Podcast

Sivuvaikutuksia

25.08.2022 | 10:50

Teksti : Erja Elo

Jaa artikkeli:

Apteekkariliiton tuottamassa podcast-sarjassa liiton yhteiskuntasuhdejohtaja Touko Aalto keskustelee lääkealan kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista vieraidensa kanssa.

8. Käytetäänkö lääkkeitä Suomessa järkevästi?

Kela maksoi viime vuonna lääkekorvauksina 1,7 miljardia euroa eli yli 300 euroa asukasta kohti. Käytetäänkö Suomessa lääkkeitä järkevästi ja miten apteekit voivat edistää järkevää lääkehoitoa? Vieraana professori Marja Airaksinen Helsingin yliopistosta.

Airaksinen arvioi myös, mihin suuntaan apteekkityö on muuttumassa ja millaista osaamista se tulevaisuudessa vaatii. Olisiko apteekkien mahdollista saada rahaa siitä, että ne arvioivat potilaiden lääkehoitoja ja tarvittaessa lopettavat niitä?

Jakso 7. Miksi ikäihmisiä ylilääkitään?

Ihmiset tulevat ikääntyessään herkemmiksi lääkkeiden haittavaikutuksille. Miten ikäihmisten lääkityksiin pitäisi puuttua ja onko apteekeilla tässä jokin rooli? Toukon vieraana aiheesta on kertomassa emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä, joka tunnetaan ikäihmisten paremman hoidon puolustajana.

Kivelä puhuu myös omaishoitajista, joilla on hyvin usein ongelmia omaistensa lääkityksen kanssa. Miten apteekit voisivat helpottaa heidän taakkaansa?

Suomessa on arviolta 50 000 varsinaista omaishoitajaa ja lisäksi noin 300 000 ihmistä, jotka toimivat sopimuksettomina omaishoitajina. Päättäjät eivät aina ymmärrä syvällisellä tasolla, miten merkittävää ja raskasta työtä omaishoitajat tekevät. Kivelän mukaan Suomessa hoidetaan tällä hetkellä aivan liian huonokuntoisia ihmisiä kodeissa.

Jakso 6. Farmasian ammattilaiset – alihyödynnetty resurssi

Farmasian ammattilaisilla olisi paljon annettavaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjuissa, sanoo Farmasialiiton vastaava toiminnanjohtaja Juha Rehula, joka oli aiemmin lääkeasioista vastannut ministeri.

Farmasialiiton mukaan uusilla hyvinvointialueilla pitäisi kiinnittää enemmän huomiota lääkitysturvallisuuteen, koska lääkityksessä olevat virheet aiheuttavat kärsimystä ja kustannuksia. Liitto on ehdottanut lääkehoidon arvioinnin palveluseteliä kaikille yli 70-vuotiaille. Miten palvelu toimisi ja mitä sillä tavoitellaan?

Rehula kertoo podcastissa myös, millaista apteekkityö on farmaseuttisen henkilökunnan mielestä ja missä asioissa olisi parannettavaa. Mitä farmaseuttipulan korjaamiseksi pitäisi tehdä?

Jakso 5. Apteekit terveydenhuollon tueksi

Vihreiden kansanedustaja Noora Koponen näkee apteekit voimavarana, jota kannattaisi hyödyntää perusterveydenhuollossa nykyistä laajemmin.

Apteekit voisivat antaa terveys- ja elämäntapaneuvontaa, joka tukisi esimerkiksi kansansairauksien hoitoa. Apteekeissa voitaisiin antaa liikuntaohjeita tai toteuttaa diabeteksen ja verenpainetaudin seurantaa.

Apteekeissa on Koposen mukaan valtava joukko terveydenhuollon ammattilaisia, joiden osaamista tarvittaisiin erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyssä. Tällä hetkellä ennaltaehkäisevät palvelut eivät kuulu kenenkään vastuulle sote-palveluiden sisällä.

Jakso 4. Miten kilpailu toimii apteekkialalla?

Vieraana kilpailuoikeuden asiantuntija, professori Petri Kuoppamäki Aalto-yliopistosta. Osa hänen aiemmin ehdottamistaan apteekkialaa koskevista muutoksista on jo tehty: Suomeen on perustettu paljon lisää apteekkeja ja apteekit voivat nykyään kilpailla itsehoitolääkkeiden hinnoilla. Mutta riittääkö se?

Kuoppamäki pohtii kilpailun näkökulmasta apteekkien lukumäärää, itsehoitolääkkeiden hintoja, apteekkien omistajuutta, sijainnin sääntelyä ja sitä, miten sääntelyn vapauttamisesta on seurannut Suomen naapurimaissa.

Hänen mukaansa suomalaisessa apteekkijärjestelmässä paljon hyvin toimivia asioita, joita ei kannata lähteä muuttamaan vai muuttamisen ilosta.

Jakso 3. Lääkeneuvonta säästää liki miljardi euroa vuodessa

Usein väitetään, että apteekit ovat pelkkiä lääkkeiden jakelijoita, mutta tutkitusti niiden antama neuvonta säästää muun terveydenhuollon kuluja liki miljardi euroa vuodessa. 

Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen oikoo tässä podcast-jaksossa muitakin apteekkialaan liittyviä väärinymmärryksiä.

Lääkehoidon neuvonta ja siihen sitouttaminen kuuluvat apteekkien keskeisiin tehtäviin Suomessa. Apteekkien työllä on suuri merkitys, sillä Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että maailmassa jopa puolet lääkehoidoista ei toteudu lääkärin tarkoittamalla tavalla.

Jakso 2. Ovatko kaikki apteekkarit hyvätuloisia?

Lenita Jokinen oli 38-vuotiaana Suomen nuorin apteekkari. Hän kertoo, miten sai oman apteekin ja millaista on työskennellä pienessä apteekissa 70-luvulla rakennetussa lähiössä Turussa.

Julkisuudessa elää sitkeästi mielikuva, että kaikki apteekkarit ovat valtavan hyvätuloisia.

– Totuus on, että moni uraansa aloittava apteekkari ei pysty nostamaan itselleen edes proviisorin palkkaa, Jokinen sanoo.

Hän kertoo, että verotiedoissa näkyvät tulot eivät ole vertailukelpoisia palkansaajan tuloihin, sillä apteekin ja apteekkarin tuloja ei eroteta toisistaan. Suurelta näyttävistä tuloista iso osa menee lainojen maksuun ja investointeihin.

 

Jakso 1. Apteekki vähentää muun terveydenhuollon kuormaa

Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen kertoo, kuinka apteekkien ja terveyskeskusten yhteistyö saadaan toimimaan potilaan parhaaksi ja mikä arvo apteekkien antamalla terveysneuvonnalla on muulle terveydenhuollolle.

Kiminkinen paljastaa oman reseptinsä siihen, miten terveysneuvot menevät perille kansankielellä. Hänen mukaansa tieteellä ei ole merkitystä, jos sitä ei popularisoida ja jos tietoa vastaanottavassa päässä ei tapahdu mitään. Hän tarjoaa myös suorasanaisen terveysvinkin ikääntyville miehille.