Pääkirjoitus

Virossa kiistellään apteekkiuudistuksesta

20.02.2020 | 10:47

Teksti : ERKKI KOSTIAINEN

VIRON APTEEKEISSA eletään nyt mielenkiintoisia aikoja. Vuonna 2014 Viron parlamentin päättämän apteekkiuudistuksen siirtymäaika päättyy ja uudistuksen on määrä tulla voimaan huhtikuun ensimmäisenä päivänä.

Apteekkeja Virossa omistavat lääketukut haraavat kuitenkin voimakkaasti vastaan, ja yrittävät kaikin keinoin vielä kaataa uudistuksen.

Kun Viro itsenäistyi uudelleen liki 30 vuotta sitten, valtion omistamia apteekkeja alettiin yksityistää. Vuoden 1996 lääkelaki poisti apteekkien omistusrajoituksia, jonka jälkeen apteekit alkoivat siirtyä lääketukkujen omistukseen. Nyt reilusti yli puolet Viron liki 500 apteekista on kolmen suurimman lääketukun omistuksessa.

Uudistuksella lääketukkujen apteekkiomistuksesta halutaan päästä eroon. Syynä on se, että terveydenhuollollinen näkökulma ja apteekkien kehittäminen ovat jääneet taka-alalle, kun apteekkeja on alettu johtaa yksinomaan liiketaloudellisista lähtökohdista. Viron apteekeissa on viime vuosina keskitytty enemmän lääkkeiden myyntiin kuin asiakkaiden terveydenhoitoon.

HUHTIKUUN ALUN JÄLKEEN vähintään 51 prosenttia apteekista pitää olla proviisorin omistuksessa, ja proviisori voi omistaa enintään neljä apteekkia. Uudistus kieltää lääketukkujen apteekkiomistuksen, eli vertikaalisen integraation.

Virossa nähdään nyt, miten vaikeaa on palata proviisoriomisteiseen, ammatilliseen apteekkijärjestelmään, kun siitä on kerran luovuttu.

Sosiaaliministeriön mukaan uudistuksen tarkoituksena on vähentää lääketukkujen määräysvaltaa, lisätä kilpailua tukkumarkkinoilla, kasvattaa proviisoreiden vastuuta apteekkipalveluista ja vähentää proviisoreiden riippuvuutta ulkoisista vaikuttimista. Proviisorien johtamien apteekkien toivotaan siirtyvän kohti potilaskeskeisempää apteekkitoimintaa ja tuovan etuja asiakkaille.

Huhtikuun ensimmäinen päivä lähestyy, mutta kiistely uudistuksesta jatkuu. Oikeistopopulistinen hallituspuolue Ekre kertoi tammikuussa, että se aikoo tuoda parlamenttiin lakiehdotuksen, joka peruisi uudistuksen vielä viime metreillä.

NÄHTÄVÄKSI JÄÄ, riittääkö keskustalaisen sosiaaliministeri Tanel Kiikin tarmo ja poliittinen tuki viedä uudistus maaliin. Tarmoa varmasti lisäsi ainakin lääketukkujen tempaus sulkea joulun alla täysin yllättäen ketjuapteekkiensa ovet protestiksi uudistusta vastaan. Ministeri suivaantui potilasturvallisuuden vaarantamisesta ja moitti lääketukkujen tempausta kovin sanoin.

Reportaasimme apteekkiuudistukseen valmistautuvasta Virosta kertoo, millaista peliä uudistuksen kaatamiseksi Virossa on pelattu ja pelataan yhä. Se tuo konkreettisesti esille myös sen, miten vaikeaa on palata proviisoriomisteiseen, ammatilliseen apteekkijärjestelmään, kun siitä on kerran luovuttu.

Kirjoittaja on Apteekkariliiton viestintäjohtaja

Apoteksreformen en tvistefråga i Estland

ESTLANDS APOTEK lever i en intressant tid. Övergångstiden för apoteksreformen som Estlands parlament beslutade om år 2014 tar slut och reformen ska träda i kraft den första april.

Läkemedelsgrossisterna som äger apotek i Estland gör emellertid allt för att hindra reformen.

När Estland blev självständigt för nästan 30 år sedan började man privatisera apoteken, som ägdes av staten. Läkemedelslagen från år 1996 avlägsnade ägandebegränsningarna på apotek och efter det har många apotek tagits över av läkemedelsgrossister. I dag ägs över hälften av Estlands nästan 500 apotek av de tre största läkemedelsgrossisterna.

Med reformen vill man bli av med läkemedelsgrossisternas apoteksägande. Orsaken är att hälsovårdsaspekten och utvecklandet av apoteken har hamnat i bakgrunden då apoteken leds helt med företagsekonomisk utgångspunkt. Apoteken i Estland har under de senaste åren koncentrerat sig mer på läkemedelsförsäljning än på att vårda kundernas hälsa.

EFTER BÖRJAN AV APRIL måste minst 51 procent av ett apotek ägas av en provisor och en provisor kan äga högst fyra apotek. Reformen förbjuder läkemedelsgrossister att äga apotek, det vill säga vertikal integration.

I Estland ser vi nu hur svårt det kan vara att återgå till ett professionellt apotekssystem med provisorsägande när man en gång frångått det.

Enligt socialministeriet är reformens syfte att minska läkemedelsgrossisternas inflytande, öka konkurrensen på partimarknaden, öka provisorernas ansvar för apotekstjänsterna och minska provisorernas beroende av yttre drivkrafter. Förhoppningen är att apoteken ledda av provisorer ska gå mot mer patientinriktad verksamhet som är till större nytta för kunderna.

Första april närmar sig, men tvisten fortsätter. Det högerpopulistiska regeringspartiet Ekre berättade i januari att det tänker komma med ett lagförslag som skulle fälla reformen.

DET ÅTERSTÅR ATT SE om den centerpartistiska socialministern Tanel Kiik har tillräckligt med energi och politiskt stöd för att ro reformen i hamn. Motivationen ökade säkert åtminstone av läkemedelsgrossisternas beslut att helt plötsligt stänga sina kedjeapotek före julen, i protest mot reformen. Ministern ilsknade till på grund av äventyrandet av patientsäkerheten och kritiserade tilltaget med hårda ord.

Vårt reportage om Estlands förberedelser inför apoteksreformen berättar hurudant spel som spelats och fortfarande spelas för att fälla reformen. Den visar konkret hur svårt det kan vara att återgå till ett professionellt apotekssystem med provisorsägande när man en gång frångått det.

Skribenten är kommunikationsdirektör på Apotekareförbundet