Norjassa puolet vähemmän farmasisteja apteekkia kohden, Ruotsissa lääkeneuvontaa antava... Lue lisää »

Keskustelupalstojen terveysneuvoilla leikittelevä kysy apteekista -kampanja perehdyttää... Lue lisää »

Melkein kaikki sairastuvat johonkin pitkäaikaissairauteen, mutta välttämällä kolme risk... Lue lisää »

Työilmapiiriä kohentavia kehuja voi jaella lehden kautta helmikuun loppuun asti. Lue lisää »

Toiminta on kokonaisuudessaan tervettä, mutta tappiollisten tai kannattavuusrajoilla si... Lue lisää »

D-vitamiinin tarve jakaa asiantuntijat

   22.09.2015 09:34  ERJA ELO MAURI RATILAINEN

Apteekkari Jouko Savolainen (vas.), ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt ja farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari kävivät vilkasta keskustelua D-vitamiinista.

Asiantuntijat kiistelevät D-vitamiinin määrästä. Apteekeissa farmasian ammattilaiset kohtaava hämmentyneet asiakkaat – kuinka paljon D-vitamiinia pitää ottaa?

Onko 10 mikrogrammaa D-vitamiinia tarpeeksi pimeässä ja pohjoisessa Suomessa? Riittääkö monipuolinen ravinto? Ketkä tarvitsevat lisävitamiinia purkista? Vastauksia tuntuu olevan siinä missä asiantuntijoitakin.

Apteekkarilehden järjestämä keskustelutilaisuus kiteyttää D-vitamiinin ympärillä vellovan epätietoisuuden osuvasti.

Eri alojen asiantuntijat – tässä tapauksessa farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari ja pitkän linjan D-vitamiinitutkija, ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt – käyvät kiivasta väittelyä.

Sillä välin farmasian ammattilaiset voivat lähinnä seurata vierestä ja odottaa suosituksia. Apteekkari Jouko Savolainen vahvistaa, että D-vitamiinikeskustelun ristiriitaisuus näkyy Itä-Suomen yliopiston apteekin asiakaspalvelussa.

– Asiakkaat ovat ihan hukassa tullessaan apteekkiin kysymään itselleen sopivaa D-vitamiinimäärää. Alamme sitten selvittää asiaa kyselemällä heidän ruokavaliostaan, Savolainen kertoo.

Jotain suurta tapahtumassa tutkimuksessa

Savolaisen mielestä asiakkaiden hämmennys juontaa suoraan siitä, miten asiaa käsitellään mediassa.

– Erityisesti keltainen lehdistö kirjoittaa yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista. Välillä kaipaisin tilanteeseen jonkinlaista rauhoittelua.

Voiko D-vitamiinikohussa olla kyse hetkellisestä muoti-ilmiöstä – samanlaisesta, kuin seleenin tai beetakaroteenin kanssa koettiin aiemmin?

Paakkarin mielestä kyse ei, koska D-vitamiinista julkaistaan 4 000 tieteellistä artikkelia vuodessa.

– Täytyy olla muutakin kuin muoti-ilmiö, koska tutkimusryhmille on annettu paljon rahaa. Viime vuosina tieto D-vitamiinista on niin oleellisesti lisääntynyt, että nyt on varmasti jotain suurta tapahtumassa.

Joka kolmas suomalainen kärsii puutteesta?

Apteekit noudattavat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden suosituksia. Niissä on linjattu, että kaikki alle 75-vuotiaat suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinia vähintään 10 µg päivittäin ja sitä vanhemmat 20 µg.

Suositukset perustuvat yhteisiin pohjoismaisiin suosituksiin, jotka puolestaan perustuvat tiedeyhteisön tieteelliseen arviointiin.

Joidenkin asiantuntijoiden, kuten Paakkarin, mielestä D-vitamiinia kuuluisi saada huomattavasti suurempi määrä.

– Muutama vuosi sitten parikymmentä amerikkalaista syöpätutkijaa, D-vitamiinitutkijaa, epidemiologia ja lääkäriä kirjoittivat avoimen kirjeen, jossa he suosittivat ravitsemuspolitiikkaan radikaalia muutosta. Heidän mielestään kalsidiolin taso veressä tulee olla keskimäärin 100–150 nanomoolia per litra.

Kalsiodioli on aktiivisen D-vitamiinin esiaste, jonka mittaaminen verestä kuvastaa parhaiten elimistön D-vitamiinitasoa.

Suomessa seerumin kalsidiolin normaaliarvoiksi on määritelty 40–80 nanomoolia litrassa (nmol/l). Optimaalisena pidetään arvoa 50–70. Jos arvo on alle 20, kyseessä on puutostila.

Paakkarin mielestä tilastot osoittavat, etteivät suomalaiset saa tarpeeksi D-vitamiinia.

Hän viittaa vuodelta 2007 peräisiin olevaan suomalaistutkimukseen, jonka perusteella peräti kolmanneksella kalsidiolitaso jää alle 50 nmol/l, jota muun muassa vitamiinisuosituksia antava amerikkalainen Institute of Medicine pitää puutoksen rajana.

Christel Lamberg-Allardt huomauttaa tilanteen kohentuneen huomattavasti.

Tutkimuksen aineisto on kerätty ennen vuotta 2010, jolloin maitotuotteisiin ja levitteisiin alettiin lisätä D-vitamiinia. Esimerkiksi Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan ainoastaan noin kuudella prosentilla taso jää alle 50 nmol/l.

Onko vain merilohessa tarpeeksi vitamiinia?

Mitä perusterveen suomalaisen pitäisi sitten syödä päästäkseen 50 nanomoolin tavoitearvoon?

Christel Lamberg-Allardt kertoo sen onnistuvan yleensä 10 µg:lla päivässä. Hän neuvoo luottamaan tavalliseen suomalaiseen ravintoon, johon kuuluu maitotuotteita, margariinia ja kalaa.

– Mutta jos on epävarma saannistaan, niin toki voi syödä pientä D-vitamiinilisää, etenkin talvella.

Ilari Paakkari haastaa häntä kysymällä, miksi Suomessa suosituksena on vain 10 µg, kun samaan tavoitteeseen pääsemiseksi Yhdysvalloissa suositellaan 15 mikrogramman päiväannosta.

– Sitä paitsi Yhdysvaltojen väestöstä hyvin suurin osa asuu aurinkoisella alueella, noin Rooman korkeudella. Silti Yhdysvalloissa viranomaiset suosittelevat suurempaa D-vitamiinin kokonaissaantia kuin Suomessa.

Ruoasta ei saa tarpeeksi D-vitamiinia

Paakkarin mukaan pelkästä ruoasta on vaikea saada tarpeeksi D-vitamiinia. Maito ja margariini ovat hyviä lähteitä, mutta kala ei ole läheskään niin D-vitamiinipitoista kuin luullaan.

Hän siteeraa tutkimusta, jonka mukaan ainoastaan vapaana kasvaneessa merilohessa on tarpeeksi D-vitamiinia. Siitäkin puolet häviää, jos kala paistetaan pannulla.

Lamberg-Allardt on kalasta täysin eri mieltä.

– Kala on erittäin hyvä D-vitamiinin lähde. Viljellyn lohen ja kirjolohen D-vitamiinipitoisuudet ovat uusien analyysitietojen mukaan aivan riittävät, hän sanoo ja viittaa Eviran tänä vuonna tekemiin analyyseihin.

Apteekissa kalansyönti on hyvin tavallinen puheenaihe, kun asiakkaalle määritellään sopivaa D-vitamiinilisää. Ravitsemussuositusten mukaan kalaa pitäisi syödä kahdesti viikossa.

– Moni kertoo syövänsä kalaa, mutta usein se tarkoittaa kalapuikkoja tai pakasteseitiä. Aika harvalla on varaa ostaa kunnon merilohta. Asiakkaiden kanssa jutellessa tulee väkisinkin mieleen, onko paljon kalaa syövillä muutenkin terveellisempi ruokavalio, Jouko Savolainen pohtii.

Lääkärit ja ravitsemustieteilijät napit vastakkain

Keskustelun vetäjä, Apteekkariliiton viestintäproviisori Tiina Kuosa kysyy, miksi tutkimustieto ole yksiselitteistä. Onko kyse lääkäreiden ja ravitsemustieteilijöiden linjaerosta?

Christel Lamberg-Allardt ei näe asiaa koulukuntien välisenä kiistana.

– Mielikuva on aivan väärä. Esimerkiksi Euroopassa ja Amerikassa johtavat endokrinologit ovat samaa mieltä D-vitamiinin saannista kuin ravitsemustieteilijät. Suurin osa lääkäreistä on sitä mieltä, ettei D-vitamiinia tarvita ylenmäärin.

Lamberg-Allardtin mielestä Suomessa keskustelu D-vitamiinista on kärjistynyt, koska tietyt tahot suosittelevat vitamiinia suurina lisäannoksina, vaikka tutkimustieto ei sitä tue.

– Suomi on siitä ainutlaatuinen maa Euroopassa, että keskimäärin saamme suositusten mukaisesti D-vitamiinia suoraan ravinnosta. Korostan kuitenkin, että tietyt erityisryhmät hyötyvät ravinnon lisäksi annettavasta D-vitamiinilisästä.

Paakkari ei luovuta, vaan vetää keskustelun vielä kerran D-vitamiinipitoisuuksiin.

– Luoja antaa Afrikassa asuvalle 115 nanomoolia per litra suoraan auringonvalosta, mutta ravitsemustieteilijät sanovat, että 50 riittää. Me olemme geneettisesti ihan samaa porukkaa. Suomi on ainoa maa, joka sijaitsee kokonaan 60 leveyspiirin pohjoispuolella. Saamme aurinkoa vain kolme kuukautta vuodessa, joten tarvitsemme D-vitamiinilisää.

Christel Lamberg-Allardt huomauttaa, ettei kyse ole ravitsemustieteilijöiden mielipiteestä, vaan arvio on tehty monia eri tieteenaloja edustavien D-vitamiinitutkijoiden ryhmissä. Hänestä ihmiset pärjäävät pohjoisessa, koska perimämme on sopeutunut vähäiseen valoon.

Hän kysyy, pitäisikö Paakkarin mielestä koko Euroopan ja Pohjois-Amerikan syödä D-vitamiinilisää.

Puutoksesta infektioita, diabetesta ja syöpää?

Paakkari jatkaa, että D-vitamiini on hormoni, joka osallistuu noin jopa tuhannen geenin säätelyyn. Vitamiinin puutos aiheuttaa kymmeniä puutostauteja, kuten lasten riisitautia. Alhainen veren D-vitamiinitaso on liitetty tutkimuksissa infektioihin, syöpiin, diabetekseen ja MS-tautiin.

– Kansainvälisen asiantuntijaryhmän mukaan syöpien vähentäminen edellyttäisi veren kalsidiolipitoisuuden nostamista 100–150 nanomooliin, Paakkari sanoo.

Christel Lamberg-Allardtin mielestä sellaisiin lukemiin ei ole syytä pyrkiä. Vaikka alhainen D-vitaminitaso on yhdistetty tiettyihin sairauksiin, ei ole varmaa, aiheuttaako vitamiinin puute sairauksia vai onko sairastuneilla vitamiinivajetta muista syistä. Korkeat pitoisuudet on yhdistetty lisääntyneeseen syöpä- ja kuolleisuusriskiin.

Paakkarin mukaan viime vuonna julkaistu yli 20 000 henkilön seuranta-aineisto 13 vuoden ajalta todistaa täysin päinvastaista. Tässä tutkimuksessa kuolleisuus oli pienin kalsidiolin suurimmilla pitoisuuksilla (yli 90 nmol/l).

Jouko Savolainen huomauttaa, että kun mediassa asiantuntija tyrmää suuret D-vitamiinilisät, unohtuu se, että useat ihmiset haluavat varmistaa D-vitamiinin riittävän saannin ottamalla ylimääräistä.

– Jos nuori aikuinen haluaa varmistaa riittävän D-vitamiinin saantinsa ottamalla esimerkiksi 20 ug vuorokaudessa, onko hänelle tästä haittaa? hän kysyy.

Christel Lamberg-Allardt vastaa, että sen suuruisella lisällä ei ole haittaa terveelle henkilölle. Tietyissä sairauksissa täytyy olla varovainen, lähinnä sarkoidoosipotilailla liiallinen saanti aiheuttaa hyperkalsemiaa.

D-vitamiinista tarvitaan Käypä hoito -suositus

Valtion ravitsemussuositukset on tehty terveelle väestölle. On kuitenkin olemassa erityisryhmiä, jotka hyötyisivät virallista suositusta suuremmasta D-vitamiinimäärästä. Tästä kaikki keskustelijat ovat viimein yhtä mieltä.

Keskustelijat kaipaavat selvää ohjeistusta, esimerkiksi Käypä hoito -suositusta, sellaisista erityisryhmistä ja sairaustiloista, joiden kohdalla D-vitamiinin saantia pitäisi lisätä.

Esimerkiksi raskaana oleville ja imettäville suositus on Suomessa, Pohjoismaissa ja monessa muussa maassa sama kuin terveille aikuisille, vaikka Paakkari tietää USA:ssa vastasyntyneitä hoitavien neonatologien suosittelevan raskauden ajaksi 100 µg päivässä. Maailman terveysjärjestön suositus heille on 5 µg päivässä.

D-vitamiinin tarvetta lisäävät myös muun muassa osteoporoosi, hoitamaton keliakia sekä suolistosairaudet, joissa vitamiinit eivät imeydy kovin hyvin.

Myös tietyt lääkeaineet, kuten epilepsialääkkeet, aiheuttavat D-vitamiinin puutetta. Keskustelijoiden mielestä apteekkien käyttöön olisi hyvä saada lista vastaavista lääkeaineista.

– Tällainen lista olisi varmasti hyödyllinen asiakkaiden auttamiseksi. Apteekit ovat kuitenkin matalan kynnyksen terveydenhuollon paikkoja, joista D-vitamiiniasioita kysellään, Jouko Savolainen sanoo.


Kalevauva-kampanjasta lukion oppimateriaalia

15.02.2019 12:50 OLLI-PEKKA TIAINEN

Keskustelupalstojen terveysneuvoilla leikittelevä kysy apteekista -kampanja perehdyttää lähdekriitti... Lue lisää


Kolmella terveystekijällä saa yhdeksän tervettä vuotta

15.02.2019 09:02 UUTISPALVELU DUODECIM

Melkein kaikki sairastuvat johonkin pitkäaikaissairauteen, mutta välttämällä kolme riskitekijää se t... Lue lisää


Mediuutiset haastaa apteekit mukaan Kiitä kollegaa -kampanjaan

14.02.2019 16:19 ERKKI KOSTIAINEN

Työilmapiiriä kohentavia kehuja voi jaella lehden kautta helmikuun loppuun asti. Lue lisää


Apteekkien kannattavuuserot ovat kasvaneet

14.02.2019 16:05 OLLI-PEKKA TIAINEN

Toiminta on kokonaisuudessaan tervettä, mutta tappiollisten tai kannattavuusrajoilla sinnittelevien ... Lue lisää


Antibioottialtistus raskauden aikana yhteydessä varhain alkavaan Crohnin tautiin

14.02.2019 08:39 UUTISPALVELU DUODECIM

Crohnin tauti näyttäisi kehittyvän tavallista todennäköisemmin lapsille, jotka ovat altistuneet anti... Lue lisää


Liikakilot yhteydessä munuaisten toiminnan heikentymiseen

12.02.2019 09:48 UUTISPALVELU DUODECIM

Lihavuus ja liikakilot voivat tuoreen tutkimuksen mukaan rasittaa munuaisia ja vuosien varrella joht... Lue lisää


Hila: Migreenilääke Aimovig saa korvattavuuden

07.02.2019 16:44 ERJA ELO

Lääkkeiden hintalautakunta Hila on tehnyt tänään päätöksen migreenilääke Aimovigin rajoitetusta peru... Lue lisää


Siun sote palkittiin – otti palvelusetelin ensimmäisenä käyttöön lääkkeiden annosjakelussa

07.02.2019 14:00 ERJA ELO

Valinnanvapaus ja lääkitysturvallisuus lisääntyivät. Lähes kaikki kuntayhtymän apteekit voivat tarjo... Lue lisää


Aamiainen ei auta laihduttamaan – saattaa jopa lihottaa

07.02.2019 08:15 UUTISPALVELU DUODECIM

Aamupalaa mainostetaan päivän tärkeimmäksi ateriaksi, mutta painonhallinnassa se ei näyttäisi auttav... Lue lisää


Muutoksia lääkelakiin – päihdepotilaiden apteekkisopimukset jatkuvat kuten ennenkin

06.02.2019 15:28 ERJA ELO

Eduskunta on hyväksynyt EU:n lääkevarmennusjärjestelmää sekä apteekkisopimusjärjestelmää koskevat lä... Lue lisää


Lääkevarmennusjärjestelmä otetaan käyttöön lauantaina

04.02.2019 09:01 ERKKI KOSTIAINEN

Lääkevarmennusjärjestelmä tuo 9. helmikuuta uusiin lääkepakkauksiin aitouden varmistavat turvaominai... Lue lisää


STM teki tiekartan lääkehoidon kehittämiseen

01.02.2019 09:55 ERJA ELO, ERKKI KOSTIAINEN

Lääkehoidon ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää on ministeriön mukaan kehitettävä kokonaisuutena. Lue lisää


Orionin verenpainelääkkeitä vedetään pois apteekeista

31.01.2019 16:10 ERKKI KOSTIAINEN

Orionin losartaani-valmisteet vedetään varotoimenpiteenä pois myynnistä lääkeaineessa havaitun epäpu... Lue lisää


Espoo harkitsee koneellista annosjakelua pakolliseksi hoivapalveluihin

31.01.2019 12:55 INKERI MERILUOTO

Iso osa haitta- ja vaaratilanteista koskee lääkitystä. Kotihoidossa koneellinen jakelu on parantanut... Lue lisää


Intensiivinen verenpainehoito saattaa ehkäistä muistin heikkenemistä

30.01.2019 08:53 UUTISPALVELU DUODECIM

Intensiivinen hoito voi olla hyväksi muistille ja kognitiivisille mielentoiminnoille, mutta ei vältt... Lue lisää


Koulun liikuntatyö vuoden terveysteko

24.01.2019 16:30

Jyrängön Liikuttavan hyvä koulu –ohjelma ja eteisvärinän tunnistava kännykkäsovellus voittivat Healt... Lue lisää


Suomalainen resepti kelpaa Viron apteekeissa

23.01.2019 10:20 ERJA ELO

Rajat ylittävä resepti on tullut käyttöön Suomen ja Viron välillä. Käytäntö laajenee myöhemmin muihi... Lue lisää


Influenssaepidemia käynnistyi – Rokotteen ehtii vielä ottaa

21.01.2019 16:35 ERJA ELO

Sairastumisia aiheuttaa eniten A-virus, jota on todettu kaikissa sairaanhoitopiireissä ja kaiken ikä... Lue lisää


Melkein joka kymmenes syöpä johtuu lihavuudesta

21.01.2019 09:14 UUTISPALVELU DUODECIM

Lihavuus ja liikakilot suurentavat riskiä sairastua moniin syöpiin erityisesti naisilla. Lue lisää


Lääkehoito tulee yhä lähemmäs potilasta

18.01.2019 15:30 OLLI-PEKKA TIAINEN

Vuonna 2030 apteekissa tulostetaan lääkkeitä, valitaan itsehoito geenien mukaan ja hyödynnetään VR-t... Lue lisää


Suomessa on jo 200 Liikkujan Apteekkia!

18.01.2019 08:38 ERJA ELO

Apteekit tarjoavat asiakkaille liikuntaneuvontaa terveeseen elämään ja sairauksien hoidon tueksi. Lue lisää


Brexitiin on varauduttu sosiaaliturvassa ja lääkehuollossa

16.01.2019 09:56 ERJA ELO

Ison-Britannia ero saattaa vaikuttaa joidenkin lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden saatavuuteen... Lue lisää


Norjan lääkepula pahenee

11.01.2019 14:15 RIITTA LEHTIMÄKI

Lääkkeiden saatavuus on heikentynyt vuosi vuodelta ja on nyt Pohjoismaiden heikoin. Lue lisää


Murskaus loppui, vointi parani

10.01.2019 15:30 NINA RANTTILA

Rouva piristyi ja pystyi itse syömään, kun lääkkeiden murskaus ja verenkiertolääkitys lopetettiin. Lue lisää


Venäläiset tulevat

07.01.2019 14:15 SALLA NAZARENKO

Voiteet, vitamiinit ja lastentuotteet kiinnostavat laatutietoisia ostosmatkailijoita. Lue lisää


Lääkemyynti kääntyi kasvuun

04.01.2019 10:40 ERKKI KOSTIAINEN

PÄIVITETTY 31.1. Vuoden 2017 notkahduksen jälkeen lääkemyynti tukuista apteekeille kasvoi viime vuon... Lue lisää


Brexit uhkaa lääkkeiden saatavuutta

04.01.2019 08:15 ERJA ELO

Fimea on palkannut lisää väkeä hoitamaan Britannialta siirtyneitä myyntilupaprosesseja. Eron vaikutu... Lue lisää


Uusia lääkkeitä lihavuuden hoitoon

04.01.2019 08:02 VIRPI EKHOLM

Seuraavaksi markkinoille on tulossa semaglutidi, Suomessa tutkitaan myös anemialääkkeen soveltuvuutt... Lue lisää


Banaanikärpänen ratkoo lihavuuden syitä

03.01.2019 13:52 OLLI-PEKKA TIAINEN

Keittiön riesa auttaa aineenvaihdunnan evoluution ja sokerinsietokyvyn selvittämisessä. Lue lisää


Lääkevarmennus voi johtaa lääkepulaan

20.12.2018 21:20 ERJA ELO, OLLI-PEKKA TIAINEN

Lääketurvallisuus paranee, mutta aluksi myös turvallisia lääkkeitä uhkaa jäädä toimittamatta. Lue lisää