Robotti vähentää kotikäyntejä, mutta hoitaja voi viettää vanhuksen luona jopa pari tunt... Lue lisää »

Keväällä mukaan tulee myös Kroatia, ja 2021 loppuun mennessä kaikkien 22 EU-maan lääkem... Lue lisää »

Espooseen tulee maan kolmas, potilaita palveleva apteekki sairaalaan. Kaupungin muut uu... Lue lisää »

Kivun hoitoon tarkoitetut diklofenaakkitabletit ja -kapselit poistuvat Ruotsin apteekki... Lue lisää »

Hallitus nimitti odotetusti ylijohtajan toiselle kaudelle, joka jatkuu vuoden 2024 lopp... Lue lisää »

Rakas taakka – omaishoidon arki on taistelua tunteiden ja byrokratian kanssa

     11.10.2019 11:02  ERJA ELO EEVA ANUNDI

Jukka ja Outi Ekholmin arkea helpottaa Katriinan sairaalasta tuotava ruoka, joka maistuu Jukan mielestä kuuden vuoden jälkeenkin häikäisevän erinomaiselta.

Outi ja Jukka Ekholm tietävät, miten kohtalokas väärä lääkitys voi olla. Tutkijoiden mielestä apteekkien pitäisi jalkautua tuhansien omaishoitajien ja -hoidettavien avuksi.

Outi Ekholm istuu pyörätuolissaan ja aviomies Jukka pitelee hänelle pillimehua. Vanhan puutalon olohuone on täynnä elettyä elämää. Seiniä kiertävät lasten valokuvat, levy- ja kirjakokoelma.

Aivoverenvuodon vammauttama Outi ei pysty puhumaan, mutta hän seuraa ja hymyilee, kun Jukka kertoo pulppuilevasti puolen vuosisadan rakkaustarinaa.

He rakastuivat parikymppisinä sosiologian opiskelijoina 1968, Euroopan hulluna vuotena. Elämä antoi paljon: kolme lasta, kotitalon, ystäviä, työtä, matkoja ja kulttuuriharrastuksia.

Vappuna 2013 Ekholmit istuivat venekerholla katsomassa valokuvia, kun Outin päätä alkoi äkkiä särkeä. Kasvot synkkenivät ja hän poistui huonovointisena pöydästä. Varttitunnin kuluttua Jukka löysi 64-vuotiaan vaimonsa wc-tiloista oksentamasta.

Pahoinvointi jatkui koko yön, he epäilivät ulkomailta saatua ruokamyrkytystä. Aamulla Peijaksen sairaalassa Outilla todettiin aivoverenvuoto ja hänelle alettiin järjestää ambulanssikyytiä Töölön tapaturma-asemalle.

Lähtökiireessä vaihdetut sanat jäivät heidän viimeiseksi keskustelukseen. Jukka näki vaimonsa seuraavan kerran sairaalassa tiedottomana letkujen, antureiden ja monitorien ympäröimä. Verenvuoto oli tehnyt peruuttamatonta vahinkoa aivojen etulohkoon ja vienyt melkein hengen.

Outi joutui olemaan sairaalahoidossa vuoden. Kuntouduttuaan hän pääsi kotiin Vantaalle ja hoitajat kouluttivat Jukan omaishoitajaksi. Syöttämään, hoitamaan, nostamaan, pesemään, lääkitsemään ja kuntouttamaan.

Alussa Jukka itki paljon. Hän etsi teiden varsista sopivaa tolppaa, johon he voisivat törmätä autolla. Rakkaus vaimoon ja kiitollisuus elämää kohtaan saivat kuitenkin jaksamaan.

– Outi on yhtä herttainen ja ihana kuin aina ennenkin. Se on ollut lottovoitto kaiken tämän kaaoksen keskellä, sanoo mies, jolla on hämmästyttävä kyky nähdä asioiden positiiviset puolet.

Omaishoitajien kuorma yllätti

Suomessa on arviolta 350 000 omaishoidettavaa, joista 60 000 tarvitsee vaativaa hoitoa. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan työssä käyvistä suomalaisista peräti 700 000 huolehtii samalla omaisistaan tai läheisistän. 

Proviisori Annika Kiiski kiersi viime keväänä perheissä selvittämässä väitöskirjatutkimustaan varten, miten lääkehoito sujuu iäkkäiden omaishoidossa.

– Vaikka olen apteekkityössä kohdannut omaishoitajia, yllätyin silti, miten raskasta työtä he tekevät ja kuinka yksin he ovat, Kiiski kertoo.

Omaishoitaja vastaa läheisensä hyvinvoinnista. Hänen on selvittävä ilman koulutusta vaativastakin hoidosta ja osattava käyttää esimerkiksi sairaalasta kotiutuvan kipupumppua.

Joskus omaishoitaja on lähes yhtä huonossa kunnossa kuin autettava. Syöpää sairastava vanhus saattaa huolehtia muistisairaasta.

Kansainvälisten tutkimusten perusteella tiedetään, että omaishoidossa on suuret lääkitysturvallisuusriskit ja tukea tarvittaisiin. Ongelmat ovat samoja kuin terveydenhuollossa. Lääke on unohdettu ottaa tai sitä on otettu liikaa, on käytetty väärää vahvuutta tai valmistetta.

Omalääkäreitä ei ole, ja henkilökunta vaihtuu.

– Eräs omaishoitaja laski asioineensa 52 eri hoitajan kanssa, kertoo Kiiski.

Tutkijan käynnit ilahduttivat ihmisiä poikkeuksetta. Kerrankin joku jaksoi kuunnella ja osasi auttaa lääkeasioissa.

Ekholmit ovat olleet yhdessä yli 50 vuotta. Jukka kertoo, että Outi on yhtä herttainen kuin aina ennekin.

Kohtalokas lääkekokeilu

Ekholmien hellalla porisee suuri kattilallinen omien pensaiden marjoja. Ruokapöydällä ovat siistissä rivissä Outin lääkepurkit, kalkkitabletit, vitamiinit, silmätipat ja karpalomehu.

Nyt lääkehoito on hallinnassa ja hoitotasapaino on hyvä, mutta muutama vuosi sitten oli toisin.

Outi kotiutettiin Katriinan sairaalasta mukanaan toistakymmentä lääkevalmistetta. Jukka alkoi kysellä lääkäreiltä, olivatko kaikki lääkkeet välttämättömiä, koska osa tuntui aiheuttavan haittaa.

Esimerkiksi vahva kipulaastari ja mielialalääke mirtatsapiini väsyttivät Outia paljon. Lääkärin luvalla annoksia ensin pienennettiin ja lopulta jätettiin kokonaan pois.

Outi virkistyi, mutta sitten hoitava lääkäri päätti tehdä kokeilun, josta seurasi katastrofi. Epilepsiaan lisälääkkeeksi määrätty Absenor vei Outilta puhe- ja toimintakyvyn lähes kokonaan.

– Ennen Absenoria hän oli sanonut spontaanisti pitkiä monilauseisia virkkeitä, mutta puhe jäi pois ja Outista tuli ihan pötkylä, Jukka kertoo.

Lääkitys lopetettiin, mutta kesti kolme vuotta kuntoutua sitä edeltäneelle tasolle. Puhekyky on kadoksissa vieläkin. Viimeksi Outi yllätti perheen joulupäivänä toivottamalla hyvää joulua.

Lääkkeistä jäljelle jäivät pelkästään rytmihäiriölääke ja epilepsialääke. Kun Annika Kiiski kävi Ekholmeilla kotikäynnillä, hän huomasi, että epilepsialääkkeen voisi saada kokonaan korvattavana.

– Kukaan Outia hoitaneista viidestä neurologista tai muista lääkäreistä ei ole maininnut korvattavuudesta, vaikka lääkkeeseen on mennyt suuria summia, Jukka hämmästelee.

Omaishoidon lääkitysriskit

  • Potilaalle oli määrätty sopimatonta lääkettä.
  • Potilas oli jätetty lääkitsemättä tai reseptin ohjeet olivat epäselviä.
  • Lääkehoitoa ei arvioitu kokonaisuutena.
  • Lääkettä oli annettu väärä annos tai väärään aikaan.
  • Lääkehoitoa oli vähennetty omin päin.
  • Lääkkeitä säilytetiin kotona väärin.

Lähde: Annika Kiiskin väitöskirjatutkimus, havainnot kotikäynneillä.

Kunta maksaisi osan kotikäynnistä

Kiiski tekee väitöskirjaansa emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän ja professori Marja Airaksisen tutkimusryhmässä. Kivelä sai kaksi vuotta sitten Apteekkariliitolta 50 000 euron apurahan omaishoidon lääkitysturvallisuuden tutkimiseen.

Geriatrisen lääkehoidon dosentti kokosi Helsingin yliopistosta yhdeksänhenkisen tutkimusryhmän tuottamaan uutta tietoa aiheesta. Kiiskin väitöskirjan jälkeen on tulossa muitakin opinnäytetöitä sekä omaishoitajille sopiva versio lääkehoidon riskien arviointilomakkeesta.

Tutkijoiden mukaan omaishoitajat tarvitsevat perehdytystä sairauksiin ja niiden lääkehoitoihin. He ehdottavat, että apteekit lisäävät lääkeneuvontaa ja käyvät esimerkiksi omaishoitoyhdistyksissä kertomassa lääkkeistä.

Kotikäyntien sisältökin pitäisi määritellä. Farmaseutti tai proviisori voisi esimerkiksi tarkistaa lääkityksen, lääkkeiden säilytyksen ja antotavat.

Kivelä ehdottaa, että yhteiskunta tukisi kotikäyntejä samaan tapaan kuin omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä.

– Perhe maksaisi apteekin kotikäynnistä pienen osan ja kunta valtaosan. Palvelusetelisopimus olisi omaishoitoperheille oikea aarre, kertoo Kivelä, joka on itsekin miehensä omaishoitaja.

Kotikäyntien merkitystä on selvitetty myös tuoreessa perusterveydenhuollon väitöstutkimuksessa. Lääketieteen lisensiaatti Heini Liimattan tutkimuksen mukaan hoitajan, fysioterapeutin ja sosiaaliohjaajan ehkäisevät kotikäynnit paransivat hyvinkääläisten vanhusten elämänlaatua.

Liimattan mukaan tällaiset interventiot voisivat olla tavallista hoitoa tehokkaampia ja edullisempia.

Monet tuet jäävät saamatta

Jukka Ekholm kannattaa lämpimästi ajatusta apteekin kotikäynneistä. Hän itse sai Outin lääkityksen kuntoon onnekkaiden sattumien ja oman aktiivisuutensa ansiosta.

– Kokemukseni mukaan lääkärit eivät pyri pitämään lääkelistaa pitkänä, vaan he suhtautuvat positiivisesti lääkekuorman vähentämiseen.

Kuntiin tarvittaisiin jonkinlainen asiamies, sillä omaishoitajat joutuvat liian usein ottamaan itse selvää asioista. Jukka itse olisi kaivannut lainopillista apua, kun Vantaan kaupunki leikkasi Outin avustajan tuntimäärän minimiin.

Sen illan itkin surullista elämäämme, mutta jo seuraavana aamuna uhkuin taas tarmoa.

Sirkka-Liisa Kivelä tunnistaa ongelman. Moni omaishoitaja ei osaa hakea Kelalta heille kuuluvia hoitotukia tai asumistukea. Kivelä toivoo kuntien sosiaalityöltä aktiivisuutta.

– Vanhat eivät näistä tiedä, eikä kukaan heille kerro. Omaishoito on halpaa, ja sitä pitää kehittää, jotta Suomi ylipäätään selviää vanhustenhoidosta.

Hän kaipaa laajaa forumia ajamaan omaishoitajien asiaa. Lakiin olisi kirjattava omaishoidon turvallisuutta parantavia asioita, kuten määräaikaiset lääkehoidon turvatarkastukset.

Annosjakelua ja hoitojen arviointeja

Helsingin yliopiston sosiaalifarmasian professori Marja Airaksinen toivoo rohkeutta palvelujen tarjoamiseen. Apteekkien osaaminen pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin. Kotikäynnit olisivat sysäys oikeaan suuntaan.

– Koko ala tarvitsee rohkeutta lähteä ulos apteekista. Me näemme apteekissa paljon sellaista, mitä muu terveydenhuolto ei näe. Ajattelu pitäisi muuttaa niin, että apteekit eivät pelkästään jaa lääkkeitä, vaan tuottavat yhteisön tarvitsemia palveluja.

Paljon lääkkeitä käyttävälle sopii esimerkiksi koneellinen annosjakelu, joka pussittaa lääkkeet valmiiksi annoksiksi ja minimoi lääkitysvirheet.

Lääkehoidon arvioinneilla pystytään karsimaan lääkityksestä päällekkäisiä lääkkeitä ja estämään vakavia yhteisvaikutuksia. Lääkehoidon arviointeja tehdään etupäässä iäkkäille monilääkityille.

Fimean selvityksen mukaan noin joka kymmenes 75 vuotta täyttäneistä on monilääkitty eli käyttää vähintään kymmenentä eri lääkettä. Ikäryhmästä joka viides syö niin sanottuja riskilääkkeitä, joiden haitat ylittävät hyödyn. Positiivista on se, että riskilääkkeiden käyttö on viime vuosina vähentynyt.

Lääkehoidon arvioinnit kuuluvat jo farmasian perusopintoihin, ja opiskelijat myös haluavat hyödyntää tätä osaamistaan.

Airaksisen ohjaama proviisoriopiskelijoiden ryhmä on esitelmöinyt omaishoitajille lääkkeistä ja auttanut löytämään lääketietoa, täyttämään lääkityskortteja ja käyttämään internetin hintalaskureita. Koulutusmateriaalia kannattaisi Airaksisen mielestä hyödyntää muuallakin.

Meillähän on kaikki hyvin!

Ekholmien elämänpiiri on kutistunut pieneksi. Päivät rytmittyvät ruokailuista, päiväunista, kuntoutuksesta. Jukka lukee sanomalehtiä ääneen, iltaisin he katsovat televisiota.

Jukan ainoat vapaahetket ovat Outin päiväunien aikaan. Epilepsiakohtauksen varalta hän pysyttelee aina kuuloetäisyydellä eikä poistu pihaa kauemmas.

Jukka kiittää toistuvasti yhteiskuntaa pariskunnan saamasta tuesta. Kahdesti viikossa Outilla käy henkilökohtainen avustaja, ja Jukka kiirehtii hoitamaan ruokaostokset.

Hän ymmärtää, että ulkopuolisesta heidän elämänsä voi näyttää helvetiltä. Hänen oma mielipiteensä heittelee laidasta toiseen. Palattuaan kotiin kahden viikon kesälomalta, kun Outi oli ollut hoivakodissa, hän tunsi putoavansa syvälle kuoppaan.

– Sen illan itkin meidän hirveän surullista elämäämme, mutta jo seuraavana aamuna uhkuin taas tarmoa. Meillähän on kaikki hyvin: Outi selvisi valtavasta aivoverenvuodosta, hän kuntoutuu ja saamme olla yhdessä. Meillä on riittävät eläkkeet ja meitä autetaan.

Käynnit teatterissa, oopperassa, baletissa ja taidenäyttelyissä muistuttavat entisestä elämästä. Niissä Outi virkistyy ja on läsnä. Sairaus on tuonut myös kymmeniä uusia tuttavia, lähinnä hoitajia ja muita samassa asemassa olevia.

Vaihtelua on tämäkin vierailu. Kuvausta valmistelevalle valokuvaajalle Jukalla on vain yksi toive.

– Ota sellaisia kuvia, joissa Outi näyttää kauniilta. Minusta ei ole niin väliä, hän sanoo ja hymyilee vaimolleen.

Meillähän on kaikki hyvin: Outi selvisi valtavasta aivoverenvuodosta, hän kuntoutuu ja saamme olla yhdessä. Meillä on riittävät eläkkeet ja meitä autetaan.

***

Fakta: apteekit auttavat jo nyt

Apteekit voivat helpottaa omaishoitajien taakkaa monin tavoin. Lääkkeiden dosettijakelun voi korvata koneellisella annosjakelulla, joka annostelee lääkkeet valmiiksi pusseihin. Yhä useammasta verkkoapteekista lääkkeet lääkkeet saa kotiovelle.

Apteekit kertovat lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutuksista sekä tarjoavat lääkehoidon arviointeja, joissa katsotaan lääkityksen mahdolliset riskit ja haitat perusteellisemmin. Jos rahat eivät tahdo riittää lääkkeisiin, apteekki neuvoo hoitojen priorisoinnissa.

Viime kesästä asti potilas on voinut valtuuttaa omaishoitajan huolehtimaan apteekkiasioitaan Suomi.fi-palvelussa. Sähköisen valtuuden saanut omaishoitaja ei tarvitse enää potilaan dokumentteja, vaan voi tunnistautua apteekissa esimerkiksi ajokortillaan.

Potilaalla on hyvä olla ajantasainen lääkityslista kaikista käyttämistään valmisteista: reseptilääkkeistä, itsehoitolääkkeistä, ravintolisistä sekä rokotteista. Siihen kirjataan myös annos ja käyttötarkoitus.


Harmaa on uusi musta – maailmassa on kohta kaksi miljardia vanhusta

07.10.2019 11:15 TARU VANHALA

Vuonna 2060 joka kolmas eurooppalainen on yli 65-vuotias. Kotihoito lisääntyy ja apteekkien merkitys... Lue lisää


Lääkekaaos kuriin – annosjakelun kasvu sai vauhtia

12.04.2019 12:30 ERJA ELO

Apteekkari selvitti: vanhuskriisi on lisännyt myös hoivajättien kiinnostusta lääkitysturvallisuutta ... Lue lisää


Hoitoon sitouttamisessa tarvitaan apteekkeja

15.03.2019 15:15 OLLI-PEKKA TIAINEN

Verkkoapteekki voisi toimia kuin pitsataksi ja lääkejakelun hiominen parantaisi hoivakotien turvalli... Lue lisää


Annospussi hukassa? Lisää virheitä, kiitos!

01.03.2019 08:12 INKERI MERILUOTO

Espoossa iloitaan kotihoidon haitta- ja vaaratapahtumien kasvusta. Virheet halutaan esiin, jotta lää... Lue lisää


Siun sote palkittiin – otti palvelusetelin ensimmäisenä käyttöön lääkkeiden annosjakelussa

07.02.2019 14:00 ERJA ELO

Valinnanvapaus ja lääkitysturvallisuus lisääntyivät. Lähes kaikki kuntayhtymän apteekit voivat tarjo... Lue lisää


STM teki tiekartan lääkehoidon kehittämiseen

01.02.2019 09:55 ERJA ELO, ERKKI KOSTIAINEN

Lääkehoidon ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää on ministeriön mukaan kehitettävä kokonaisuutena. Lue lisää


Suomessa on jo 200 Liikkujan Apteekkia!

18.01.2019 08:38 ERJA ELO

Apteekit tarjoavat asiakkaille liikuntaneuvontaa terveeseen elämään ja sairauksien hoidon tueksi. Lue lisää


Apteekitkin rokottavat riskiryhmiä

17.12.2018 16:15 ERJA ELO, OLLI-PEKKA TIAINEN

Influenssarokotuksia on otettu ennätystahtiin, yli miljoona suomalaista on saanut saanut suojan. Lue lisää


Päijät-Häme: Sairaala- ja avoapteekkien yhteistyössä paljon mahdollisuuksia

20.10.2017 09:00 INKERI HALONEN

Päijät-Hämeen sote-valmisteluissa odotetaan valtakunnallisia linjauksia lääkehuollon järjestämisestä... Lue lisää


Kolminapainen Kanta-Häme on apteekeille haastava yhteistyökumppani

19.10.2017 10:36 INKERI HALONEN

"Kun saamme kaikki viimein yhteen organisaatioon, niin lääkehuollon suunnittelu sotessa muuttuu help... Lue lisää


Pirkanmaa haluaa hyödyntää apteekkiverkostoa sotessa

18.10.2017 09:00

Apteekeilta odotetaan paljon, sillä koko palvelujärjestelmän ideana on hyödyntää nykyisiä toimijoita... Lue lisää


Etelä-Pohjanmaa haluaa lisätä koneellista annosjakelua

17.10.2017 09:30 INKERI HALONEN

Apteekkeja kannustetaan kehittämään paikallista yhteistyötä jatkuvasti – soten lopullisia päätöksiä ... Lue lisää


Vaasalaisapteekki: ”Lääkehoidon arviointi on apteekkien parasta osaamista”

29.06.2017 10:00 INKERI HALONEN

Vaasan Palosaaren apteekissa toivotaan, että apteekin lääkehoidon osaaminen otettaisiin osaksi sote-... Lue lisää


Satakunta: Apteekeilla tärkeä rooli etenkin haja-asutusalueilla

28.06.2017 10:37 INKERI HALONEN

Satakunta pohtii terveysasemaverkoston tulevaisuutta. Nyt terveysasemia on 55. Lue lisää


Pohjanmaalla lääkehuollon pohdinta osana sotea on jo aloitettu

27.06.2017 10:25 INKERI HALONEN

”Varsinaiseen kehitystyöhön päästään, kun laki valinnanvapaudesta on hyväksytty”, Pohjanmaan sote-jo... Lue lisää


Sote herättää huolta Varsinais-Suomessa - apteekkiasioita ei ole vielä pohdittu

26.06.2017 11:00 INKERI HALONEN

Kiireen keskellä apteekkien rooli osana sotea on jäänyt ohuelle pohdinnalle, Salon Vanhan apteekin a... Lue lisää


Sote-sarja jatkuu! Vuorossa Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi

26.06.2017 10:20

Ruotsinkielisen väestön osuus vaihtelee länsirannikon maakunnissa yli puolesta muutamaan prosenttiin... Lue lisää


Keski-Suomi kutsuu apteekkeja pop-up-työryhmiin

10.05.2017 10:03 INKERI HALONEN

Keski-Suomi on kiinnostunut apteekkien mahdollisuuksista toimia etähyvinvointipalveluiden tarjoajina... Lue lisää


Huoli annosjakelun sote-kilpailutuksista kalvaa myös Pieksämäen apteekkeja

08.05.2017 14:02

Apteekit toivovat hyvän yhteistyön jatkuvan myös uudella Etelä-Savon sote-alueella. Lue lisää


Pohjois-Savo luottaa muutoksessa apteekin toimintaan

04.05.2017 12:10 INKERI HALONEN

”Apteekit ovat ehkä ajatuksissa olleet sellainen varma kivijalka, jonka muuttumisesta ei ole ollut s... Lue lisää


Etelä-Savo kaipaa innovaatioita kotihoidon tueksi

03.05.2017 09:00

”Jos apteekit pystyvät kehittämään kotona tapahtuvan hoidon tueksi innovaatioita, niin se vahvistaa ... Lue lisää


Siun Sote haluaa kehittää yhteydenpitoa apteekkien kanssa

02.05.2017 08:44 INKERI HALONEN

Luvassa on todennäköisesti myös yhteisiä Siun Soten ja apteekkien henkilöstöjen koulutustilaisuuksia... Lue lisää


Onnistuminen tuo suurimmat säästöt

28.04.2017 10:44 ARJA KARJALAINEN

Apteekkien lääkeosaamisen hyödyntäminen terveydenhuollossa on modernia tulevaisuutta. Lue lisää


Kansanedustaja Heikkinen: Apteekkiverkostoa hyödynnettävä sotessa

26.04.2017 08:52 INKERI HALONEN

Heikkinen kehottaa apteekkeja miettimään, mitä annettavaa heillä voisi olla sosiaalihuollon suuntaan... Lue lisää


Sote-sarja jatkuu! Vuorossa itäinen ja keskinen Suomi

26.04.2017 08:44 INKERI HALONEN

Valinnanvapautta testataan sekä Keski-Suomessa että Pohjois-Karjalan alueella. Lue lisää


Terveysasema suljettiin, apteekki avasi Terveyspisteen ja etälääkäripalvelun

27.03.2017 09:20

Kun Lohja sulki yhden terveysasemistaan, lähiapteekki alkoi tarjota sairaanhoitajan ja etälääkärin p... Lue lisää


Savuttomana leikkaukseen, apteekin kautta

10.03.2017 10:02 ERJA ELO

Ideana on auttaa nikotiiniriippuvaiset irti tupakasta vähintään 1–2 kuukautta ennen operaatiota. Lue lisää


Ylijohtaja Varhila: Uskon sote-uudistuksen pääsevän nyt maaliin

27.02.2017 09:10 ERJA ELO

Uudistuksen yhteyedssä punnitaan myös apteekkijärjestelmän toimivuus. Lue lisää


PoPSTer: Haluamme lisätä yhteistyötä apteekkien kanssa

23.02.2017 10:00 INKERI HALONEN

Pohjois-Pohjanmaalla pohditaan muun muassa lääkehoidon arviointien tekemistä avoapteekkien avulla. Lue lisää


Lapin sote-alueella etsitään ratkaisuja etäisyyksiin – apteekeilta odotetaan aloitteellisuutta

22.02.2017 10:00 INKERI HALONEN

Pitkät etäisyydet leimaavat myös apteekkipalveluiden kehittämistä. Lue lisää