Alan suurin koulutustapahtuma pidetään tänä vuonna turvallisuussyistä etäyhteyksillä, j... Lue lisää »

Hallitus on esittänyt muutoksia lääkelakiin, lääkkeiden velvoitevarastoinnista annettuu... Lue lisää »

Sammon apteekin drive in -luukku palvelee niin autoilijoita kuin kävelijöitä. Luukku on... Lue lisää »

Touko Aalto, 36, on nimitetty yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi Suomen Apteek... Lue lisää »

Koronakaranteeniin joutunutta henkilökuntaa paikkaavat niin lähiseudun apteekkarit kuin... Lue lisää »

Miltä näyttää sote-uudistus toimittajien silmin?

   25.04.2016 15:34  ERJA ELO

Sote-uudistusta jo vuosien ajan seuranneet Kirsi Hölttä, Tiina Merikanto ja Jaana Savolainen ovat hyvin perillä uudistuksen uusimmista käänteistä.

Apteekkarilehti kutsui keskustelupöytään kokeneita terveystoimittajia. Kolmikko uskoo poliitikkojen vievän sote-uudistuksen läpi tällä vaalikaudella vaikka väkisin.

– Mitä monimutkaisempi järjestelmästä tulee, sitä vaikeampi on päästä uudistukseen tavoitteeseen eli optimoida palveluja ja saada kustannussäästöjä, toteaa sote-uudistuksesta Helsingin Sanomien pitkänlinjan terveystoimittaja Jaana Savolainen.

Hän ja kaksi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta pitkään seurannutta toimittajaa, Lännen Median Kirsi Hölttä ja Ylen Tiina Merikanto, ovat tulleet Apteekkarin pöytään kertomaan, miltä uudistustyö näyttää toimittajan silmin.

– Nyt tehtävästä mallista tuskin tulee täydellistä, mutta toivottavasti sellainen, jota voi matkan varrella parannella, Savolainen lisää.

Hallituksen marraskuisten linjausten mukaan Suomeen perustetaan 18 maakunnallista itsehallintoaluetta. Niistä 15 on sote-alueita, jotka järjestävät itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta järjestävät palvelut tukeutuen muihin itsehallintoalueisiin.

Päätös syntyi valtavassa paineessa, pääministeri oli jo valmis hajottamaan hallituksen.

Toimittajia tämä malli arveluttaa, ja siitä väännetään kättä yhä hallituksessakin.

Lännen Median Kirsi Hölttä kertoo ymmärtäneensä, että osan sote-alueista on tarkoituskin mennä ”evoluution” seurauksena yhteen. Sote-alueiden määrä vähenee, kun heikon kantokyvyn alueille valkenee totuus palvelujen järjestämisen vaikeudesta.

Poliittisen vallan ristiriidat

Nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä pohjautuu vuoden 1972 kansanterveyslakiin.

Terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi tuolloin kunnille, jotka purkivat kunnanlääkärijärjestelmän ja siirsivät palvelut terveyskeskuksiin.

Jaana Savolainen uskoo, että terveydenhuollon rakenteiden päivitys olisi helpompaa puhtaalta pöydältä kuin vanhan järjestelmän pohjalta.

– Jos sosiaali- ja terveyspalvelut rakennettaisiin tyhjästä, tiedettäisiin hyvin, mitä tämän päivän suomalainen tarvitsee. Uudet digitaaliset palvelut voitaisiin ottaa joustavasti käyttöön.

Uudenlainen terveyskeskus kykenisi auttamaan ihmisiä varhaisessa vaiheessa, ennen kuin he ajautuvat kalliin erikoissairaanhoidon potilaiksi. Toimiva perusterveydenhoito on myös vahvasti yhteistyössä sosiaalipalvelujen kanssa.

– Terveyskeskukset pitää sote-uudistuksen yhteydessä päivittää tähän päivään, Savolainen sanoo.

Uudistusta jarruttavat poliittisen vallan linnakkeet sekä valtion ja kuntien välinen voimakas poliittinen jännite.

– Ensin sote-uudistus kiedottiin kuntauudistukseen. Nyt valta otetaan kokonaan kunnilta pois. Kannattaa muistaa, että monet kansanedustajat ovat myös kuntapoliitikkoja. Se luo paljon ristikkäisiä intressejä, Savolainen sanoo.

Aloittavatko sote-alueet 2019?

Sote-alueiden tulisi aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Jaana Savolainen on kuullut kuiskailtavan, ettei tavoite toteudu.

– Tänä keväänä pitää päättää uusi maakuntahallinto, uudistaa verotus ja valtionosuudet. Samalla sovitaan, mitä valtion ohjaus rahoituksessa tarkoittaa ja tuleeko maakunnille omaa rahoitusvaltaa. Ne ovat poliittisesti tosi isoja päätöksiä.

Hän vertaa aikataulua valtionosuusuudistuksen valmisteluun, joka vei vuosikausia.

– Päättäjät ovat kyllä fakiireja, jos parissa kuukaudessa tuon kaiken tekevät.

Yksi uudistuksen tavoitteista on taata palvelujen yhdenvertainen laatu ja saatavuus. Merikanto on sen suhteen optimistinen.

– Voi ainakin toivoa, että palvelut yhdenvertaistuvat, kun järjestävien tahojen määrä vähenee. Tällä hetkellä Suomessa on noin 150 kuntaa tai kuntien yhteistoiminta-aluetta, jotka järjestävät suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut.

Yhdelläkään poliitikolla ei ole varaa ottaa kontolleen sitä, että hän kaatoi sote-uudistuksen."

Hän muistuttaa, ettei laki tai rakenneratkaisu sinällään vielä muuta toimintaa käytännön tasolla.

– Ei pidä etukäteen sanoa, että tästä ei tule mitään. Uudistukselle pitää antaa mahdollisuus. Varmasti sekä virkamiehet että ministeriöt pistävät parastaan, siitä ei ole epäilystäkään.

Merikanto toivoo, että asiat pohditaan perin pohjin, koska lainsäädäntöasioissa on vaikea pakittaa. Jos jotain menee pieleen nyt, mahdollisiin lainmuutoksiin kuluu helposti vuosi tai kaksi.

Läpi vaikka väkisin

Sote-uudistuksessa on edelleen avoinna suuria kysymyksiä, esimerkiksi monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta ja potilaan valinnanvapauden lisäämisestä.

Savolainen uskoo, että uudistus tullaan viemään läpi vaikka väkisin.

– Yhdelläkään poliitikolla ei ole varaa ottaa kontolleen sitä, että hän kaatoi sote-uudistuksen. Hallituspuolueita motivoi se, että heillä on mahdollisuus tehdä oman näköisensä uudistus.

Hölttä komppaa Savolaista: nykyisellä hallituksella on riittävästi ideologista liimaa päätösten tekoon.

– Voi tulla kohtia, joissa kompuroidaan, mutta en usko, että sote-uudistus enää mihinkään kompastuu. Meillä on kolme hallituspuoluetta eli vähemmän ristivetoa kuin edellisessä hallituksessa.

Tulevaisuudessa Suomella ei varaa samaan palvelutasoon kuin nyt, mutta tätä ei kukaan poliitikko halua suoraan sanoa."

Kolme miljardia vedettiin hatusta

Sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu miljardiluokan säästöistä. Kirsi Hölttä huomauttaa, että miljardit ovat hatusta vedettyjä.

– Ei kukaan pysty sanomaan, että tietty rakenne säästäisi yhtään miljardia tai yhtään euroakaan. Hallituskin on sanonut, ettei arvio kolmen miljardin säästöstä perustu rakenteeseen, vaan toiminnan tehostumiseen.

Hyvin toimivilla sote-alueilla on selkeä palveluketju, joka ohjaa potilaan heti oikeaan hoitopaikkaan. Isommat yksiköt luovat virtaviivaisempaa päätöksentekoa ja rahoitusta on helpompi katsoa kokonaisuutena.

Päällekkäisiä toimia voidaan karsia myös kehittämällä yliopistosairaaloiden välistä työnjakoa erikoissairaanhoidossa ja päivystyksissä.

Yksi sote-uudistuksen isoista päätöksistä on julkinen palvelulupaus. Tekeillä on lista siitä, mitä palveluja yhteiskunta tarjoaa ja mitkä jäävät ihmisten itse maksettaviksi.

– Tulevaisuudessa Suomella ei varaa samaan palvelutasoon kuin nyt, mutta tätä ei kukaan poliitikko halua suoraan sanoa, Savolainen sanoo.

Merikanto muistuttaa sairauksien ennaltaehkäisyn merkityksestä. Kunnat voisivat tehdä valtavan paljon ihmisten terveyden ja hyvin-voinnin edistämiseksi, sillä tutkimusten mukaan vain 20 prosenttia hyvinvoinnista tulee sosiaali- ja terveyspalveluista.

Apteekeilta oppia digitalisaatiosta

Kun sosiaali- ja terveyspalveluiden uudet rakenteet ovat selvillä, pitäisi keskustelijoiden mielestä katsoa palveluverkostoa kokonaisuutena. Siinä yhteydessä voidaan miettiä apteekkien roolia lähipalveluiden tarjoajina.

– Lääkkeiden merkitys terveydenhoidossa voi tuskin vähentyä, ehkä se ennemminkin kasvaa, Tiina Merikanto pohtii.

Kirsi Höltän mielestä apteekit voisivat olla merkittävä osa terveydenhuollon palveluverkostoa.

– Neuvovalle ja avustavalle terveydenhuollolle on varmasti tarvetta erityisesti harvemmin asutuilla alueilla. Kun erilaiset terveyden-huollon digi- ja etäpalvelut yleistyvät, apteekki voisi tukea tässä.

Jaana Savolaisen mielestä tulevaisuuden lähipalveluiden turvaamisessa tarvitaan luovia ratkaisuja. Kun palvelulupaus karsii julkisia palveluita, digitalisaatio voi olla kaivattu pelastuskortti.

– Ihmisten täytyy kasvaa suurempaan vastuuseen omasta terveydestään. Valtaosalla suomalaisista on kaikki edellytykset omahoidon lisäämiseen, koska olemme fiksuja, koulutettuja ja meillä on älypuhelimet.

Kattavaa apteekkiverkostoa kannattaisi myös hyödyntää.

– Apteekit ovat olleet digitalisaation etulinjassa e-reseptin kanssa. Tätä kokemusta voidaan hyödyntää, kun mietitään, miten erilaisia digitaalisia terveyspalveluita voidaan ottaa käyttöön.

Vallan dramaattista seurattavaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta on riittänyt uutisoitavaa vuosien ajan. Vieläkö aihe jaksaa innostaa toimittajia?

Hölttä, Merikanto ja Savolainen nyökkäävät. Aihepiiri on kiinnostava, koska palveluverkoston ja rahoituksen muutokset koskettavat jokaista suomalaista.

– Sote-uudistuksessa kyse on myös vallasta ja isoista rahoista. Tähän kietoutuu paljon poliittista draamaa, huomauttaa Savolainen.

Sote-uudistuksessa kyse on myös vallasta ja isoista rahoista. Tähän kietoutuu paljon poliittista draamaa."

Merikanto vahvistaa, että kyse on sekä valtakunnan tasolla että aluepoliittisesti tavattoman merkittävästä uudistuksesta.

– Olemme tottuneet siihen, että kunnat ovat vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista. Nyt luodaan uusi väliportaan hallinto. Tämä on yhteiskunnallisesti valtava muutos.

Tiedonsaanti sote-asioista ei ole toimittajille aina helppoa. Asiat etenevät työryhmissä, eikä keskeneräisistä asioista puhuta. Toimittajat ke¬räävät tietoa murusina sieltä täältä.

Savolaista työläys ei häiritse, hän sijoittaa sote-asiat journalismin kovaan ytimeen.

– Olen journalisti ja tehtäväni on ottaa selvää vaikeista yhteiskunnallisesti tärkeistä aiheista ja yrittää selittää niitä kansalaisille. Sote-uudistus on tässä mielessä kiehtova kohde.

Hölttä kokee välillä vaikeaksi selittää uudistuksen käänteitä maakuntalehtien lukijoille.

– Ihmisiä kiinnostaa se, miten heidän omille palveluilleen käy, mutta sitä on mahdotonta sanoa tällä hetkellä. Pääsemme käytännön tasolle vasta, kun hallinnon palikat ja rahoitusasiat on sovittu.

Merikanto tunnustaa miettivänsä hetkittäin, ymmärtääkö hän soten palvelukenttään ja rahoitukseen liittyvät asiat ihan varmasti.

– Sote-uudistus ei ole helppo, mutta se on kiinnostava ja tärkeä, mikä saa minut tekemään parastani. On etuoikeus selvittää ja ymmärtää tätä prosessia.


Hallitus esittää muutoksia lääkelainsäädäntöön

28.05.2020 17:07 ERJA ELO

Hallitus on esittänyt muutoksia lääkelakiin, lääkkeiden velvoitevarastoinnista annettuun lakiin sekä... Lue lisää


Apteekin drive in -luukulle jonotetaan nyt myös ilman autoa

28.05.2020 08:33 MARI VALKONEN

Sammon apteekin drive in -luukku palvelee niin autoilijoita kuin kävelijöitä. Luukku on myös nelijal... Lue lisää


Touko Aalto Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtajaksi

27.05.2020 12:15 ERKKI KOSTIAINEN

Touko Aalto, 36, on nimitetty yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi Suomen Apteekkariliittoon. Lue lisää


Kollegat riensivät apteekkarin avuksi Seinäjoella

26.05.2020 08:39 HANNA HYVÄRINEN

Koronakaranteeniin joutunutta henkilökuntaa paikkaavat niin lähiseudun apteekkarit kuin vuokrahenkil... Lue lisää


Seinäjoen Keskus-Apteekissa koronavirustartunta – asiointi apteekissa on turvallista

25.05.2020 10:06 ERKKI KOSTIAINEN

Apteekkariliiton tiedossa on kaikkiaan seitsemän laboratoriovarmistettua koronavirustartuntaa apteek... Lue lisää


Apteekkari Antti Mäkisalo: Osoitetaan oma arvomme!

22.05.2020 09:56 VIRPI EKHOLM

Antti Mäkisalon mielestä apteekkien tulee osoittaa olevansa korvaamaton osa terveydenhuoltoa. Lue lisää


Tutkimus: Pitkä patenttisuoja lisää lääkepatenttien kiertämistä

20.05.2020 08:36

Tuoreen tutkimuksen mukaan tehokkaampaa olisi myöntää lyhyempiä mutta vahvempia patentteja. Lue lisää


Jääkö Suomi saatavuushäiriössä jonon hännille?

19.05.2020 09:27 HANNA HYVÄRINEN

Pieni markkina ja alas painetut lääkkeiden hinnat tekevät Suomesta haavoittuvan häiriötilanteessa. Lue lisää


Nämä seikat hidastavat toimivan koronarokotteen kehittämistä

18.05.2020 15:32 HANNA HYVÄRINEN

COVID-19-tautiin liittyy vielä koko joukko kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia. Lue lisää


Kangasmaskilla suojaat muita, et itseäsi

15.05.2020 11:21 TARU VANHALA

VTT:n tuoreet kokeet osoittavat, että kangasmaskit eivät suojaa käyttäjäänsä virustartunnalta. Lue lisää


"Nyt mä vasta ymmärrän" – apteekkien lääkeneuvontaa tarvitaan

14.05.2020 13:14 HANNA HYVÄRINEN

Tutkimusten mukaan apteekkien antama lääkehoidon aloitusneuvonta sitouttaa hoitoon ja lievittää pelk... Lue lisää


EMA päivitti suosituksiaan remdesiviirin käytöstä

13.05.2020 10:56 TARU VANHALA

Remdesiviiriä voidaan nyt antaa myös muille kuin hengityslaitehoitoa tarvitseville. Lue lisää


Tutkimus: Uudet hyytymisenestolääkkeet toimivat, mutta kaikki eivät noudata lääkityksiään

12.05.2020 08:47 UUTISPALVELU DUODECIM

Uudentyyppisten hyytymisenestolääkkeiden annostusta ei tarvitse säännöllisesti seurata ja korjata. Lue lisää


Lääkkeiden ympäristöluokitus tulossa Suomeen

11.05.2020 09:55 ERJA ELO

Ympäristöuokittelu antaisi tietoa lääkeaineiden käyttömääristä, riskeistä ja ympäristökuormasta. Lue lisää


Astmalääke voi lämmittää ilmakehää yhtä paljon kuin lihansyönti

08.05.2020 09:23 ERJA ELO

Yhden ponnekaasuinhalaattorin päästöt vastaavat lähes 200 kilometrin autoilua. Lue lisää


Lääkealan valvoja rentoutuu tarkkailemalla taivasta

06.05.2020 12:18 HANNA HYVÄRINEN

Fimeassa valmistellaan parhaillaan apteekkien etätarkastusten käyttöönottoa. Lue lisää


Tutkijat löysivät vasta-aineen, joka estää koronavirustartuntoja soluissa

05.05.2020 07:02 UUTISPALVELU DUODECIM

Uusi vasta-aine neutraloi COVID-19 -viruksia ja mahdollisesti myös muita koronaviruksia. Lue lisää


EMA arvioi nopeutetusti remdesivirin soveltuvuutta COVID-19 -taudin hoitoon

04.05.2020 16:04 TARU VANHALA

Amerikkalaistutkimuksessa lääkkeen havaittiin lyhentävän toipumisaikaa kolmanneksella. Lue lisää


Viruksen varjossa – kyberrikolliset saalistavat nyt haavoittuvia kohteita

04.05.2020 10:35 ERJA ELO

Terveydenhuolto on yksi merkittävimmistä verkkorikollisuuden hyökkäyskohteista. Lue lisää


Etulinjassa - näin koronaepidemian alku koettiin apteekeissa

30.04.2020 11:57 INKERI MERILUOTO

Ivalon apteekki heräsi koronahulinaan jo tammikuun lopulla. Lue lisää


Suomalaiset kehittäisivät apteekkeja osana terveydenhuoltoa

29.04.2020 10:28 HANNA HYVÄRINEN, ERKKI KOSTIAINEN

Valtaosa haluaa pitää apteekit kotimaisessa proviisoriomistuksessa. Lue lisää


Elinsiirtolääkkeistä apua COVID-19-tautiin?

28.04.2020 08:25 TARU VANHALA

Suomessa käynnistyy tutkimus hylkimisenestolääke syklosporiini A:n ja takromuusin tehosta koronaviru... Lue lisää


Rutiinitarkastuksessa karsiutui kaksi lääkettä

27.04.2020 14:08 MAIJA PIRTTIJÄRVI

Kaliumin ja nesteenpoistolääke amiloridin yhteiskäyttö saattaa nostaa kaliumarvoja ja aiheuttaa rytm... Lue lisää


Koronaviruksen hiljentämässä apteekissa opiskellaan ahkerasti

24.04.2020 08:54 ERJA ELO

Vaasan Keskusapteekissa poikkeustilanteesta johtuva töiden väheneminen käytetään hyödyksi opiskelema... Lue lisää


Apteekkariliiton jäsenapteekit mukaan Helsinki-avun yhteistyöhön

22.04.2020 11:49 ERJA ELO

Apteekkariliiton helsinkiläiset jäsenapteekit ovat mukana hankkeessa, jossa autetaan yli 70-vuotiait... Lue lisää


Väärä tieto leviää kuin virus itse

21.04.2020 11:50 HANNA HYVÄRINEN

Koronapandemian vanavedessä ilmiöksi on noussut infodemia. Lue lisää


Koronaepidemia hiljensi myös osan apteekeista

20.04.2020 13:08 ERKKI KOSTIAINEN

Epidemia on kohdellut eri apteekkeja hyvin eri tavalla. Lue lisää


Ensin tultiin joukolla apteekkiin, sitten ryhdyttiin tilaamaan lääkkeet kotiin

17.04.2020 09:24 HANNA HYVÄRINEN

Sastamalan 1. apteekissa asiakasvirrat ovat kääntyneet nopeaan tahtiin. Lue lisää


Apteekkihenkilöstö koronavirustestauksen piiriin

16.04.2020 13:43 ERJA ELO

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tulee vastedes ohjata testaukseen, jos heillä epäillään tar... Lue lisää


Raaka-aineiden huono saatavuus haittaa käsidesin valmistusta apteekeissa

15.04.2020 09:13 ERJA ELO

Helsingin Malmin apteekissa tarvittiin sinnikkyyttä ja kekseliäisyyttä, jotta ainekset saatiin kasaa... Lue lisää