Maskeja voi edelleen käyttää toisten ihmisten suojaamiseksi esimerkiksi joukkoliikentee... Lue lisää »

PÄIVITETTY 4.6.2020 11:05 | Apteekkariliitto esittää, että farmaseuttikoulutuksen aloit... Lue lisää »

Antibioottiresistenssi vaihtelee paljon maiden välillä. Suomessa tilanne on vielä verra... Lue lisää »

Lääkehoidon kokonaisarvioinnissa muutettiin insuliinin annostelurytmiä ja saatiin diabe... Lue lisää »

Viro on ensimmäinen maa, jonka kansalaiset voivat hankkia Suomesta lääkkeitä oman maans... Lue lisää »

D-vitamiinin tarve jakaa asiantuntijat

   22.09.2015 09:34  ERJA ELO MAURI RATILAINEN

Apteekkari Jouko Savolainen (vas.), ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt ja farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari kävivät vilkasta keskustelua D-vitamiinista.

Asiantuntijat kiistelevät D-vitamiinin määrästä. Apteekeissa farmasian ammattilaiset kohtaava hämmentyneet asiakkaat – kuinka paljon D-vitamiinia pitää ottaa?

Onko 10 mikrogrammaa D-vitamiinia tarpeeksi pimeässä ja pohjoisessa Suomessa? Riittääkö monipuolinen ravinto? Ketkä tarvitsevat lisävitamiinia purkista? Vastauksia tuntuu olevan siinä missä asiantuntijoitakin.

Apteekkarilehden järjestämä keskustelutilaisuus kiteyttää D-vitamiinin ympärillä vellovan epätietoisuuden osuvasti.

Eri alojen asiantuntijat – tässä tapauksessa farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari ja pitkän linjan D-vitamiinitutkija, ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt – käyvät kiivasta väittelyä.

Sillä välin farmasian ammattilaiset voivat lähinnä seurata vierestä ja odottaa suosituksia. Apteekkari Jouko Savolainen vahvistaa, että D-vitamiinikeskustelun ristiriitaisuus näkyy Itä-Suomen yliopiston apteekin asiakaspalvelussa.

– Asiakkaat ovat ihan hukassa tullessaan apteekkiin kysymään itselleen sopivaa D-vitamiinimäärää. Alamme sitten selvittää asiaa kyselemällä heidän ruokavaliostaan, Savolainen kertoo.

Jotain suurta tapahtumassa tutkimuksessa

Savolaisen mielestä asiakkaiden hämmennys juontaa suoraan siitä, miten asiaa käsitellään mediassa.

– Erityisesti keltainen lehdistö kirjoittaa yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista. Välillä kaipaisin tilanteeseen jonkinlaista rauhoittelua.

Voiko D-vitamiinikohussa olla kyse hetkellisestä muoti-ilmiöstä – samanlaisesta, kuin seleenin tai beetakaroteenin kanssa koettiin aiemmin?

Paakkarin mielestä kyse ei, koska D-vitamiinista julkaistaan 4 000 tieteellistä artikkelia vuodessa.

– Täytyy olla muutakin kuin muoti-ilmiö, koska tutkimusryhmille on annettu paljon rahaa. Viime vuosina tieto D-vitamiinista on niin oleellisesti lisääntynyt, että nyt on varmasti jotain suurta tapahtumassa.

Joka kolmas suomalainen kärsii puutteesta?

Apteekit noudattavat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden suosituksia. Niissä on linjattu, että kaikki alle 75-vuotiaat suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinia vähintään 10 µg päivittäin ja sitä vanhemmat 20 µg.

Suositukset perustuvat yhteisiin pohjoismaisiin suosituksiin, jotka puolestaan perustuvat tiedeyhteisön tieteelliseen arviointiin.

Joidenkin asiantuntijoiden, kuten Paakkarin, mielestä D-vitamiinia kuuluisi saada huomattavasti suurempi määrä.

– Muutama vuosi sitten parikymmentä amerikkalaista syöpätutkijaa, D-vitamiinitutkijaa, epidemiologia ja lääkäriä kirjoittivat avoimen kirjeen, jossa he suosittivat ravitsemuspolitiikkaan radikaalia muutosta. Heidän mielestään kalsidiolin taso veressä tulee olla keskimäärin 100–150 nanomoolia per litra.

Kalsiodioli on aktiivisen D-vitamiinin esiaste, jonka mittaaminen verestä kuvastaa parhaiten elimistön D-vitamiinitasoa.

Suomessa seerumin kalsidiolin normaaliarvoiksi on määritelty 40–80 nanomoolia litrassa (nmol/l). Optimaalisena pidetään arvoa 50–70. Jos arvo on alle 20, kyseessä on puutostila.

Paakkarin mielestä tilastot osoittavat, etteivät suomalaiset saa tarpeeksi D-vitamiinia.

Hän viittaa vuodelta 2007 peräisiin olevaan suomalaistutkimukseen, jonka perusteella peräti kolmanneksella kalsidiolitaso jää alle 50 nmol/l, jota muun muassa vitamiinisuosituksia antava amerikkalainen Institute of Medicine pitää puutoksen rajana.

Christel Lamberg-Allardt huomauttaa tilanteen kohentuneen huomattavasti.

Tutkimuksen aineisto on kerätty ennen vuotta 2010, jolloin maitotuotteisiin ja levitteisiin alettiin lisätä D-vitamiinia. Esimerkiksi Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan ainoastaan noin kuudella prosentilla taso jää alle 50 nmol/l.

Onko vain merilohessa tarpeeksi vitamiinia?

Mitä perusterveen suomalaisen pitäisi sitten syödä päästäkseen 50 nanomoolin tavoitearvoon?

Christel Lamberg-Allardt kertoo sen onnistuvan yleensä 10 µg:lla päivässä. Hän neuvoo luottamaan tavalliseen suomalaiseen ravintoon, johon kuuluu maitotuotteita, margariinia ja kalaa.

– Mutta jos on epävarma saannistaan, niin toki voi syödä pientä D-vitamiinilisää, etenkin talvella.

Ilari Paakkari haastaa häntä kysymällä, miksi Suomessa suosituksena on vain 10 µg, kun samaan tavoitteeseen pääsemiseksi Yhdysvalloissa suositellaan 15 mikrogramman päiväannosta.

– Sitä paitsi Yhdysvaltojen väestöstä hyvin suurin osa asuu aurinkoisella alueella, noin Rooman korkeudella. Silti Yhdysvalloissa viranomaiset suosittelevat suurempaa D-vitamiinin kokonaissaantia kuin Suomessa.

Ruoasta ei saa tarpeeksi D-vitamiinia

Paakkarin mukaan pelkästä ruoasta on vaikea saada tarpeeksi D-vitamiinia. Maito ja margariini ovat hyviä lähteitä, mutta kala ei ole läheskään niin D-vitamiinipitoista kuin luullaan.

Hän siteeraa tutkimusta, jonka mukaan ainoastaan vapaana kasvaneessa merilohessa on tarpeeksi D-vitamiinia. Siitäkin puolet häviää, jos kala paistetaan pannulla.

Lamberg-Allardt on kalasta täysin eri mieltä.

– Kala on erittäin hyvä D-vitamiinin lähde. Viljellyn lohen ja kirjolohen D-vitamiinipitoisuudet ovat uusien analyysitietojen mukaan aivan riittävät, hän sanoo ja viittaa Eviran tänä vuonna tekemiin analyyseihin.

Apteekissa kalansyönti on hyvin tavallinen puheenaihe, kun asiakkaalle määritellään sopivaa D-vitamiinilisää. Ravitsemussuositusten mukaan kalaa pitäisi syödä kahdesti viikossa.

– Moni kertoo syövänsä kalaa, mutta usein se tarkoittaa kalapuikkoja tai pakasteseitiä. Aika harvalla on varaa ostaa kunnon merilohta. Asiakkaiden kanssa jutellessa tulee väkisinkin mieleen, onko paljon kalaa syövillä muutenkin terveellisempi ruokavalio, Jouko Savolainen pohtii.

Lääkärit ja ravitsemustieteilijät napit vastakkain

Keskustelun vetäjä, Apteekkariliiton viestintäproviisori Tiina Kuosa kysyy, miksi tutkimustieto ole yksiselitteistä. Onko kyse lääkäreiden ja ravitsemustieteilijöiden linjaerosta?

Christel Lamberg-Allardt ei näe asiaa koulukuntien välisenä kiistana.

– Mielikuva on aivan väärä. Esimerkiksi Euroopassa ja Amerikassa johtavat endokrinologit ovat samaa mieltä D-vitamiinin saannista kuin ravitsemustieteilijät. Suurin osa lääkäreistä on sitä mieltä, ettei D-vitamiinia tarvita ylenmäärin.

Lamberg-Allardtin mielestä Suomessa keskustelu D-vitamiinista on kärjistynyt, koska tietyt tahot suosittelevat vitamiinia suurina lisäannoksina, vaikka tutkimustieto ei sitä tue.

– Suomi on siitä ainutlaatuinen maa Euroopassa, että keskimäärin saamme suositusten mukaisesti D-vitamiinia suoraan ravinnosta. Korostan kuitenkin, että tietyt erityisryhmät hyötyvät ravinnon lisäksi annettavasta D-vitamiinilisästä.

Paakkari ei luovuta, vaan vetää keskustelun vielä kerran D-vitamiinipitoisuuksiin.

– Luoja antaa Afrikassa asuvalle 115 nanomoolia per litra suoraan auringonvalosta, mutta ravitsemustieteilijät sanovat, että 50 riittää. Me olemme geneettisesti ihan samaa porukkaa. Suomi on ainoa maa, joka sijaitsee kokonaan 60 leveyspiirin pohjoispuolella. Saamme aurinkoa vain kolme kuukautta vuodessa, joten tarvitsemme D-vitamiinilisää.

Christel Lamberg-Allardt huomauttaa, ettei kyse ole ravitsemustieteilijöiden mielipiteestä, vaan arvio on tehty monia eri tieteenaloja edustavien D-vitamiinitutkijoiden ryhmissä. Hänestä ihmiset pärjäävät pohjoisessa, koska perimämme on sopeutunut vähäiseen valoon.

Hän kysyy, pitäisikö Paakkarin mielestä koko Euroopan ja Pohjois-Amerikan syödä D-vitamiinilisää.

Puutoksesta infektioita, diabetesta ja syöpää?

Paakkari jatkaa, että D-vitamiini on hormoni, joka osallistuu noin jopa tuhannen geenin säätelyyn. Vitamiinin puutos aiheuttaa kymmeniä puutostauteja, kuten lasten riisitautia. Alhainen veren D-vitamiinitaso on liitetty tutkimuksissa infektioihin, syöpiin, diabetekseen ja MS-tautiin.

– Kansainvälisen asiantuntijaryhmän mukaan syöpien vähentäminen edellyttäisi veren kalsidiolipitoisuuden nostamista 100–150 nanomooliin, Paakkari sanoo.

Christel Lamberg-Allardtin mielestä sellaisiin lukemiin ei ole syytä pyrkiä. Vaikka alhainen D-vitaminitaso on yhdistetty tiettyihin sairauksiin, ei ole varmaa, aiheuttaako vitamiinin puute sairauksia vai onko sairastuneilla vitamiinivajetta muista syistä. Korkeat pitoisuudet on yhdistetty lisääntyneeseen syöpä- ja kuolleisuusriskiin.

Paakkarin mukaan viime vuonna julkaistu yli 20 000 henkilön seuranta-aineisto 13 vuoden ajalta todistaa täysin päinvastaista. Tässä tutkimuksessa kuolleisuus oli pienin kalsidiolin suurimmilla pitoisuuksilla (yli 90 nmol/l).

Jouko Savolainen huomauttaa, että kun mediassa asiantuntija tyrmää suuret D-vitamiinilisät, unohtuu se, että useat ihmiset haluavat varmistaa D-vitamiinin riittävän saannin ottamalla ylimääräistä.

– Jos nuori aikuinen haluaa varmistaa riittävän D-vitamiinin saantinsa ottamalla esimerkiksi 20 ug vuorokaudessa, onko hänelle tästä haittaa? hän kysyy.

Christel Lamberg-Allardt vastaa, että sen suuruisella lisällä ei ole haittaa terveelle henkilölle. Tietyissä sairauksissa täytyy olla varovainen, lähinnä sarkoidoosipotilailla liiallinen saanti aiheuttaa hyperkalsemiaa.

D-vitamiinista tarvitaan Käypä hoito -suositus

Valtion ravitsemussuositukset on tehty terveelle väestölle. On kuitenkin olemassa erityisryhmiä, jotka hyötyisivät virallista suositusta suuremmasta D-vitamiinimäärästä. Tästä kaikki keskustelijat ovat viimein yhtä mieltä.

Keskustelijat kaipaavat selvää ohjeistusta, esimerkiksi Käypä hoito -suositusta, sellaisista erityisryhmistä ja sairaustiloista, joiden kohdalla D-vitamiinin saantia pitäisi lisätä.

Esimerkiksi raskaana oleville ja imettäville suositus on Suomessa, Pohjoismaissa ja monessa muussa maassa sama kuin terveille aikuisille, vaikka Paakkari tietää USA:ssa vastasyntyneitä hoitavien neonatologien suosittelevan raskauden ajaksi 100 µg päivässä. Maailman terveysjärjestön suositus heille on 5 µg päivässä.

D-vitamiinin tarvetta lisäävät myös muun muassa osteoporoosi, hoitamaton keliakia sekä suolistosairaudet, joissa vitamiinit eivät imeydy kovin hyvin.

Myös tietyt lääkeaineet, kuten epilepsialääkkeet, aiheuttavat D-vitamiinin puutetta. Keskustelijoiden mielestä apteekkien käyttöön olisi hyvä saada lista vastaavista lääkeaineista.

– Tällainen lista olisi varmasti hyödyllinen asiakkaiden auttamiseksi. Apteekit ovat kuitenkin matalan kynnyksen terveydenhuollon paikkoja, joista D-vitamiiniasioita kysellään, Jouko Savolainen sanoo.


Apteekkariliitto: Lisää aloituspaikkoja farmaseuttikoulutukseen

03.06.2020 13:01 ERKKI KOSTIAINEN

PÄIVITETTY 4.6.2020 11:05 | Apteekkariliitto esittää, että farmaseuttikoulutuksen aloituspaikkoja li... Lue lisää


Tavallisimpien mikrobilääkkeiden teho heikkenee hälyttävästi

03.06.2020 10:15 ERJA ELO

Antibioottiresistenssi vaihtelee paljon maiden välillä. Suomessa tilanne on vielä verrattain hyvä. Lue lisää


Sokerit balanssiin insuliinin oikealla annostelurytmillä

02.06.2020 09:43 TERTTU TIIROLA

Lääkehoidon kokonaisarvioinnissa muutettiin insuliinin annostelurytmiä ja saatiin diabeteksen hoito ... Lue lisää


Viron kansalaiset voivat nyt ostaa Suomesta lääkkeitä kotimaansa sähköisellä reseptillä

01.06.2020 10:38

Viro on ensimmäinen maa, jonka kansalaiset voivat hankkia Suomesta lääkkeitä oman maansa sähköisellä... Lue lisää


Farmasian Päivät järjestetään virtuaalisesti

29.05.2020 12:00 ERJA ELO

Alan suurin koulutustapahtuma pidetään tänä vuonna turvallisuussyistä etäyhteyksillä, joten luennoil... Lue lisää


Hallitus esittää muutoksia lääkelainsäädäntöön

28.05.2020 17:07 ERJA ELO

TÄYDENNETTY 29.5. Hallitus on esittänyt muutoksia lääkelakiin, lääkkeiden velvoitevarastoinnista ann... Lue lisää


Apteekin drive in -luukulle jonotetaan nyt myös ilman autoa

28.05.2020 08:33 MARI VALKONEN

Sammon apteekin drive in -luukku palvelee niin autoilijoita kuin kävelijöitä. Luukku on myös nelijal... Lue lisää


Touko Aalto Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtajaksi

27.05.2020 12:15 ERKKI KOSTIAINEN

Touko Aalto, 36, on nimitetty yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi Suomen Apteekkariliittoon. Lue lisää


Kollegat riensivät apteekkarin avuksi Seinäjoella

26.05.2020 08:39 HANNA HYVÄRINEN

Koronakaranteeniin joutunutta henkilökuntaa paikkaavat niin lähiseudun apteekkarit kuin vuokrahenkil... Lue lisää


Seinäjoen Keskus-Apteekissa koronavirustartunta – asiointi apteekissa on turvallista

25.05.2020 10:06 ERKKI KOSTIAINEN

Apteekkariliiton tiedossa on kaikkiaan seitsemän laboratoriovarmistettua koronavirustartuntaa apteek... Lue lisää


Apteekkari Antti Mäkisalo: Osoitetaan oma arvomme!

22.05.2020 09:56 VIRPI EKHOLM

Antti Mäkisalon mielestä apteekkien tulee osoittaa olevansa korvaamaton osa terveydenhuoltoa. Lue lisää


Tutkimus: Pitkä patenttisuoja lisää lääkepatenttien kiertämistä

20.05.2020 08:36

Tuoreen tutkimuksen mukaan tehokkaampaa olisi myöntää lyhyempiä mutta vahvempia patentteja. Lue lisää


Jääkö Suomi saatavuushäiriössä jonon hännille?

19.05.2020 09:27 HANNA HYVÄRINEN

Pieni markkina ja alas painetut lääkkeiden hinnat tekevät Suomesta haavoittuvan häiriötilanteessa. Lue lisää


Nämä seikat hidastavat toimivan koronarokotteen kehittämistä

18.05.2020 15:32 HANNA HYVÄRINEN

COVID-19-tautiin liittyy vielä koko joukko kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia. Lue lisää


Kangasmaskilla suojaat muita, et itseäsi

15.05.2020 11:21 TARU VANHALA

VTT:n tuoreet kokeet osoittavat, että kangasmaskit eivät suojaa käyttäjäänsä virustartunnalta. Lue lisää


"Nyt mä vasta ymmärrän" – apteekkien lääkeneuvontaa tarvitaan

14.05.2020 13:14 HANNA HYVÄRINEN

Tutkimusten mukaan apteekkien antama lääkehoidon aloitusneuvonta sitouttaa hoitoon ja lievittää pelk... Lue lisää


EMA päivitti suosituksiaan remdesiviirin käytöstä

13.05.2020 10:56 TARU VANHALA

Remdesiviiriä voidaan nyt antaa myös muille kuin hengityslaitehoitoa tarvitseville. Lue lisää


Tutkimus: Uudet hyytymisenestolääkkeet toimivat, mutta kaikki eivät noudata lääkityksiään

12.05.2020 08:47 UUTISPALVELU DUODECIM

Uudentyyppisten hyytymisenestolääkkeiden annostusta ei tarvitse säännöllisesti seurata ja korjata. Lue lisää


Lääkkeiden ympäristöluokitus tulossa Suomeen

11.05.2020 09:55 ERJA ELO

Ympäristöuokittelu antaisi tietoa lääkeaineiden käyttömääristä, riskeistä ja ympäristökuormasta. Lue lisää


Astmalääke voi lämmittää ilmakehää yhtä paljon kuin lihansyönti

08.05.2020 09:23 ERJA ELO

Yhden ponnekaasuinhalaattorin päästöt vastaavat lähes 200 kilometrin autoilua. Lue lisää


Lääkealan valvoja rentoutuu tarkkailemalla taivasta

06.05.2020 12:18 HANNA HYVÄRINEN

Fimeassa valmistellaan parhaillaan apteekkien etätarkastusten käyttöönottoa. Lue lisää


Tutkijat löysivät vasta-aineen, joka estää koronavirustartuntoja soluissa

05.05.2020 07:02 UUTISPALVELU DUODECIM

Uusi vasta-aine neutraloi COVID-19 -viruksia ja mahdollisesti myös muita koronaviruksia. Lue lisää


EMA arvioi nopeutetusti remdesivirin soveltuvuutta COVID-19 -taudin hoitoon

04.05.2020 16:04 TARU VANHALA

Amerikkalaistutkimuksessa lääkkeen havaittiin lyhentävän toipumisaikaa kolmanneksella. Lue lisää


Viruksen varjossa – kyberrikolliset saalistavat nyt haavoittuvia kohteita

04.05.2020 10:35 ERJA ELO

Terveydenhuolto on yksi merkittävimmistä verkkorikollisuuden hyökkäyskohteista. Lue lisää


Etulinjassa - näin koronaepidemian alku koettiin apteekeissa

30.04.2020 11:57 INKERI MERILUOTO

Ivalon apteekki heräsi koronahulinaan jo tammikuun lopulla. Lue lisää


Suomalaiset kehittäisivät apteekkeja osana terveydenhuoltoa

29.04.2020 10:28 HANNA HYVÄRINEN, ERKKI KOSTIAINEN

Valtaosa haluaa pitää apteekit kotimaisessa proviisoriomistuksessa. Lue lisää


Elinsiirtolääkkeistä apua COVID-19-tautiin?

28.04.2020 08:25 TARU VANHALA

Suomessa käynnistyy tutkimus hylkimisenestolääke syklosporiini A:n ja takromuusin tehosta koronaviru... Lue lisää


Rutiinitarkastuksessa karsiutui kaksi lääkettä

27.04.2020 14:08 MAIJA PIRTTIJÄRVI

Kaliumin ja nesteenpoistolääke amiloridin yhteiskäyttö saattaa nostaa kaliumarvoja ja aiheuttaa rytm... Lue lisää


Koronaviruksen hiljentämässä apteekissa opiskellaan ahkerasti

24.04.2020 08:54 ERJA ELO

Vaasan Keskusapteekissa poikkeustilanteesta johtuva töiden väheneminen käytetään hyödyksi opiskelema... Lue lisää


Apteekkariliiton jäsenapteekit mukaan Helsinki-avun yhteistyöhön

22.04.2020 11:49 ERJA ELO

Apteekkariliiton helsinkiläiset jäsenapteekit ovat mukana hankkeessa, jossa autetaan yli 70-vuotiait... Lue lisää