Blogi

Tulevaisuuden apteekki on verkossa – ja toivottavasti myös lähellä

02.11.2021 | 14:37

Teksti : Merja Hirvonen

Jaa artikkeli:

Verkkoapteekkitoimintaa tulee kehittää niin, että terveydenhuollon tavoitteet toteutuvat jatkossakin, kirjoittaa Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

APTEEKIT OVAT olleet jo pitkään verkossa, mutta kuluttajakysyntä on ollut maltillista. Viimeistään koronan jälkimainingeissa kannattaa kuitenkin kysyä, minne suomalaista apteekkia ollaan viemässä – olemmeko jatkossakin myös terveydenhuollon lähipalvelu, vaiko keskitettyä logistiikkaa jostakin kaukaa.

Apteekin verkkopalvelu on Suomessa mahdollistettu vuodesta 2011 lähtien. Suomen mallissa apteekkiluvalla toimiva lähiapteekki voi tarjota palveluita myös verkossa. Tavoitteena on ollut varmistaa maankattava apteekkiverkosto samalla, kun mahdollistetaan kuluttajalle asiointi verkossa. Siksi verkkoapteekkitoiminta on keskitetty lähiapteekkien yhteyteen. Apteekki on yli puolelle suomalaisista lähin terveydenhuollon toimipiste.

Eurooppalaisessa viitekehyksessä Suomi on ollut edelläkävijä apteekkipalveluiden sähköistämisessä ja myös verkkoapteekkitoiminnassa. Suomessa välimatkat ovat paikoin pitkiä, ja peruspalvelut on haluttu taata yhtäläisinä kaikkialla maassa.

Suomen mallissa on pystytty yhdistämään verkkoapteekkitoiminnan edistäminen tavoitteeseen maankattavan apteekkiverkoston ylläpitämisestä.  Samaan aikaan on lähdetty siitä, ettei lääkehuolto ole jatkossakaan logistiikkaa – vaan lääkehoitojen onnistumisen varmistamista.

Lääke poikkeaa merkittävästi monesta muusta hyödykkeestä, muun muassa siksi, että lääkkeitä on jatkossakin oltava saatavilla myös läheltä, akuuttitarpeisiin. Siksi verkkoapteekkitoimintaa on kehitettävä ensisijaisesti lääkehuollon tavoitteista käsin ja maankattava verkosto varmistaen.

VERKKOAPTEEKKITOIMINNAN kehittämisen tavoitteena tulisi jatkossakin olla yhteensovittaa kuluttajien toiveita lääkehuollon tavoitteisiin; turvallisten ja laadukkaiden lääkkeiden hyvään saatavuuteen, lääkehoitojen onnistumista tukevaan lääkeneuvontaan ja lääkitysturvallisuuteen. 

Uudistukset tulee tehdä niin, että terveydenhuollon tavoitteet toteutuvat jatkossakin. Toisaalta on välttämätöntä, että kuluttajien tarpeiden muutos huomioidaan järjestelmän kehittämisessä – jos lainsäädäntö ei mahdollista kuluttajan tarpeiden täyttämistä, tosielämä etsii reittinsä lainsäädännöllisen kehikon ulkopuolelta.

Verkkoapteekkitoiminnan kehittämisessä tulisi mahdollistaa mallit, joissa yksittäiset apteekit tekisivät entistä vahvemmin keskinäistä yhteistyötä esimerkiksi teknologian osalta, samoin kuin keskitetty asiakaspalvelu. Samaan aikaan vastuu asiakkaan lääkehoidosta sekä lääkkeen toimittamisesta tulisi olla luvan saaneella apteekkarilla.

Lähtökohtana on, että apteekin verkkopalveluiden sekä sen sääntelyn tulee jatkossakin olla osa lääkkeiden jakelujärjestelmän kokonaisuutta. Apteekkarin henkilökohtaisen vastuun sekä katkeamattoman lääkejakeluketjun tulee jatkossakin toteutua niin kivijalassa kuin verkossa.

Helposti saavutettavat apteekkipalvelut ovat erityisen tärkeitä ikääntyvälle ja monisairaalle asiakasryhmälle, jolle apteekin farmaseuttinen henkilöstö on tärkeä terveydenhuollon kontakti. Samanaikaisesti suuri, perusterve, satunnaisesti apteekin palveluja tarvitseva asiakasryhmä hakee entistä useammin palveluita verkon välityksellä. 

SUOMEN VERKKOAPTEEKKITOIMINNAN keskeisin haaste on sen vahva keskittyminen. Verkkoapteekkitoimintaa tulisikin kehittää ensisijaisesti niin, että mahdollistettaisiin lähiapteekkipalveluiden ylläpitäminen, ja lääke toimitettaisiin asiakkaalle ensisijaisesti lähiapteekista.

Verkkoapteekkitoiminnan kehittämisessä tulisi mahdollistaa mallit, joissa yksittäiset apteekit tekisivät entistä vahvemmin keskinäistä yhteistyötä esimerkiksi teknologian osalta, samoin kuin keskitetty asiakaspalvelu. Samaan aikaan vastuu asiakkaan lääkehoidosta sekä lääkkeen toimittamisesta tulisi olla luvan saaneella apteekkarilla.

Apteekkari vastaa aina apteekin toiminnasta, lääkkeiden laadusta, lääkeneuvonnasta ja myös lääkkeiden kuljettamisesta asiakkaalle määräysten mukaisesti. Lääke toimitettaisiin jatkossakin maantieteellisesti lähimmästä apteekista, mikä lyhentäisi kuljetuksiin liittyviä riskejä ja vastaisi lääkelain lähtökohtaa apteekin alueellisen lääkehuollon järjestämisvastuusta – ja varmistaisi osaltaan, että alueella säilyisi riittävä lääkevarasto, poikkeusolojakin silmällä pitäen.

Näin voidaan turvata pientenkin apteekkien toimintaedellytyksiä, sekä varmistua lääkkeiden riittävyydestä alueittain. Samalla varmistetaan, että maankattavaa lähipalvelujärjestelmää voidaan hyödyntää tulevaisuudessa entistä enemmän myös muun terveydenhuollon osana ja matalan kynnyksen palvelupisteenä.