Robotti vähentää kotikäyntejä, mutta hoitaja voi viettää vanhuksen luona jopa pari tunt... Lue lisää »

Keväällä mukaan tulee myös Kroatia, ja 2021 loppuun mennessä kaikkien 22 EU-maan lääkem... Lue lisää »

Espooseen tulee maan kolmas, potilaita palveleva apteekki sairaalaan. Kaupungin muut uu... Lue lisää »

Kivun hoitoon tarkoitetut diklofenaakkitabletit ja -kapselit poistuvat Ruotsin apteekki... Lue lisää »

Hallitus nimitti odotetusti ylijohtajan toiselle kaudelle, joka jatkuu vuoden 2024 lopp... Lue lisää »

D-vitamiinin tarve jakaa asiantuntijat

   22.09.2015 09:34  ERJA ELO MAURI RATILAINEN

Apteekkari Jouko Savolainen (vas.), ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt ja farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari kävivät vilkasta keskustelua D-vitamiinista.

Asiantuntijat kiistelevät D-vitamiinin määrästä. Apteekeissa farmasian ammattilaiset kohtaava hämmentyneet asiakkaat – kuinka paljon D-vitamiinia pitää ottaa?

Onko 10 mikrogrammaa D-vitamiinia tarpeeksi pimeässä ja pohjoisessa Suomessa? Riittääkö monipuolinen ravinto? Ketkä tarvitsevat lisävitamiinia purkista? Vastauksia tuntuu olevan siinä missä asiantuntijoitakin.

Apteekkarilehden järjestämä keskustelutilaisuus kiteyttää D-vitamiinin ympärillä vellovan epätietoisuuden osuvasti.

Eri alojen asiantuntijat – tässä tapauksessa farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari ja pitkän linjan D-vitamiinitutkija, ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt – käyvät kiivasta väittelyä.

Sillä välin farmasian ammattilaiset voivat lähinnä seurata vierestä ja odottaa suosituksia. Apteekkari Jouko Savolainen vahvistaa, että D-vitamiinikeskustelun ristiriitaisuus näkyy Itä-Suomen yliopiston apteekin asiakaspalvelussa.

– Asiakkaat ovat ihan hukassa tullessaan apteekkiin kysymään itselleen sopivaa D-vitamiinimäärää. Alamme sitten selvittää asiaa kyselemällä heidän ruokavaliostaan, Savolainen kertoo.

Jotain suurta tapahtumassa tutkimuksessa

Savolaisen mielestä asiakkaiden hämmennys juontaa suoraan siitä, miten asiaa käsitellään mediassa.

– Erityisesti keltainen lehdistö kirjoittaa yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista. Välillä kaipaisin tilanteeseen jonkinlaista rauhoittelua.

Voiko D-vitamiinikohussa olla kyse hetkellisestä muoti-ilmiöstä – samanlaisesta, kuin seleenin tai beetakaroteenin kanssa koettiin aiemmin?

Paakkarin mielestä kyse ei, koska D-vitamiinista julkaistaan 4 000 tieteellistä artikkelia vuodessa.

– Täytyy olla muutakin kuin muoti-ilmiö, koska tutkimusryhmille on annettu paljon rahaa. Viime vuosina tieto D-vitamiinista on niin oleellisesti lisääntynyt, että nyt on varmasti jotain suurta tapahtumassa.

Joka kolmas suomalainen kärsii puutteesta?

Apteekit noudattavat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden suosituksia. Niissä on linjattu, että kaikki alle 75-vuotiaat suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinia vähintään 10 µg päivittäin ja sitä vanhemmat 20 µg.

Suositukset perustuvat yhteisiin pohjoismaisiin suosituksiin, jotka puolestaan perustuvat tiedeyhteisön tieteelliseen arviointiin.

Joidenkin asiantuntijoiden, kuten Paakkarin, mielestä D-vitamiinia kuuluisi saada huomattavasti suurempi määrä.

– Muutama vuosi sitten parikymmentä amerikkalaista syöpätutkijaa, D-vitamiinitutkijaa, epidemiologia ja lääkäriä kirjoittivat avoimen kirjeen, jossa he suosittivat ravitsemuspolitiikkaan radikaalia muutosta. Heidän mielestään kalsidiolin taso veressä tulee olla keskimäärin 100–150 nanomoolia per litra.

Kalsiodioli on aktiivisen D-vitamiinin esiaste, jonka mittaaminen verestä kuvastaa parhaiten elimistön D-vitamiinitasoa.

Suomessa seerumin kalsidiolin normaaliarvoiksi on määritelty 40–80 nanomoolia litrassa (nmol/l). Optimaalisena pidetään arvoa 50–70. Jos arvo on alle 20, kyseessä on puutostila.

Paakkarin mielestä tilastot osoittavat, etteivät suomalaiset saa tarpeeksi D-vitamiinia.

Hän viittaa vuodelta 2007 peräisiin olevaan suomalaistutkimukseen, jonka perusteella peräti kolmanneksella kalsidiolitaso jää alle 50 nmol/l, jota muun muassa vitamiinisuosituksia antava amerikkalainen Institute of Medicine pitää puutoksen rajana.

Christel Lamberg-Allardt huomauttaa tilanteen kohentuneen huomattavasti.

Tutkimuksen aineisto on kerätty ennen vuotta 2010, jolloin maitotuotteisiin ja levitteisiin alettiin lisätä D-vitamiinia. Esimerkiksi Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan ainoastaan noin kuudella prosentilla taso jää alle 50 nmol/l.

Onko vain merilohessa tarpeeksi vitamiinia?

Mitä perusterveen suomalaisen pitäisi sitten syödä päästäkseen 50 nanomoolin tavoitearvoon?

Christel Lamberg-Allardt kertoo sen onnistuvan yleensä 10 µg:lla päivässä. Hän neuvoo luottamaan tavalliseen suomalaiseen ravintoon, johon kuuluu maitotuotteita, margariinia ja kalaa.

– Mutta jos on epävarma saannistaan, niin toki voi syödä pientä D-vitamiinilisää, etenkin talvella.

Ilari Paakkari haastaa häntä kysymällä, miksi Suomessa suosituksena on vain 10 µg, kun samaan tavoitteeseen pääsemiseksi Yhdysvalloissa suositellaan 15 mikrogramman päiväannosta.

– Sitä paitsi Yhdysvaltojen väestöstä hyvin suurin osa asuu aurinkoisella alueella, noin Rooman korkeudella. Silti Yhdysvalloissa viranomaiset suosittelevat suurempaa D-vitamiinin kokonaissaantia kuin Suomessa.

Ruoasta ei saa tarpeeksi D-vitamiinia

Paakkarin mukaan pelkästä ruoasta on vaikea saada tarpeeksi D-vitamiinia. Maito ja margariini ovat hyviä lähteitä, mutta kala ei ole läheskään niin D-vitamiinipitoista kuin luullaan.

Hän siteeraa tutkimusta, jonka mukaan ainoastaan vapaana kasvaneessa merilohessa on tarpeeksi D-vitamiinia. Siitäkin puolet häviää, jos kala paistetaan pannulla.

Lamberg-Allardt on kalasta täysin eri mieltä.

– Kala on erittäin hyvä D-vitamiinin lähde. Viljellyn lohen ja kirjolohen D-vitamiinipitoisuudet ovat uusien analyysitietojen mukaan aivan riittävät, hän sanoo ja viittaa Eviran tänä vuonna tekemiin analyyseihin.

Apteekissa kalansyönti on hyvin tavallinen puheenaihe, kun asiakkaalle määritellään sopivaa D-vitamiinilisää. Ravitsemussuositusten mukaan kalaa pitäisi syödä kahdesti viikossa.

– Moni kertoo syövänsä kalaa, mutta usein se tarkoittaa kalapuikkoja tai pakasteseitiä. Aika harvalla on varaa ostaa kunnon merilohta. Asiakkaiden kanssa jutellessa tulee väkisinkin mieleen, onko paljon kalaa syövillä muutenkin terveellisempi ruokavalio, Jouko Savolainen pohtii.

Lääkärit ja ravitsemustieteilijät napit vastakkain

Keskustelun vetäjä, Apteekkariliiton viestintäproviisori Tiina Kuosa kysyy, miksi tutkimustieto ole yksiselitteistä. Onko kyse lääkäreiden ja ravitsemustieteilijöiden linjaerosta?

Christel Lamberg-Allardt ei näe asiaa koulukuntien välisenä kiistana.

– Mielikuva on aivan väärä. Esimerkiksi Euroopassa ja Amerikassa johtavat endokrinologit ovat samaa mieltä D-vitamiinin saannista kuin ravitsemustieteilijät. Suurin osa lääkäreistä on sitä mieltä, ettei D-vitamiinia tarvita ylenmäärin.

Lamberg-Allardtin mielestä Suomessa keskustelu D-vitamiinista on kärjistynyt, koska tietyt tahot suosittelevat vitamiinia suurina lisäannoksina, vaikka tutkimustieto ei sitä tue.

– Suomi on siitä ainutlaatuinen maa Euroopassa, että keskimäärin saamme suositusten mukaisesti D-vitamiinia suoraan ravinnosta. Korostan kuitenkin, että tietyt erityisryhmät hyötyvät ravinnon lisäksi annettavasta D-vitamiinilisästä.

Paakkari ei luovuta, vaan vetää keskustelun vielä kerran D-vitamiinipitoisuuksiin.

– Luoja antaa Afrikassa asuvalle 115 nanomoolia per litra suoraan auringonvalosta, mutta ravitsemustieteilijät sanovat, että 50 riittää. Me olemme geneettisesti ihan samaa porukkaa. Suomi on ainoa maa, joka sijaitsee kokonaan 60 leveyspiirin pohjoispuolella. Saamme aurinkoa vain kolme kuukautta vuodessa, joten tarvitsemme D-vitamiinilisää.

Christel Lamberg-Allardt huomauttaa, ettei kyse ole ravitsemustieteilijöiden mielipiteestä, vaan arvio on tehty monia eri tieteenaloja edustavien D-vitamiinitutkijoiden ryhmissä. Hänestä ihmiset pärjäävät pohjoisessa, koska perimämme on sopeutunut vähäiseen valoon.

Hän kysyy, pitäisikö Paakkarin mielestä koko Euroopan ja Pohjois-Amerikan syödä D-vitamiinilisää.

Puutoksesta infektioita, diabetesta ja syöpää?

Paakkari jatkaa, että D-vitamiini on hormoni, joka osallistuu noin jopa tuhannen geenin säätelyyn. Vitamiinin puutos aiheuttaa kymmeniä puutostauteja, kuten lasten riisitautia. Alhainen veren D-vitamiinitaso on liitetty tutkimuksissa infektioihin, syöpiin, diabetekseen ja MS-tautiin.

– Kansainvälisen asiantuntijaryhmän mukaan syöpien vähentäminen edellyttäisi veren kalsidiolipitoisuuden nostamista 100–150 nanomooliin, Paakkari sanoo.

Christel Lamberg-Allardtin mielestä sellaisiin lukemiin ei ole syytä pyrkiä. Vaikka alhainen D-vitaminitaso on yhdistetty tiettyihin sairauksiin, ei ole varmaa, aiheuttaako vitamiinin puute sairauksia vai onko sairastuneilla vitamiinivajetta muista syistä. Korkeat pitoisuudet on yhdistetty lisääntyneeseen syöpä- ja kuolleisuusriskiin.

Paakkarin mukaan viime vuonna julkaistu yli 20 000 henkilön seuranta-aineisto 13 vuoden ajalta todistaa täysin päinvastaista. Tässä tutkimuksessa kuolleisuus oli pienin kalsidiolin suurimmilla pitoisuuksilla (yli 90 nmol/l).

Jouko Savolainen huomauttaa, että kun mediassa asiantuntija tyrmää suuret D-vitamiinilisät, unohtuu se, että useat ihmiset haluavat varmistaa D-vitamiinin riittävän saannin ottamalla ylimääräistä.

– Jos nuori aikuinen haluaa varmistaa riittävän D-vitamiinin saantinsa ottamalla esimerkiksi 20 ug vuorokaudessa, onko hänelle tästä haittaa? hän kysyy.

Christel Lamberg-Allardt vastaa, että sen suuruisella lisällä ei ole haittaa terveelle henkilölle. Tietyissä sairauksissa täytyy olla varovainen, lähinnä sarkoidoosipotilailla liiallinen saanti aiheuttaa hyperkalsemiaa.

D-vitamiinista tarvitaan Käypä hoito -suositus

Valtion ravitsemussuositukset on tehty terveelle väestölle. On kuitenkin olemassa erityisryhmiä, jotka hyötyisivät virallista suositusta suuremmasta D-vitamiinimäärästä. Tästä kaikki keskustelijat ovat viimein yhtä mieltä.

Keskustelijat kaipaavat selvää ohjeistusta, esimerkiksi Käypä hoito -suositusta, sellaisista erityisryhmistä ja sairaustiloista, joiden kohdalla D-vitamiinin saantia pitäisi lisätä.

Esimerkiksi raskaana oleville ja imettäville suositus on Suomessa, Pohjoismaissa ja monessa muussa maassa sama kuin terveille aikuisille, vaikka Paakkari tietää USA:ssa vastasyntyneitä hoitavien neonatologien suosittelevan raskauden ajaksi 100 µg päivässä. Maailman terveysjärjestön suositus heille on 5 µg päivässä.

D-vitamiinin tarvetta lisäävät myös muun muassa osteoporoosi, hoitamaton keliakia sekä suolistosairaudet, joissa vitamiinit eivät imeydy kovin hyvin.

Myös tietyt lääkeaineet, kuten epilepsialääkkeet, aiheuttavat D-vitamiinin puutetta. Keskustelijoiden mielestä apteekkien käyttöön olisi hyvä saada lista vastaavista lääkeaineista.

– Tällainen lista olisi varmasti hyödyllinen asiakkaiden auttamiseksi. Apteekit ovat kuitenkin matalan kynnyksen terveydenhuollon paikkoja, joista D-vitamiiniasioita kysellään, Jouko Savolainen sanoo.


Virolainen sähköinen resepti kelpaa Suomessa maaliskuussa

15.11.2019 12:15 ERJA ELO

Keväällä mukaan tulee myös Kroatia, ja 2021 loppuun mennessä kaikkien 22 EU-maan lääkemääräykset toi... Lue lisää


Jorviin avautuu apteekki maaliskuussa

14.11.2019 13:06 OLLI-PEKKA TIAINEN

Espooseen tulee maan kolmas, potilaita palveleva apteekki sairaalaan. Kaupungin muut uudet apteekit ... Lue lisää


Diklofenaakkia siirtyy reseptimyyntiin Ruotsissa

08.11.2019 09:00 EMMI PUUMALAINEN

Kivun hoitoon tarkoitetut diklofenaakkitabletit ja -kapselit poistuvat Ruotsin apteekkien itsehoitov... Lue lisää


Markus Henriksson jatkaa Valviran johdossa

07.11.2019 14:42 OLLI-PEKKA TIAINEN

Hallitus nimitti odotetusti ylijohtajan toiselle kaudelle, joka jatkuu vuoden 2024 loppuun asti. Lue lisää


Apteekit yllättivät Nenäpäivä-tempauksella

06.11.2019 15:20 ERJA ELO

Vihreä risti ja punainen nenä jalkautuivat kadulle keräyslippaineen. Nenäpäiväviikko huipentuu perja... Lue lisää


Outi Antilasta Kelan pääjohtaja

05.11.2019 19:08 OLLI-PEKKA TIAINEN

Tällä kertaa ei tarvittu arpaa. STM:n ylijohtaja voitti työvaliokunnan kärkiehdokkaan Hanna Tainion ... Lue lisää


Biosimilaarien apteekkivaihto laajenee Euroopassa

01.11.2019 15:20 OLLI-PEKKA TIAINEN

Saksa alkaa vaihtaa biologisia lääkkeitä apteekeissa. Suomessa etujärjestö vaatii puuttumaan resepti... Lue lisää


Ensimmäinen lääkitysturvallisuuden apulaisprofessori esittää alalle omaa tutkimus- ja kehittämisyksikköä

31.10.2019 16:10 EMMI PUUMALAINEN

Anna-Riia Holmströmin mielestä lääkitysturvallisuus ja riskienhallinta pitäisi juurruttaa terveydenh... Lue lisää


Hypoglykemian hoito helpottuu

28.10.2019 12:00 EMMI PUUMALAINEN

Uusi nenän kautta annosteltava glukagoni on saanut vihreää valoa Euroopan lääkeviranomaiselta. Lue lisää


STM yrittää vauhdittaa Kanta-palveluiden taaperrusta

25.10.2019 15:09 OLLI-PEKKA TIAINEN

Kehitystyöhön tyytymätön ministeriö muuttaa ohjausta ja haluaa kunnat ja sairaanhoitopiirit entistä ... Lue lisää


Apteekkarista kuoriutui maratoonari

24.10.2019 14:32 INKERI MERILUOTO

Apteekkari Tuomo Lahti käyttää viikonlopun lisätunnin hyödyksi ja solmii taas lenkkarit jalkaansa. Lue lisää


Syöpälääke paisuttaa Orionin tulosta

23.10.2019 14:05 OLLI-PEKKA TIAINEN

Eturauhassyöpään tarkoitetun darolutamidin etappimaksu nosti tammi-syyskuun liikevoiton lähes 200 mi... Lue lisää


Lääkemuutokset piristivät vanhusta

23.10.2019 09:03 LAURA KOIVULA

Hemoglobiinin nousu toi energiaa, happosalpaajien annostus puolitettiin ja eturauhaslääkitys lopetet... Lue lisää


Rintasyöpälääke letrotsolia on taas saatavilla

23.10.2019 08:38 ERJA ELO

Fimean mukaan letrotsolia sisältävän rintasyöpälääke Letrozolin saatavuus on normalisoitunut. Lue lisää


Anemia raskauden alkupuolella lisää tarkkaavaisuushäiriön riskiä

22.10.2019 09:15 UUTISPALVELU DUODECIM

Äidin anemia raskauden aikana saattaa ruotsalaistutkimuksen perusteella olla autismin, älyllisen keh... Lue lisää


Pieni määrä Avonex-injektioliuosta vedetään pois markkinoilta

18.10.2019 14:45 EMMI PUUMALAINEN

Avonex on biologinen lääke, jota käytetään MS-taudin hoitoon. Lue lisää


Vanhusten lääkitysongelmien selvittäminen tehostuu

17.10.2019 12:18 OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääkitysriskejä aletaan seuloa yksinkertaisella kyselyllä, jonka saa verkosta tai alan ammattilaisel... Lue lisää


Hyvästi räkätauti? Lääke flunssaan saattaakin löytyä

17.10.2019 09:02 VIRPI EKHOLM

Suomalaistutkijat osuivat rino- ja enterovirusten heikkoon kohtaan. Flunssalääke olisi suuri helpotu... Lue lisää


Makeutettu parasetamoli aiheuttaa lasten lääkemyrkytyksiä

16.10.2019 10:01 ERJA ELO

Hyvänmakuiset lääkkeet helpottavat lasten lääkitsemistä, mutta niiden vuoksi soitetaan vuosittain sa... Lue lisää


Terveyspiste syventää apteekin ja terveydenhuollon yhteistyötä

15.10.2019 09:15 ERJA ELO

Terveyspisteet ovat suunnitelleet yhteisiä hoitopolkuja julkisen terveydenhuollon kanssa. Yli puolet... Lue lisää


Nesteenpoistolääke ehkäisee muistisairaan murtumia

14.10.2019 14:30 VIRPI EKHOLM

Lonkkamurtuman riski pieneni 30 prosenttia tiatsideja pitkään käyttäneillä Alzheimer-potilailla. Lue lisää


Migreeniin on tulossa uusia lääkkeitä

11.10.2019 15:16 VIRPI EKHOLM

Migreenikohtauksiin tarkoitetut CGRP-reseptorin antagonistit ovat osoittautuneet tehokkaiksi viime v... Lue lisää


Rakas taakka – omaishoidon arki on taistelua tunteiden ja byrokratian kanssa

11.10.2019 11:02 ERJA ELO

Jukka Ekholm etsi aluksi sopivaa tolppaa, jota päin ajaa. Väärä lääkitys vei vaimon puhekyvyn. Lue lisää


Ranska vetää kipulääkkeitä tiskin taakse

09.10.2019 13:20 OLLI-PEKKA TIAINEN

Parasetamoli, aspiriini ja ibuprofeeni saattavat poistua apteekkien valintahyllyistä väärinkäytön vu... Lue lisää


Harmaa on uusi musta – maailmassa on kohta kaksi miljardia vanhusta

07.10.2019 11:15 TARU VANHALA

Vuonna 2060 joka kolmas eurooppalainen on yli 65-vuotias. Kotihoito lisääntyy ja apteekkien merkitys... Lue lisää


Apteekit voisivat ratkoa lääkkeiden saatavuusongelmia

04.10.2019 12:55 INKERI MERILUOTO, OLLI-PEKKA TIAINEN

Tieto saatavuushäiröistä yritetään saada reseptijärjestelmään. Apteekit tarvitsevat myös lisää vapau... Lue lisää


Uusi haluttomuuslääke lisää naisen halua ja nostaa verenpainetta

03.10.2019 10:31 VIRPI EKHOLM

Haluttomuuslääkkeitä kaivattaisiin Suomeenkin. "Asenneilmapiiri on nyt muuttunut." Lue lisää


Karavaani kulkee – Aino-Kaisa Pekonen vaalii lääkitysturvallisuutta ja puolustaa vanhuksia haukuista piittaamatta

30.09.2019 13:50 OLLI-PEKKA TIAINEN

Ministeri kiirehtii apteekkilakeja, mutta epäilee itsehoitolääkkeiden hintakilpailua. Lääkekatkokset... Lue lisää


Emerade-adrenaliinikynien jakelu keskeytettiin

27.09.2019 14:10 EMMI PUUMALAINEN, OLLI-PEKKA TIAINEN

Allergikkojen anafylaktisiin sokkeihin tarkoitussa Emerade-kynässä on havaittu yksittäisiä toimintah... Lue lisää


Väitös: Ikääntyneiden lääkehoidon turvallisuudessa puutteita

27.09.2019 08:25 ERJA ELO

Lääkehoidon ohjeista ja suosituksista poikkeaminen on yleistä ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa, oso... Lue lisää