 000 tieteellistä artikkelia vuodessa.

– Täytyy olla muutakin kuin muoti-ilmiö, koska tutkimusryhmille on annettu paljon rahaa. Viime vuosina tieto D-vitamiinista on niin oleellisesti lisääntynyt, että nyt on varmasti jotain suurta tapahtumassa.

Joka kolmas suomalainen kärsii puutteesta?

Apteekit noudattavat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden suosituksia. Niissä on linjattu, että kaikki alle 75-vuotiaat suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinia vähintään 10 µg päivittäin ja sitä vanhemmat 20 µg.

Suositukset perustuvat yhteisiin pohjoismaisiin suosituksiin, jotka puolestaan perustuvat tiedeyhteisön tieteelliseen arviointiin.

Joidenkin asiantuntijoiden, kuten Paakkarin, mielestä D-vitamiinia kuuluisi saada huomattavasti suurempi määrä.

– Muutama vuosi sitten parikymmentä amerikkalaista syöpätutkijaa, D-vitamiinitutkijaa, epidemiologia ja lääkäriä kirjoittivat avoimen kirjeen, jossa he suosittivat ravitsemuspolitiikkaan radikaalia muutosta. Heidän mielestään kalsidiolin taso veressä tulee olla keskimäärin 100–150 nanomoolia per litra.

Kalsiodioli on aktiivisen D-vitamiinin esiaste, jonka mittaaminen verestä kuvastaa parhaiten elimistön D-vitamiinitasoa.

Suomessa seerumin kalsidiolin normaaliarvoiksi on määritelty 40–80 nanomoolia litrassa (nmol/l). Optimaalisena pidetään arvoa 50–70. Jos arvo on alle 20, kyseessä on puutostila.

Paakkarin mielestä tilastot osoittavat, etteivät suomalaiset saa tarpeeksi D-vitamiinia.

Hän viittaa vuodelta 2007 peräisiin olevaan suomalaistutkimukseen, jonka perusteella peräti kolmanneksella kalsidiolitaso jää alle 50 nmol/l, jota muun muassa vitamiinisuosituksia antava amerikkalainen Institute of Medicine pitää puutoksen rajana.

Christel Lamberg-Allardt huomauttaa tilanteen kohentuneen huomattavasti.

Tutkimuksen aineisto on kerätty ennen vuotta 2010, jolloin maitotuotteisiin ja levitteisiin alettiin lisätä D-vitamiinia. Esimerkiksi Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan ainoastaan noin kuudella prosentilla taso jää alle 50 nmol/l.

Onko vain merilohessa tarpeeksi vitamiinia?

Mitä perusterveen suomalaisen pitäisi sitten syödä päästäkseen 50 nanomoolin tavoitearvoon?

Christel Lamberg-Allardt kertoo sen onnistuvan yleensä 10 µg:lla päivässä. Hän neuvoo luottamaan tavalliseen suomalaiseen ravintoon, johon kuuluu maitotuotteita, margariinia ja kalaa.

– Mutta jos on epävarma saannistaan, niin toki voi syödä pientä D-vitamiinilisää, etenkin talvella.

Ilari Paakkari haastaa häntä kysymällä, miksi Suomessa suosituksena on vain 10 µg, kun samaan tavoitteeseen pääsemiseksi Yhdysvalloissa suositellaan 15 mikrogramman päiväannosta.

– Sitä paitsi Yhdysvaltojen väestöstä hyvin suurin osa asuu aurinkoisella alueella, noin Rooman korkeudella. Silti Yhdysvalloissa viranomaiset suosittelevat suurempaa D-vitamiinin kokonaissaantia kuin Suomessa.

Ruoasta ei saa tarpeeksi D-vitamiinia

Paakkarin mukaan pelkästä ruoasta on vaikea saada tarpeeksi D-vitamiinia. Maito ja margariini ovat hyviä lähteitä, mutta kala ei ole läheskään niin D-vitamiinipitoista kuin luullaan.

Hän siteeraa tutkimusta, jonka mukaan ainoastaan vapaana kasvaneessa merilohessa on tarpeeksi D-vitamiinia. Siitäkin puolet häviää, jos kala paistetaan pannulla.

Lamberg-Allardt on kalasta täysin eri mieltä.

– Kala on erittäin hyvä D-vitamiinin lähde. Viljellyn lohen ja kirjolohen D-vitamiinipitoisuudet ovat uusien analyysitietojen mukaan aivan riittävät, hän sanoo ja viittaa Eviran tänä vuonna tekemiin analyyseihin.

Apteekissa kalansyönti on hyvin tavallinen puheenaihe, kun asiakkaalle määritellään sopivaa D-vitamiinilisää. Ravitsemussuositusten mukaan kalaa pitäisi syödä kahdesti viikossa.

– Moni kertoo syövänsä kalaa, mutta usein se tarkoittaa kalapuikkoja tai pakasteseitiä. Aika harvalla on varaa ostaa kunnon merilohta. Asiakkaiden kanssa jutellessa tulee väkisinkin mieleen, onko paljon kalaa syövillä muutenkin terveellisempi ruokavalio, Jouko Savolainen pohtii.

Lääkärit ja ravitsemustieteilijät napit vastakkain

Keskustelun vetäjä, Apteekkariliiton viestintäproviisori Tiina Kuosa kysyy, miksi tutkimustieto ole yksiselitteistä. Onko kyse lääkäreiden ja ravitsemustieteilijöiden linjaerosta?

Christel Lamberg-Allardt ei näe asiaa koulukuntien välisenä kiistana.

– Mielikuva on aivan väärä. Esimerkiksi Euroopassa ja Amerikassa johtavat endokrinologit ovat samaa mieltä D-vitamiinin saannista kuin ravitsemustieteilijät. Suurin osa lääkäreistä on sitä mieltä, ettei D-vitamiinia tarvita ylenmäärin.

Lamberg-Allardtin mielestä Suomessa keskustelu D-vitamiinista on kärjistynyt, koska tietyt tahot suosittelevat vitamiinia suurina lisäannoksina, vaikka tutkimustieto ei sitä tue.

– Suomi on siitä ainutlaatuinen maa Euroopassa, että keskimäärin saamme suositusten mukaisesti D-vitamiinia suoraan ravinnosta. Korostan kuitenkin, että tietyt erityisryhmät hyötyvät ravinnon lisäksi annettavasta D-vitamiinilisästä.

Paakkari ei luovuta, vaan vetää keskustelun vielä kerran D-vitamiinipitoisuuksiin.

– Luoja antaa Afrikassa asuvalle 115 nanomoolia per litra suoraan auringonvalosta, mutta ravitsemustieteilijät sanovat, että 50 riittää. Me olemme geneettisesti ihan samaa porukkaa. Suomi on ainoa maa, joka sijaitsee kokonaan 60 leveyspiirin pohjoispuolella. Saamme aurinkoa vain kolme kuukautta vuodessa, joten tarvitsemme D-vitamiinilisää.

Christel Lamberg-Allardt huomauttaa, ettei kyse ole ravitsemustieteilijöiden mielipiteestä, vaan arvio on tehty monia eri tieteenaloja edustavien D-vitamiinitutkijoiden ryhmissä. Hänestä ihmiset pärjäävät pohjoisessa, koska perimämme on sopeutunut vähäiseen valoon.

Hän kysyy, pitäisikö Paakkarin mielestä koko Euroopan ja Pohjois-Amerikan syödä D-vitamiinilisää.

Puutoksesta infektioita, diabetesta ja syöpää?

Paakkari jatkaa, että D-vitamiini on hormoni, joka osallistuu noin jopa tuhannen geenin säätelyyn. Vitamiinin puutos aiheuttaa kymmeniä puutostauteja, kuten lasten riisitautia. Alhainen veren D-vitamiinitaso on liitetty tutkimuksissa infektioihin, syöpiin, diabetekseen ja MS-tautiin.

– Kansainvälisen asiantuntijaryhmän mukaan syöpien vähentäminen edellyttäisi veren kalsidiolipitoisuuden nostamista 100–150 nanomooliin, Paakkari sanoo.

Christel Lamberg-Allardtin mielestä sellaisiin lukemiin ei ole syytä pyrkiä. Vaikka alhainen D-vitaminitaso on yhdistetty tiettyihin sairauksiin, ei ole varmaa, aiheuttaako vitamiinin puute sairauksia vai onko sairastuneilla vitamiinivajetta muista syistä. Korkeat pitoisuudet on yhdistetty lisääntyneeseen syöpä- ja kuolleisuusriskiin.

Paakkarin mukaan viime vuonna julkaistu yli 20 000 henkilön seuranta-aineisto 13 vuoden ajalta todistaa täysin päinvastaista. Tässä tutkimuksessa kuolleisuus oli pienin kalsidiolin suurimmilla pitoisuuksilla (yli 90 nmol/l).

Jouko Savolainen huomauttaa, että kun mediassa asiantuntija tyrmää suuret D-vitamiinilisät, unohtuu se, että useat ihmiset haluavat varmistaa D-vitamiinin riittävän saannin ottamalla ylimääräistä.

– Jos nuori aikuinen haluaa varmistaa riittävän D-vitamiinin saantinsa ottamalla esimerkiksi 20 ug vuorokaudessa, onko hänelle tästä haittaa? hän kysyy.

Christel Lamberg-Allardt vastaa, että sen suuruisella lisällä ei ole haittaa terveelle henkilölle. Tietyissä sairauksissa täytyy olla varovainen, lähinnä sarkoidoosipotilailla liiallinen saanti aiheuttaa hyperkalsemiaa.

D-vitamiinista tarvitaan Käypä hoito -suositus

Valtion ravitsemussuositukset on tehty terveelle väestölle. On kuitenkin olemassa erityisryhmiä, jotka hyötyisivät virallista suositusta suuremmasta D-vitamiinimäärästä. Tästä kaikki keskustelijat ovat viimein yhtä mieltä.

Keskustelijat kaipaavat selvää ohjeistusta, esimerkiksi Käypä hoito -suositusta, sellaisista erityisryhmistä ja sairaustiloista, joiden kohdalla D-vitamiinin saantia pitäisi lisätä.

Esimerkiksi raskaana oleville ja imettäville suositus on Suomessa, Pohjoismaissa ja monessa muussa maassa sama kuin terveille aikuisille, vaikka Paakkari tietää USA:ssa vastasyntyneitä hoitavien neonatologien suosittelevan raskauden ajaksi 100 µg päivässä. Maailman terveysjärjestön suositus heille on 5 µg päivässä.

D-vitamiinin tarvetta lisäävät myös muun muassa osteoporoosi, hoitamaton keliakia sekä suolistosairaudet, joissa vitamiinit eivät imeydy kovin hyvin.

Myös tietyt lääkeaineet, kuten epilepsialääkkeet, aiheuttavat D-vitamiinin puutetta. Keskustelijoiden mielestä apteekkien käyttöön olisi hyvä saada lista vastaavista lääkeaineista.

– Tällainen lista olisi varmasti hyödyllinen asiakkaiden auttamiseksi. Apteekit ovat kuitenkin matalan kynnyksen terveydenhuollon paikkoja, joista D-vitamiiniasioita kysellään, Jouko Savolainen sanoo.


Riihimäen Aarre Apteekki sai terveyspisteen

18.04.2019 08:44 ERJA ELO

Apteekkari toivoo, että sairaanhoitaja voisi tulevaisuudessa tehdä kotikäyntejä ja myöntää sairauslo... Lue lisää


Suihkeella irti masennuksesta

16.04.2019 08:00 VIRPI EKHOLM

Ketamiini vie oireet jopa päivässä, mutta infuusiolääkkeen suihkeversio maksanee tuhansia euroja kuu... Lue lisää


Minna Reijonen valittiin kansanedustajaksi

15.04.2019 12:55 ERJA ELO

PÄIVITETTY Nilsiäläisestä farmaseutista tulee tiettävästi vasta viides farmasian ammattilainen edusk... Lue lisää


Ehdokkaat: apteekkiomistus pysyköön proviisoreilla

12.04.2019 13:42 ERKKI KOSTIAINEN

Kansanedustajaehdokkaat säilyttäisivät apteekkien sijainnin ohjauksen sekä proviisoriomistuksen. Lue lisää


Lääkekaaos kuriin – annosjakelun kasvu sai vauhtia

12.04.2019 12:30 ERJA ELO

Apteekkari selvitti: vanhuskriisi on lisännyt myös hoivajättien kiinnostusta lääkitysturvallisuutta ... Lue lisää


Puolesta asiointi apteekissa helpottuu

12.04.2019 10:40 OLLI-PEKKA TIAINEN

Ensi kesänä valtuutettu asiakas voi ostaa reseptilääkkeitä esimerkiksi perheenjäsenille tai omaisill... Lue lisää


Komissio vahvisti yleisen antibiootin rajoitukset – myyntilupia perutaan

11.04.2019 11:54 OLLI-PEKKA TIAINEN

Fluorokinolonin käyttöä rajoitetaan harvinaisten, mutta vakavien haittavaikutusten vuoksi Lue lisää


Suoliston mikrobeilla mahdollisesti vaikutus verenpaineeseen

08.04.2019 10:58 UUTISPALVELU DUODECIM

Suoliston mikrobikannalla ja sen monipuolisuudella saattaa olla yhteyksiä verenpaineeseen. Lue lisää


Lääkkeiden pikatoimitukset alkavat

05.04.2019 12:00 OLLI-PEKKA TIAINEN

Nopeat kotiinkuljetukset laajenevat alkukesästä kymmenille paikkakunnille. Verkkokaupat kehittyvät j... Lue lisää


Rytminsiirto notkahtaa verenohennuksen jälkeen

05.04.2019 10:30 VIRPI EKHOLM

Verenohennuslääkitystä pitäisi kenties tehostaa väliaikaisesti rytminsiirron jälkeen. Lue lisää


Pois toksinen positiivisuus!

02.04.2019 08:00 OLLI-PEKKA TIAINEN

Mielinauhoja saa taas apteekeista. Kampanjan kasvot Ellinoora muistuttaa, että kaikilla meistä on so... Lue lisää


Vuosikymmen viitehintaa

01.04.2019 09:59 ERKKI KOSTIAINEN

Itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen päivittäistavarakauppaan vaikeuttaisi apteekkien mahdollis... Lue lisää


Kehon tulehdustila yhdistää masennusta ja sydänsairauksia

01.04.2019 08:37 UUTISPALVELU DUODECIM

Sydän- ja verisuonitautien ja masennuksen välillä on yhteys, tutkimuksista tiedetään, mutta mistä se... Lue lisää


Uusien apteekkien perustaminen Espooseen etenee

29.03.2019 13:28 ERJA ELO

Espooseen perustetaan kuusi uutta apteekkia ja kaupunki jaetaan kahteen apteekkien sijaintialueeseen... Lue lisää


Apteekki on lähin terveyspalvelu

28.03.2019 09:05 ERKKI KOSTIAINEN

Yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on tyytyväinen apteekkeihin yleisesti sekä viime apteekkikäynt... Lue lisää


Apteekkiala päivitti eettiset ohjeensa

25.03.2019 09:39 ERKKI KOSTIAINEN

Ohjeiden tarkoituksena on tukea apteekkien henkilökuntaa arkipäivän eettisten ongelmatilanteiden rat... Lue lisää


Lääkekorvaukset karkaavat käsistä

22.03.2019 15:24 OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääkekulut kasvoivat 5,3 prosenttia. Kymmenestä korvatuimmasta lääkkeestä kuusi on biologisia. Vaiht... Lue lisää


Tavallisten infektioiden hoito on vaikeutumassa

22.03.2019 11:27 ERJA ELO

Ihmisiltä, eläimiltä ja elintarvikkeista eristettyjen zoonoosibakteerien mikrobilääkeresistenssi on ... Lue lisää


Koivu kukkii tänä keväänä runsaasti

22.03.2019 10:52 ERJA ELO

Luonnonvarakeskus ennustaa koivun siitepölykaudesta viimevuotista hankalampaa. Koivu on Suomessa yle... Lue lisää


Risikko: Apteekkitoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan

21.03.2019 15:22 JUKKA RISIKKO

Eduskunnan puhemies Paula Risikko tutustui tänään (21.3.) Lääkehoidon Päivänä apteekkityöhön Lapuan ... Lue lisää


Kysely: Lääkehoitojen tavoitteiden seurannassa parannettavaa

20.03.2019 09:00 ELINA AALTONEN

Yli puolet suomalaisista käyttää säännöllisesti reseptilääkettä. Viidennes ei kuitenkaan seuraa akti... Lue lisää


Tyypin 2 diabeetikoilla diagnosoidaan vakavampia rintasyöpiä

19.03.2019 09:03 UUTISPALVELU DUODECIM

Diabetes ja syöpäriski on yhdistetty toisiinsa aiemminkin, mutta tulokset vahvistavat näyttöä. Lue lisää


Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja

15.03.2019 15:15 OLLI-PEKKA TIAINEN

Verkkoapteekki voisi toimia kuin pitsataksi ja lääkejakelun hiominen parantaisi hoivakotien turvalli... Lue lisää


Kehitysvammaisen ilo ja vireys palasivat

14.03.2019 16:28 MAIJA PIRTTIJÄRVI

Lääkehoidon kokonaisarviointi tehtiin 51-vuotiaalle, epilepsiasta ja putkinäöstä kärsivälle miehelle Lue lisää


Ilmansaasteisiin kuolee 800 000 eurooppalaista joka vuosi

14.03.2019 08:35 UUTISPALVELU DUODECIM

Ilmansaasteet tiedetään haitallisiksi, mutta tuoreiden tulosten mukaan ne saattavat tappaa luultua e... Lue lisää


Terveystalo kiinnostui apteekin palveluista

08.03.2019 15:55 OLLI-PEKKA TIAINEN

Viidenneksen osuuden ostanut terveysjätti tarjoaa Tamron apteekkiyhtiön kautta etäpalvelujaan. Terve... Lue lisää


Pitkäaikainen hormonihoito saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä

08.03.2019 13:42 ERJA ELO

Tutkimuksen mukaan pitkäaikainen vaihdevuosien jälkeinen hormonihoito on yhteydessä kohonneeseen Alz... Lue lisää


Terveydeksi!-lehden vahva suosio säilyy

01.03.2019 09:58 OLLI-PEKKA TIAINEN

Apteekkien Terveydeksi!-lehdellä enemmän lukijoita kuin millään muulla suomalaisella terveyslehdellä... Lue lisää


Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!

01.03.2019 08:12 INKERI MERILUOTO

Espoossa iloitaan kotihoidon haitta- ja vaaratapahtumien kasvusta. Virheet halutaan esiin, jotta lää... Lue lisää


Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi"

27.02.2019 12:15 VIRPI EKHOLM

Suomessa tutkitaan bakteereja syöviä viruksia sekä bakteerien viestintään iskeviä molekyylejä. Lue lisää