Tekninen vika voi estää adrenaliinikynän aktivoitumisen. Lue lisää »

Lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat ovat yksi yleisimmistä sairaalahoitoon johtavist... Lue lisää »

Katso video apteekin avajaisista Lue lisää »

Lääkkeiden myynti lääketukuista apteekeille lisääntyi viime vuonna 4 prosenttia. Lue lisää »

Kuntapäättäjät: Lääkitysturvallisuuden varmistaminen kotihoidossa ja palveluasumisyksik... Lue lisää »

D-vitamiinin tarve jakaa asiantuntijat

   22.09.2015 09:34  ERJA ELO MAURI RATILAINEN

Apteekkari Jouko Savolainen (vas.), ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt ja farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari kävivät vilkasta keskustelua D-vitamiinista.

Asiantuntijat kiistelevät D-vitamiinin määrästä. Apteekeissa farmasian ammattilaiset kohtaava hämmentyneet asiakkaat – kuinka paljon D-vitamiinia pitää ottaa?

Onko 10 mikrogrammaa D-vitamiinia tarpeeksi pimeässä ja pohjoisessa Suomessa? Riittääkö monipuolinen ravinto? Ketkä tarvitsevat lisävitamiinia purkista? Vastauksia tuntuu olevan siinä missä asiantuntijoitakin.

Apteekkarilehden järjestämä keskustelutilaisuus kiteyttää D-vitamiinin ympärillä vellovan epätietoisuuden osuvasti.

Eri alojen asiantuntijat – tässä tapauksessa farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari ja pitkän linjan D-vitamiinitutkija, ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt – käyvät kiivasta väittelyä.

Sillä välin farmasian ammattilaiset voivat lähinnä seurata vierestä ja odottaa suosituksia. Apteekkari Jouko Savolainen vahvistaa, että D-vitamiinikeskustelun ristiriitaisuus näkyy Itä-Suomen yliopiston apteekin asiakaspalvelussa.

– Asiakkaat ovat ihan hukassa tullessaan apteekkiin kysymään itselleen sopivaa D-vitamiinimäärää. Alamme sitten selvittää asiaa kyselemällä heidän ruokavaliostaan, Savolainen kertoo.

Jotain suurta tapahtumassa tutkimuksessa

Savolaisen mielestä asiakkaiden hämmennys juontaa suoraan siitä, miten asiaa käsitellään mediassa.

– Erityisesti keltainen lehdistö kirjoittaa yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista. Välillä kaipaisin tilanteeseen jonkinlaista rauhoittelua.

Voiko D-vitamiinikohussa olla kyse hetkellisestä muoti-ilmiöstä – samanlaisesta, kuin seleenin tai beetakaroteenin kanssa koettiin aiemmin?

Paakkarin mielestä kyse ei, koska D-vitamiinista julkaistaan 4 000 tieteellistä artikkelia vuodessa.

– Täytyy olla muutakin kuin muoti-ilmiö, koska tutkimusryhmille on annettu paljon rahaa. Viime vuosina tieto D-vitamiinista on niin oleellisesti lisääntynyt, että nyt on varmasti jotain suurta tapahtumassa.

Joka kolmas suomalainen kärsii puutteesta?

Apteekit noudattavat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden suosituksia. Niissä on linjattu, että kaikki alle 75-vuotiaat suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinia vähintään 10 µg päivittäin ja sitä vanhemmat 20 µg.

Suositukset perustuvat yhteisiin pohjoismaisiin suosituksiin, jotka puolestaan perustuvat tiedeyhteisön tieteelliseen arviointiin.

Joidenkin asiantuntijoiden, kuten Paakkarin, mielestä D-vitamiinia kuuluisi saada huomattavasti suurempi määrä.

– Muutama vuosi sitten parikymmentä amerikkalaista syöpätutkijaa, D-vitamiinitutkijaa, epidemiologia ja lääkäriä kirjoittivat avoimen kirjeen, jossa he suosittivat ravitsemuspolitiikkaan radikaalia muutosta. Heidän mielestään kalsidiolin taso veressä tulee olla keskimäärin 100–150 nanomoolia per litra.

Kalsiodioli on aktiivisen D-vitamiinin esiaste, jonka mittaaminen verestä kuvastaa parhaiten elimistön D-vitamiinitasoa.

Suomessa seerumin kalsidiolin normaaliarvoiksi on määritelty 40–80 nanomoolia litrassa (nmol/l). Optimaalisena pidetään arvoa 50–70. Jos arvo on alle 20, kyseessä on puutostila.

Paakkarin mielestä tilastot osoittavat, etteivät suomalaiset saa tarpeeksi D-vitamiinia.

Hän viittaa vuodelta 2007 peräisiin olevaan suomalaistutkimukseen, jonka perusteella peräti kolmanneksella kalsidiolitaso jää alle 50 nmol/l, jota muun muassa vitamiinisuosituksia antava amerikkalainen Institute of Medicine pitää puutoksen rajana.

Christel Lamberg-Allardt huomauttaa tilanteen kohentuneen huomattavasti.

Tutkimuksen aineisto on kerätty ennen vuotta 2010, jolloin maitotuotteisiin ja levitteisiin alettiin lisätä D-vitamiinia. Esimerkiksi Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan ainoastaan noin kuudella prosentilla taso jää alle 50 nmol/l.

Onko vain merilohessa tarpeeksi vitamiinia?

Mitä perusterveen suomalaisen pitäisi sitten syödä päästäkseen 50 nanomoolin tavoitearvoon?

Christel Lamberg-Allardt kertoo sen onnistuvan yleensä 10 µg:lla päivässä. Hän neuvoo luottamaan tavalliseen suomalaiseen ravintoon, johon kuuluu maitotuotteita, margariinia ja kalaa.

– Mutta jos on epävarma saannistaan, niin toki voi syödä pientä D-vitamiinilisää, etenkin talvella.

Ilari Paakkari haastaa häntä kysymällä, miksi Suomessa suosituksena on vain 10 µg, kun samaan tavoitteeseen pääsemiseksi Yhdysvalloissa suositellaan 15 mikrogramman päiväannosta.

– Sitä paitsi Yhdysvaltojen väestöstä hyvin suurin osa asuu aurinkoisella alueella, noin Rooman korkeudella. Silti Yhdysvalloissa viranomaiset suosittelevat suurempaa D-vitamiinin kokonaissaantia kuin Suomessa.

Ruoasta ei saa tarpeeksi D-vitamiinia

Paakkarin mukaan pelkästä ruoasta on vaikea saada tarpeeksi D-vitamiinia. Maito ja margariini ovat hyviä lähteitä, mutta kala ei ole läheskään niin D-vitamiinipitoista kuin luullaan.

Hän siteeraa tutkimusta, jonka mukaan ainoastaan vapaana kasvaneessa merilohessa on tarpeeksi D-vitamiinia. Siitäkin puolet häviää, jos kala paistetaan pannulla.

Lamberg-Allardt on kalasta täysin eri mieltä.

– Kala on erittäin hyvä D-vitamiinin lähde. Viljellyn lohen ja kirjolohen D-vitamiinipitoisuudet ovat uusien analyysitietojen mukaan aivan riittävät, hän sanoo ja viittaa Eviran tänä vuonna tekemiin analyyseihin.

Apteekissa kalansyönti on hyvin tavallinen puheenaihe, kun asiakkaalle määritellään sopivaa D-vitamiinilisää. Ravitsemussuositusten mukaan kalaa pitäisi syödä kahdesti viikossa.

– Moni kertoo syövänsä kalaa, mutta usein se tarkoittaa kalapuikkoja tai pakasteseitiä. Aika harvalla on varaa ostaa kunnon merilohta. Asiakkaiden kanssa jutellessa tulee väkisinkin mieleen, onko paljon kalaa syövillä muutenkin terveellisempi ruokavalio, Jouko Savolainen pohtii.

Lääkärit ja ravitsemustieteilijät napit vastakkain

Keskustelun vetäjä, Apteekkariliiton viestintäproviisori Tiina Kuosa kysyy, miksi tutkimustieto ole yksiselitteistä. Onko kyse lääkäreiden ja ravitsemustieteilijöiden linjaerosta?

Christel Lamberg-Allardt ei näe asiaa koulukuntien välisenä kiistana.

– Mielikuva on aivan väärä. Esimerkiksi Euroopassa ja Amerikassa johtavat endokrinologit ovat samaa mieltä D-vitamiinin saannista kuin ravitsemustieteilijät. Suurin osa lääkäreistä on sitä mieltä, ettei D-vitamiinia tarvita ylenmäärin.

Lamberg-Allardtin mielestä Suomessa keskustelu D-vitamiinista on kärjistynyt, koska tietyt tahot suosittelevat vitamiinia suurina lisäannoksina, vaikka tutkimustieto ei sitä tue.

– Suomi on siitä ainutlaatuinen maa Euroopassa, että keskimäärin saamme suositusten mukaisesti D-vitamiinia suoraan ravinnosta. Korostan kuitenkin, että tietyt erityisryhmät hyötyvät ravinnon lisäksi annettavasta D-vitamiinilisästä.

Paakkari ei luovuta, vaan vetää keskustelun vielä kerran D-vitamiinipitoisuuksiin.

– Luoja antaa Afrikassa asuvalle 115 nanomoolia per litra suoraan auringonvalosta, mutta ravitsemustieteilijät sanovat, että 50 riittää. Me olemme geneettisesti ihan samaa porukkaa. Suomi on ainoa maa, joka sijaitsee kokonaan 60 leveyspiirin pohjoispuolella. Saamme aurinkoa vain kolme kuukautta vuodessa, joten tarvitsemme D-vitamiinilisää.

Christel Lamberg-Allardt huomauttaa, ettei kyse ole ravitsemustieteilijöiden mielipiteestä, vaan arvio on tehty monia eri tieteenaloja edustavien D-vitamiinitutkijoiden ryhmissä. Hänestä ihmiset pärjäävät pohjoisessa, koska perimämme on sopeutunut vähäiseen valoon.

Hän kysyy, pitäisikö Paakkarin mielestä koko Euroopan ja Pohjois-Amerikan syödä D-vitamiinilisää.

Puutoksesta infektioita, diabetesta ja syöpää?

Paakkari jatkaa, että D-vitamiini on hormoni, joka osallistuu noin jopa tuhannen geenin säätelyyn. Vitamiinin puutos aiheuttaa kymmeniä puutostauteja, kuten lasten riisitautia. Alhainen veren D-vitamiinitaso on liitetty tutkimuksissa infektioihin, syöpiin, diabetekseen ja MS-tautiin.

– Kansainvälisen asiantuntijaryhmän mukaan syöpien vähentäminen edellyttäisi veren kalsidiolipitoisuuden nostamista 100–150 nanomooliin, Paakkari sanoo.

Christel Lamberg-Allardtin mielestä sellaisiin lukemiin ei ole syytä pyrkiä. Vaikka alhainen D-vitaminitaso on yhdistetty tiettyihin sairauksiin, ei ole varmaa, aiheuttaako vitamiinin puute sairauksia vai onko sairastuneilla vitamiinivajetta muista syistä. Korkeat pitoisuudet on yhdistetty lisääntyneeseen syöpä- ja kuolleisuusriskiin.

Paakkarin mukaan viime vuonna julkaistu yli 20 000 henkilön seuranta-aineisto 13 vuoden ajalta todistaa täysin päinvastaista. Tässä tutkimuksessa kuolleisuus oli pienin kalsidiolin suurimmilla pitoisuuksilla (yli 90 nmol/l).

Jouko Savolainen huomauttaa, että kun mediassa asiantuntija tyrmää suuret D-vitamiinilisät, unohtuu se, että useat ihmiset haluavat varmistaa D-vitamiinin riittävän saannin ottamalla ylimääräistä.

– Jos nuori aikuinen haluaa varmistaa riittävän D-vitamiinin saantinsa ottamalla esimerkiksi 20 ug vuorokaudessa, onko hänelle tästä haittaa? hän kysyy.

Christel Lamberg-Allardt vastaa, että sen suuruisella lisällä ei ole haittaa terveelle henkilölle. Tietyissä sairauksissa täytyy olla varovainen, lähinnä sarkoidoosipotilailla liiallinen saanti aiheuttaa hyperkalsemiaa.

D-vitamiinista tarvitaan Käypä hoito -suositus

Valtion ravitsemussuositukset on tehty terveelle väestölle. On kuitenkin olemassa erityisryhmiä, jotka hyötyisivät virallista suositusta suuremmasta D-vitamiinimäärästä. Tästä kaikki keskustelijat ovat viimein yhtä mieltä.

Keskustelijat kaipaavat selvää ohjeistusta, esimerkiksi Käypä hoito -suositusta, sellaisista erityisryhmistä ja sairaustiloista, joiden kohdalla D-vitamiinin saantia pitäisi lisätä.

Esimerkiksi raskaana oleville ja imettäville suositus on Suomessa, Pohjoismaissa ja monessa muussa maassa sama kuin terveille aikuisille, vaikka Paakkari tietää USA:ssa vastasyntyneitä hoitavien neonatologien suosittelevan raskauden ajaksi 100 µg päivässä. Maailman terveysjärjestön suositus heille on 5 µg päivässä.

D-vitamiinin tarvetta lisäävät myös muun muassa osteoporoosi, hoitamaton keliakia sekä suolistosairaudet, joissa vitamiinit eivät imeydy kovin hyvin.

Myös tietyt lääkeaineet, kuten epilepsialääkkeet, aiheuttavat D-vitamiinin puutetta. Keskustelijoiden mielestä apteekkien käyttöön olisi hyvä saada lista vastaavista lääkeaineista.

– Tällainen lista olisi varmasti hyödyllinen asiakkaiden auttamiseksi. Apteekit ovat kuitenkin matalan kynnyksen terveydenhuollon paikkoja, joista D-vitamiiniasioita kysellään, Jouko Savolainen sanoo.


Joka neljäs erikoissairaanhoidon päivystyskäynti johtuu lääkehaitoista

24.02.2020 11:55 ERJA ELO

Lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat ovat yksi yleisimmistä sairaalahoitoon johtavista syistä ikää... Lue lisää


Anssi Pulkkinen: Onnistuminen tulee yhteistyöllä

24.02.2020 08:30 HANNA HYVÄRINEN

Katso video apteekin avajaisista Lue lisää


Lääkkeiden tukkumyynti kasvoi

21.02.2020 08:08 ERKKI KOSTIAINEN

Lääkkeiden myynti lääketukuista apteekeille lisääntyi viime vuonna 4 prosenttia. Lue lisää


Kuntapäättäjät arvostavat apteekkiyhteistyötä

21.02.2020 07:45 ERKKI KOSTIAINEN

Kuntapäättäjät: Lääkitysturvallisuuden varmistaminen kotihoidossa ja palveluasumisyksiköissä tulisi ... Lue lisää


Influenssaepidemian huippu on vasta tulossa

20.02.2020 08:39 HANNA HYVÄRINEN

Epidemian huippua odotetaan maaliskuulle. Rokotteen teho on kohtuullisen hyvä. Lue lisää


Suomalaiset ovat tyytyväisiä apteekkeihin

19.02.2020 08:53 ERKKI KOSTIAINEN

Suomalaisista 93 prosenttia on yleisesti tyytyväinen apteekkeihin. Lue lisää


Viron apteekkiuudistus kääntyi tappeluksi

19.02.2020 08:20 ALMA ONALI

Uudistuksen pitäisi tulla voimaan jo huhtikuun alussa, mutta vielä kukaan ei tiedä, mitä tuolloin ta... Lue lisää


Sairas muutos – ilmaston lämpeneminen tuo Suomeen tauteja ja äärimmäisiä säitä

17.02.2020 11:50 TARU VANHALA

Ilmastonmuutos nousi maailman suurimmaksi terveysuhaksi. Lue lisää


Hinta ei aina ratkaise lääkkeen valintaa

14.02.2020 08:56 TARU VANHALA

Asiakkaat valitsevat mieluiten tutun ja turvallisen lääkkeen. Jopa pakkauksen ominaisuudet vaikuttav... Lue lisää


Tamron lääkekuljetuksia siirtyy PostNordille – apteekit huolissaan uutisista

13.02.2020 09:28 HANNA HYVÄRINEN

Pystyykö talous- ja kalustovaikeuksien kanssa paininut yhtiö turvaamaan lääkekuljetukset? Lue lisää


Fimea seuraa koronavirusepidemian vaikutuksia lääkkeiden saatavuuteen

12.02.2020 14:47 ERJA ELO

Epidemia saattaa laajetessaan aiheuttaa häiriöitä sekä lääkkeiden raaka-aineiden että valmiiden tuot... Lue lisää


Annosjakelun asiakasmaksu ihmetyttää

11.02.2020 13:53 ERJA ELO

Essote perii asiakkaalta 67 euroa kuukaudessa lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta, vaikka apteek... Lue lisää


Osteoporoosia sairastavien neuvonta toteutuu huonosti

11.02.2020 10:13 VIRPI EKHOLM

Osteoporoosista ja sen hoidosta kaivataan lisää tietoa. Apteekit voisivat auttaa. Lue lisää


Vanhuspalveluiden henkilöstömitoitus rahoitetaan osin lääkehuollosta leikkaamalla

06.02.2020 17:19 ERKKI KOSTIAINEN

Lääkehuoltoon kohdistuvien leikkausten suuruus selviää kevään kehysriihessä. Lue lisää


Farmaseuttien kuormitus aiheuttaa vaaratilanteita isoissa ketjuapteekeissa Yhdysvalloissa

06.02.2020 09:33 HANNA HYVÄRINEN

Potilaille vääriä lääkkeitä, lääkäreille turhia uusimispyyntöjä. Lue lisää


Siitepölykausi alkoi poikkeuksellisen aikaisin

05.02.2020 08:15 ERJA ELO

Pähkinäpensaan kukinta on käynnissä maan eteläosissa ja lepän kukinta on alkamassa. Lue lisää


Pneumokokkia vastaan voisi rokottaa nykyistä tehokkaammin

04.02.2020 14:07 HANNA HYVÄRINEN

Tutkijoiden mukaan myös aikuiset kannattaisi rokottaa pneumokokkibakteeria vastaan. Lue lisää


50 grammaa lihajalosteita päivässä lisää suolistosyövän riskiä

04.02.2020 10:09 ERJA ELO

Syöpäjärjestöt muistuttaa Maailman syöpäpäivänä 4.2., että punaisen lihan syöminen lisää syöpäriskiä... Lue lisää


Lääkekorvaukset suoraan apteekista jo 50 vuotta

03.02.2020 16:18 ERKKI KOSTIAINEN

Kela-korttia ei enää tarvita apteekissa Lue lisää


Astmalääkkeiden käytöllä yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen – tulos ei vaikuta hoitokäytäntöihin

03.02.2020 13:30 ERJA ELO

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan tiettyjä astmalääkkeitä käyttäneillä lapsilla on muita lapsia su... Lue lisää


Kanta-palvelujen suosio kasvaa voimakkaasti

31.01.2020 09:35 ERJA ELO

Kanta-palvelut ovat vakiinnuttaneet paikkansa kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten arjess... Lue lisää


Reseptien uusiminen työllistää lääkäreitä – voisivatko reseptit olla voimassa toistaiseksi?

31.01.2020 08:21 TARU VANHALA

Sähköisten reseptien uusiminen syö ison osan terveyskeskuslääkärin kalliista työajasta. Lue lisää


Uusi tutkimus kyseenalaistaa sinkkitablettien tehon flunssan hoidossa

29.01.2020 14:36 TARU VANHALA

Tutkimuksessa ei havaittu imeskeltävän sinkin lyhentävän flunssan kestoa. Lue lisää


Esiselvitys lääkehoidon kustannuksista ja apteekkitaloudesta valmistui

28.01.2020 16:08 ERKKI KOSTIAINEN

Päivitetty 16:47 | Esiselvitys on osa lääkealan tiekartan toimeenpanoa Lue lisää


Kiinan koronaviruksen oirekuva alkaa selvitä – oireet muistuttavat SARS-virusta

28.01.2020 12:13 UUTISPALVELU DUODECIM

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen kunnon kuvauksen Kiinassa leviävän uuden koronaviruksen aiheut... Lue lisää


Kiinan-matkan ei tarvitse tyssätä koronavirukseen – myös Ivalossa virusepäily

24.01.2020 07:41 HANNA HYVÄRINEN , ERKKI KOSTIAINEN

Päivitetty 25.1.2020 klo 13:50 | Ivalon koronavirusepäilyt osoittautuivat aiheettomiksi. WHO ei viel... Lue lisää


Oriolan toiminnasta löytyi tarkastuksessa useita puutteita – halusi salata Fimean raportin

22.01.2020 13:00 HANNA HYVÄRINEN

Päivitetty 22.1.2020 klo 14:25 | Kriittisiä puutteita oli muun muassa kylmäketjussa sekä lääkkeiden ... Lue lisää


Uusi tutkimus nimeää avaintahot, joilla on valta ehkäistä antibioottiresistenssiä

21.01.2020 09:30 HANNA HYVÄRINEN

Eniten vaikutusvaltaa on varakkaiden maiden päättäjillä. Lue lisää


Reseptilääkkeet halpenivat, ruoka kallistui

20.01.2020 08:00 ERKKI KOSTIAINEN

Päivitetty 21.1.2020 17:50 | Reseptilääkkeiden kuluttajahintojen lasku jatkui viime vuosikymmenellä. Lue lisää


Norja esittää lääkkeiden vientirajoituksia lääkepulan torjumiseksi

16.01.2020 11:27 HANNA HYVÄRINEN

Viranomaisen mukaan lääkkeiden viennin rajoittaminen voi johtaa ojasta allikkoon. Lue lisää