Äidin anemia raskauden aikana saattaa ruotsalaistutkimuksen perusteella olla autismin, ... Lue lisää »

Avonex on biologinen lääke, jota käytetään MS-taudin hoitoon. Lue lisää »

Lääkitysriskejä aletaan seuloa yksinkertaisella kyselyllä, jonka saa verkosta tai alan ... Lue lisää »

Suomalaistutkijat osuivat rino- ja enterovirusten heikkoon kohtaan. Flunssalääke olisi ... Lue lisää »

Hyvänmakuiset lääkkeet helpottavat lasten lääkitsemistä, mutta niiden vuoksi soitetaan ... Lue lisää »

Pohjoismaiset apteekkijärjestelmät

13.10.2011 13:43

STM järjesti lääkealan toimijoille avoimen keskustelutilaisuuden pohjoismaisista apteekkijärjestelmistä torstaina (13.10.). Paikalla olivat lähes kaikki keskeiset lääkealan sekä terveydenhuollon toimijat. Lisäksi paikalla olivat myös kilpailuviraston ja pt-kaupan edustajat.

Tilaisuuden aluksi Fimean edustaja esitteli Fimean tekemän alustavan selvityksen pohjoismaisten apteekkijärjestelmien viimeaikaisesta kehityksestä. Selvitys oli luonteeltaan alustava ja sitä on jatkossa tarkoitus syventää.

Lähes kaikissa käytetyissä puheenvuoroissa kävi ilmi, että muissa Pohjoismaissa lähtötilanne ennen uudistuksia oli huomattavasti huonompi kuin Suomessa. Apteekkiverkosto ja apteekkien aukioloajat olivat muissa Pohjoismaissa paljon Suomea huonommat. Vertailu osoittaa, että vaikka erot ovat vähentyneet, on Suomi yhä ylivertainen monessa suhteessa.

Pt-kaupan edustaja toisti viime keväänä Gapgeminiltä tilaamansa tutkimuksen perusväitteitä. Tämän tilaustutkimuksen mukaan vapaan kilpailun taloudelliset edut olisivat huomattavat. Tässä tutkimuksessa väitetään katteiden Suomessa olevan korkeammat kuin Ruotsissa tai Norjassa. Pt-kaupan edustajan mukaan pt-kaupan mukaantulo lääkejakeluun säästäisi 100 miljoonaa euroa.

Tutkimuksessa ei otettu huomioon sitä, että Suomessa apteekit ovat itsenäisiä suhteessa lääketukkuihin. Ruotsissa ja Norjassa monet apteekkiketjut ovat lääketukkujen omistajia. Tällöin konserni voi sisäisesti määrittää missä osassa toimintaansa se katetta näyttää. Sitä paitsi Suomessa apteekit maksavat lääketukuille kuljetuskorvauksia. Ruotsissa ja Norjassa ei tällaisia maksuja ole.

Fimean edustaja Ihmetteli, miten tämän tason säästöt voivat syntyä kun apteekkien liikevoitto ennen veroja on 150 miljoonan euron luokkaa.. Tähän ei pt-kaupan edustaja kyennyt vastaamaan.

Farmasialiitto ja Proviisoriyhdistys korostivat apteekkitoiminnan eettistä luonnetta vastapainona kaupallisille pyrkimyksille maksimoida lääkkeiden myynti.

Kilpailuviraston edustajat käyttivät omat jo etukäteen arvattavissa olevat markkinauskoiset puheenvuorot.

Tilaisuudessa esiintyi myös Ruotsin uuden apteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja, joka kertoi Ruotsin uudistuksen hyvistä ja huonoista puolista. Ymmärrettävästi hän korosti uudistuksen hyviä puolia. Jos hän olisi toisin toiminut, olisi Ruotsissa vapautunut yksi toimitusjohtajan tehtävä.

Yhteinen arvio tilaisuuden päätyttyä oli, että on hyvä, että STM järjesti tämän keskustelutilaisuuden. Avoin keskustelu asiasta on hyödyllistä. Apteekkariliiton kannalta on hyvin tärkeää, että osallistumme tähän keskusteluun. Tärkeää on myös, että jatkossa teemme myös oman huolellisen analyysin pohjoismaisista uudistuksista.

Ilkka Oksala

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja.


Kommentit

nos 21.10.2011 19:17

Apteekkialennusten poistamisen kannallahan oli muistaakseni myös kilpailuvirasto aikoinaan perusteena se, että kiitos lääkkeiden samahintaisuuden hyöty ei valunut kuluttajalle. Kilpailuviraston juristit varmaan unohtivat, että lakeja ja lääketaksaaa on mahdollista tarkastaa. Kannustin alennusten neuvottelemiseen olisi ollut myös kuluttajan etu. Apteekit sitä paitsi kilpailevat kaupungeissa laadulla, eli paremmat katteet valuvat myös tätä kautta osin kuluttajalle. Kilpailuvirasto tuskin on tähänkään selitykseen tyytyväinen, koska apteekkarihan ei saisi hyötyä alennuksista millään tavoin. Ainoastaan päivittäistavarakaupalla tulee olla ilmeisesti profit-kannustin.

apteekkiproviisori 21.10.2011 10:39

Vaikea sanoa, mitä Fimean edustaja on tarkkaan ottaen on sanonut, kun en ole ollut paikalla. Osmo Laine väitti tällä palstalla, että liikevoitto ennen veroja ja toiminnan kustannukset ovat aivan eri asia. Mitä? Eikö se ole niin, että liikevoitto ennen veroja muodostuu seuraavasta vähennyslaskusta: myynti-kulut=liikevoitto (ennen veroja). Kuluja (kustannuksia) ovat mm. tavaraostot, palkat, vuokrat, apteekkimaksu, atk-kulut, markkinontikulut, koulutuskulut yms.). Eli kysynpä, että mitkä kustannukset pienenisivät, jos apteekkitoimintaa pyörittäisi pt-kauppa? Lääkkeiden alennuksetkin ovat kielletty, kuten kommentaattori kuvaa edellä. Apteekkien pitää lääkelain mukaan tuottaa myös ei-kannattavia palveluita mm. ex-tempore valmistus. Henkilökuntaakin pitää olla riittävästi...lääkeneuvontaa pitää antaa... vuokraakin pitää maksaa... eli pt-kaupan pitäisi avoimesti heittää laskelmat pöytään eikä vaan heitellä katteettomia lupauksia kaukalon ulkopuolelta. Vielä lisäksi täytyy muistaa, että lääkkeiden myyntihinnatkin on tarkkaan säädelty. Ja luulisi pt-kaupan haluavan voittoa myös apteekkitoiminnasta?

kommentaattori 21.10.2011 09:26

Lääkkeiden alennukset apteekeille kiellettiin moraalittomina muutama vuosi sitten, joten ei ketjutoiminnalla saa juuri minkäänlaista kustannustehokkuutta ainakaan lääkkeissä. Pk-ketjut varmaan pyrkivät myynissä saamaan aikaan moninkertaistamaan volyymit, mutta yhteiskunnan säästöt tästä lääkkeiden myynnin kasvusta onkin sitten eri juttu...

nos 20.10.2011 12:56

Keskustelu lääkkeiden vähittäisjakelusta on oiva esimerkki sivistyksen rappiosta. Apteekkiala tuskin ymmärtää, miten laaja-alainen ja jopa akateeminen ongelma on, koska apteekkialan koulutus on lähempänä luonnon- kuin yhteiskuntatieteitä. Pois suljetaan nyt puhdas opportunismi ja leikitään, että kaikki haluavat yhteistä hyvää. Tämänkin olettaman jälkeen meillä on lukuisa joukko ihmisiä, joiden mielestä lääkejakelun kaikki haasteet häviävät, kun sääntely poistetaan tai minimoidaan. Mainittu käsitys tulee siitä, että oikeustieteellisen koulutuksen saaneet ovat saaneet lakitiedon koulutuksen; he osaavat pykälät ja niiden tulkinnan, mutta kukaan ei opeta esimerkiksi sitä, mitä on lääkehoito. Juristikin oppii kyllä työssään, kuten apteekkariliiton puheenjohtaja. Toinen lohduttava tekijä on se, että juristikoulutus ei sisällä itsessään ideologista paatosta. Koulutus on kiinnostunut vain lakisubstanssista ja sen tulkinnasta. Taloudellisen koulutuksen ihmisillä puolestaan on se hyvä puoli, että heillä on ainakin teoriassa valmius tehdä empiiristä tutkimusta. Huono puoli on se, että koulutuksessa on paljon indoktrinaatiota (aivopesua). Lähtökohdat ovat yksinkertaistavat (kilpailullisten markkinoiden teoreema), joista loppujen lopuksi ei taideta juurikaan missään vaiheessa pääsevän kunnolla eroon. Jäljelle jää hypoteesi, että mitään ei tarvitse säännellä, koska ihminen tietää aina kaiken, markkinat ovat kilpailulliset tai ainakin lähellä sitä, ulkoisvaikutuksia ei juurikaan ole, oligopoli liian vaikea tutkittavaksi yms., Oikeudenmukaisuuskysymykset sivutaan sillä, että ne ovat lähinnä filosofien ja luusereiden ongelma. Yllä olevaan soppaan kun yhdistetään helppo elämä ja vähäinen käytännön työkokemus niin sanotuista oikeista töistä, on meillä luotu automaatti, joka kysymyksestä riippumatta antaa aina saman vastauksen. Muut sitten ihmettelevät uskoakoa omia silmiään vai asiantuntijaa.

nos 20.10.2011 10:41

Kilpailuvirasto näköjään tekee selvitystä siitä, onko kaupan keskittymällä vaikutusta alan toimintaan. Tämä ilmoitus ei läpäise naurutestiä. Jos määräävään markkina-asemaan päässeet toimijat eivät käytä asemaansa hyväkseen, ovat he kelvottomia yritysjohtajia. Jos taas käyttävät, niin mitä sitten. Kilpailuvirasto antaa suosituksen, ja elämä jatkuu. Käytännössä kilpailuvirasto on täysin aseeton niin tiedollisesti kuin juridisesti asiassa. Duopolimarkkinoista ei ole tieteellä esittää mitään yksiselitteistä teoriaa, empiiristä tietoa on liki mahdoton saada ja toisaalta mitään laitonta kaupan ei tarvitse tehdä kasvattaakseen katteita muiden toimijoiden (kuluttaja mukaan lukien) kustannuksella. Kilpailuvirastolla ei muuten taida olla yhtään farmaseuttisen alan ihmistä töissä ryhmässä, joka tutkii mm. lääkealaa.

nos 19.10.2011 20:49

Näin juuri unen. Unessa Suomessa kaksi apteekkaria hallitsi 80 % vähittäismarkkinoista omistaen samalla myös tukkuportaan. Mitään sääntelyä ei ollut toimipaikkojen, tuotteiden laadun eikä hintojen suhteen. Apteekkarit pystyivät vaikuttamaan politiikkaan ja viranomaistoimintaan rajattomilla resursseillaan. Ne onnettomat, jotka pyrkivät markkinoille saivat vastaansa kassaltaan ylivoimaiset apteekkarit, joiden tukut suosivat luonnollisesti omia toimipisteitään. Syrjäkylien apteekit lakkautettiin, ja asukkaat pakotettiin ostoksille suuriin apteekkiyksikköihin. Karmea painajainen, onneksi se oli vain unta.

nos 19.10.2011 13:53

Apteekkialan tilanne on hyvin yksinkertainen peruslähtökohdiltaan: apteekeilla on yhteiskunnallisia tehtäviä osana terveydenhuoltojärjestelmää, joka taas perustuu ei maksukyvylle, vaan tarpeelle (tämä ainakin on tavoite). Toimilupajärjestelmällä taataan tasa-arvoinen apteekkipalvelujen kattavuus. Katesääntelyllä taataan tasa-arvoinen hinnoittelu suhteessa potilaisiin ja leikataan toimilupajärjestelmän muuten aiheuttamaa monopolihinnoittelua. Tämän päälle tulee yksityiskohtainen farmakologinen sääntely, jota Fimea valvoo ja joka tavoittelee asianmukaista terveydenhuollon hyödykettä. Lisäksi on sairasvakuutusjärjestelmä, jolla pyritään sosiaalisen tasa-arvoon ja jonka toteuttaminen liittyy apteekkien katesääntelyyn, koska apteekit käytännössä hoitavat lääkekorvausjärjestelmän. Sitten meillä on Osmo Laine ja päivittäistavarakauppa, jolla ei ole upotettuja terveydenhuollon kustannuksia, eikä näin ollen kannustimia kehittää lääkejakelujärjestelmään sen yhteiskunnallisista funktioista käsin, vaan omista funktoista. Nykymoraalilla tämä voi olla ymmärrettävää, mutta ei välttämättä hyväksyttävää (ahneus on moraalinen kysymys). Kilpailuvirastolla on aiemmin mainitsemieni seikkojen lisäksi se ongelma, että virasto on nimensä mukaisesti KILPAILUvirasto. Viraston oma etu on aina, että regulaation käyttösäädös on kilpailulaki, ei esimerkiksi sairasvakuutuslaki tai lääkelaki, koska jälkimmäiset eivät kuulu kilpailuvirastolle. Kilpailuvirastolla on oikeus luonnollisesti katsoa asioita omalla tavallaan, mutta heidän tulisi ottaa kantaa siihen, miten vallitsevan apteekkisääntelyn korvaaminen "kilpailulla" yhdistyy järjestelmän nykyisiin tavoitteisiin. Edellistä vakavampi ongelma on kuitenkin se, että päivittäistavarakauppa ei ole kilpailtu, eikä kilpailuvirasto vaikuta olevan asiasta kovin huolissaan. Sääntelyn korvaaminen ei kilpailuilla markkinoilla tuntuu kuluttajan kannalta aika huonolta tarjoukselta, jos lääkehuolto heikkenee, ja Burana (anteeksi mainostaminen, mutta geneerisiä ei tulisi vähittäiskaupassa olemaan) maksaisi saman verran kuin ennenkin. Tosin Norjassa käsikauppalääkkeiden hinnat ovat nousseet liberalisoinnin jälkeen, mikä on hyvin luonnollista, koska lääketeollisuus on korvannut reseptilääkekatemenetyksiä käsikauppamyynnillä ja lääkkeiden kysyntä reagoi heikosti hintaan. Kauppaa ei valita halvimman särkylääkkeen perusteella, joten kaupalla ei ole mieltä kilpailla hinnoilla. Norjan päivittäistavarakauppa ei muuten ole niin keskittynyt kuin meillä.

nos 19.10.2011 12:42

Osmo Laine ei ymmärrä Fimean edustajan kysymystä katteista, koska Osmo Laine ja päivittäistavarakauppa ei ole kiinnostunut siitä, mitä hyödykkeitä apteekit tuottavat menoillaan, jotka osin näkyvät hinnoissa. Päivittäistavarakauppa on kiinnostunut saamaan hittituotteet hyllyille, mutta ei tuottamaan farmaseuttista palvelua, ei takaamaan palveluita syrjäseudulle, ei tekemään halpatyötä lääkekorvausjärjestelmän pyörittämiseksi (suorakorvaus), ei valmistamaan marginaalituotteita erikoispotilaille, ei uhraamaan kustannuksia lääkkeistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi (se kuluttajan suvereenisuus - tiedättehän) yms. yms. Kilpailuvirastoa todennäköisesti vaivaa ideologia, virkamiesten henkilökohtaiset kannustimet (kukaan ei varmaankaan pyri apteekkariksi, mutta...), vaillinainen koulutus (mikrotaloustieteen oppikirjat ovat ajattelun apuväline - ei kuvaus todellisuudesta) yms. yms.

pharmacist (ei apteekkari) 18.10.2011 11:19

Itseäni on häirinnyt tässä keskustelussa se, että äänen ovat saaneet kuuluviin vain kaksi täysin äärimmäistä mielipidettä edustavat tahot: Apteekkariliitto, joka haluaa pitää kynsin ja hampain kiinni nykyisestä apteekkijärjestelmästä ja päivittäistavarakauppaliitto, joka haluaa vapauttaa järjestelmän aivan toiseen äärilaitaan eli lääkkeiden myynnin vapauttamiseen päivittäistavarakauppaan. Yksi mahdollisuus on apteekkitoiminnan vapauttaminen oman alan sisällä siten, että lääkejakelu säilyisi kuitenkin farmasian alan ammattilaisten käsissä. Suomessa voisi järjestelmän vapauttaa niin, että proviisorin saatua apteekkiluvan hän saisi perustaa apteekin tai apteekkiketjun minne haluaa. Lisäksi Suomessa toimiville lääketukkureille ja farmasian opetusta antaville yliopistoille annettaisiin vapaa oikeus perustaa sivuapteekkeja. Osa apteekkiketjuista voisi toimia franchising- periaatteella. Näiden takana toimisivat vahvat brändit sekä tehokas lääkejakeluverkosto ja muut keskitetyt toiminnot kuten ex-tempore- valmistus, annosjakelu verkkopalvelu- ja verkkokauppa,kotiinkuljetus, puhelinneuvonta... Tällä järjestelyllä voisi saada säilytettyä laadukas, maan kattava ja samalla nykyistä kustannustehokkaampi apteekkijärjestelmä. Tällä järjestelyllä vedettäisiin samalla matto alta päivittäistavarakaupan vaatimuksilta läkkeiden saamiseksi päivittäistavarakaupan hyllyille.

Osmo Laine, Päivittäistavarakauppa ry 18.10.2011 09:34

KUSTANNUS JA VOITTO ERI ASIOITA
Ilkka Oksala muistelee sosiaali- ja terveysministeriön järjestämää keskustelutilaisuutta muiden pohjoismaiden apteekkilaitosuudistuksista. Tilaisuudessa FIMEA:n edustaja kysyi, miten ketjumaisella liiketoiminnalla voisi syntyä 100 miljoonan säästöt, kun apteekkien liikevoitto ennen veroja on 150 miljoonan luokkaa. Kysymys oli ja on Iklkka Oksalan toistamana niin yllättävä, että en ollut uskoa korviani. Kyllähän apteekkienkin kustannukset ovat aivan eri asia kuin apteekkien voitot, jotka FIMEA on todennut olevan hyvällä tasolla. Gapgeminin tutkimus puolestaan keskittyi selvittämään apteekkien ketjutoiminnan kustannustehokkuutta verrattuna nykyiseen yksin toimiviin apteekkeihin. Eettistä toimintaa olisi kehittää myös apteekkien kustannustehokkuutta koko yhteiskunnan parhaaksi.


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Tervetuloa uudistuville sivuille 11.11.2014 15:35

11.11.2014 15:35


Hyvä vuosi alkoi 10.01.2014 08:48

10.01.2014 08:48


Apteekkiasiaa Kouvolassa 14.10.2013 09:21

14.10.2013 09:21


Mitä opin tämän vuoden FIP:ssä? 06.09.2013 11:09

06.09.2013 11:09


Helppoja päätöksiä 30.08.2013 11:17

30.08.2013 11:17


Vastuullista pelaamista 16.08.2013 08:44

16.08.2013 08:44


Apteekkiasiaa Roomassa 28.06.2013 12:41

28.06.2013 12:41


Tahdon tavata omistajan 23.05.2013 17:41

23.05.2013 17:41


Apteekkaripäivillä tavataan 19.04.2013 08:43

19.04.2013 08:43


Apteekkiasiaa Oulussa 13.04.2013 14:39

13.04.2013 14:39



Kaksi vuotta
10.02.2012 09:00

10.02.2012 09:00


Työssä oppii
26.01.2012 09:21

26.01.2012 09:21


Suomi valmiiksi joulukuussa
15.12.2011 13:17

15.12.2011 13:17


Onnistunut syyskokous
01.12.2011 10:01

01.12.2011 10:01


Valelääkäreitä etsimässä
11.11.2011 10:09

11.11.2011 10:09


Apteekkiasiaa Savossa
28.10.2011 09:58

28.10.2011 09:58


Kansan näköiset johtajat
21.10.2011 11:34

21.10.2011 11:34


Onko malttia vaurastua?
06.10.2011 09:57

06.10.2011 09:57


Luottamus koetuksella
29.09.2011 10:23

29.09.2011 10:23