Blogi

Puhutaan faktoilla apteekkikeskustelussa

23.06.2022 | 09:30

Teksti : Erkki Kostiainen

Jaa artikkeli:

Apteekkien omistuksen vapauttaminen ei vaikuttaisi kansalaisten eikä yhteiskunnan lääkekuluihin, sillä apteekki ei itse päätä lääkkeiden hintaa, muistuttaa Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.

S-RYHMÄN PÄÄJOHTAJA Hannu Krook kertoi MTV:n Uutisextran haastattelussa lauantaina (18.6.), että lääkkeiden käyttäjät ja yhteiskunta voisivat säästää lääkemenoissa jopa 300 miljoonaa euroa, jos S-ryhmä voisi perustaa omia apteekkeja. Komea, mutta hämmentävä luku, sillä arvion perusteita Krook ei kertonut.

Luvattua säästöä onkin syytä epäillä vahvasti, sillä lääkkeiden hinnoittelu ja apteekin lääkemyynnistä saama kate on täysin valtion näpeissä.

Apteekkien omistuksen vapauttaminen ei vaikuttaisi kansalaisten eikä yhteiskunnan lääkekuluihin mitenkään, sillä apteekki ei itse päätä lääkkeen hintaa eikä lääkemyynnistään saamaansa katetta. Siitä päättää lääketaksalla valtioneuvosto. Reseptilääkkeiden hinnat ovat siksi kaikissa apteekeissa samat. Vain reseptivapaita itsehoitolääkkeitä apteekki voi myydä lääketaksan mukaista hintaa halvemmalla.

Krookin mainitsema luku ei perustu lääkealan talousfaktoihin.

Kerrataanpa: Apteekkien lääkemyynti on vajaa 2,8 miljardia euroa vuodessa, josta lääketeollisuudelle ja -tukkukaupalle menee noin 1,8 miljardia euroa lääkeostoina ja valtiolle reilut 400 miljoonaa euroa arvonlisä- ja apteekkiveroina. Apteekkien osuus on noin 500 miljoonaa euroa, josta liki 300 miljoonaa kuluu palkkoihin sivukuluineen.

Lääkemyynnin nettovoitto oli vuonna 2020 noin 24 miljoonaa euroa (ks. kaavio).

MISTÄ SIIS S-RYHMÄ lupaamansa 300 miljoonaa euroa ottaisi pois? Ei mistään, sillä tällaista summaa ei yksinkertaisesti ole apteekeista otettavissa. Ei edes ajamalla apteekkien tekemä työ nollaan. Työ, joka tuottaa liki miljardin euron säästöt muulle terveydenhuollolle vuosittain (PwC 2015).

Ehkä S-ryhmä haaveilee mallista, jossa ostoalennukset lääkkeistä ja tukkukauppojen apteekkiomistus sallittaisiin. Silloin kyse ei olisi apteekeista saatavista säästöistä, vaan koko lääkejakeluketjusta, jossa apteekki ja lääkeyhtiöt eivät olisi enää toisistaan riippumattomia.

Suomessa ostoalennukset kiellettiin vuonna 2006, koska niiden katsottiin antavan lääkeyhtiöille mahdollisuuden ohjata, mitä rinnakkaisvalmistetta apteekista asiakkaalle tarjotaan.

Apteekkien riippumattomuus muista lääkealan toimijoista on lääkehuoltomme perusta. Sillä suojataan apteekin asiakasta ja varmistetaan, etteivät lääkeyhtiön tai lääketukun taloudelliset intressit ohjaa lääkevalintaa. Tästä syystä myös vertikaalinen integraatio eli lääketukkujen apteekkiomistus on varsin epätodennäköinen vaihtoehto.
 

Apteekkialaa koskevat avaukset ovat tervetulleita, mutta niiden tulisi perustua faktoihin ja asiantuntemukseen.

PÄÄJOHTAJA KROOK nimitti haastattelussa apteekkitoimintaa ”jakelubisnekseksi”. Se särähti pahasti päivittäin asiakkaita monin tavoin apteekissa auttavien terveydenhuollon ammattilaisten korvissa. Apteekkityön ytimessä on lääkkeen oikean ja turvallisen käytön varmistaminen ja lääkehoitoon sitouttaminen, joissa inhimillisellä kohtaamisella on valtava merkitys.

Apteekkialaa koskevat avaukset ovat tervetulleita, mutta niiden tulisi perustua faktoihin ja asiantuntemukseen. Löysät heitot ja tyhjät lupaukset kannattaa jättää sikseen.

Kirjoittaja on Apteekkariliiton viestintäjohtaja.