Blogi

Porissa kuultua - ja mitä jäi kuulematta

15.07.2022 | 14:00

Teksti : Erkki Kostiainen

Kaikkia toimialoja pitää uudistaa, mutta toimivaa ei kannata rikkoa. Uudistukset pitää tehdä vaiheittain ja vaikutuksia seuraten, kirjoittaa Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen vastauksena Porin SuomiAreenassa kuultuihin ehdotuksiin apteekkijärjestelmän muutoksista.

PORIN SUOMIAREENA mielenkiintoisine keskusteluineen ja odotettuine tapaamisineen on tältä kesältä taputeltu.

Tapahtumassa keskusteltiin keskiviikkona (13.7.) myös lääkkeistä ja apteekeista. Apteekkariliiton järjestämän keskustelun jälkeen Kaupan liitto toi keskustelussaan esille omia näkemyksiään.

Kaupan liitolla on vahva usko siihen, että kilpailu laskisi lääkkeiden hintoja, vaikka elintarvikkeissa näin ei ole käynyt. Ruoan hinta on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut 15 prosenttia ja nousu on ollut erityisen nopeaa tänä vuonna.

Taksikyytien hinnat ovat nousseet rajusti heinäkuusta 2018, jolloin taksien hintasääntely päättyi ja hintakilpailu alkoi. Sen sijaan hintasääntelyn piirissä olevien lääkkeiden hinnat eivät ole nousseet, vaan ovat Tilastokeskuksen mukaan nyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuoden 2013 alussa.

Apteekkien omistuksen vapauttaminen, jota Kaupan liitto ajaa, ei vaikuttaisi lääkkeiden hintoihin, koska niistä päättää valtio lääketaksalla. Se vain johtaisi omistuksen keskittymiseen S- ja K-ryhmälle, mikä tietenkin Kaupan liitolle sopisi.

Keskustelussa kuultiin taas myös väite, että nykyinen apteekkijärjestelmä, jossa vain proviisori voi omistaa apteekin, on vanhanaikainen.

Riippumattomuus lääkeyrityksistä ja lääketukuista on edelleen relevantti peruste sille, että apteekin omistaja on alan ammattilainen. Tätä edellyttävät myös kymmenkunta muuta EU-maata, kuten Saksa, Ranska ja Espanja. Viro palasi ilmenneiden ongelmien takia apteekkien proviisoriomistukseen reilu pari vuotta sitten.

KESKUSTELUSSA ESITELTIIN myös muutama esimerkki Suomen ja Ruotsin hintaeroista.

Joidenkin itsehoitolääkkeiden Suomea halvemmat hinnat Ruotsissa selittyvät pääosin sillä, että Ruotsissa apteekit voivat kilpailuttaa lääkehankintojaan toisin kuin Suomessa. Suomessa lääkkeiden hinnoissa on myös keskimäärin seitsemän prosentin suuruinen apteekkivero, jota Ruotsisssa ei ole.

Vielä 2000-luvulla Ruotsissa oli valtio-omisteinen apteekki, harva apteekkiverkosto ja lyhyet aukioloajat. Apteekkiuudistus tehtiin vuonna 2009, sillä ruotsalaiset olivat tyytymättömiä apteekkiensa palvelutasoon.

Reilussa kymmenessä vuodessa apteekkeja on tullut reilusti lisää, mutta verkosto ei ole asukaslukuun suhteutettuna vieläkään niin tiheä kuin Suomessa. Aukioloajoissa Ruotsi alkaa jo olla Suomen tasolla.

Ruotsi siis lähti apteekkiuudistukseensa hyvin erilaisesta tilanteesta Suomeen nähden.

KAIKKIA TOIMIALOJA pitää uudistaa, mutta toimivaa ei kannata rikkoa. Uudistukset pitää tehdä vaiheittain ja vaikutuksia seuraten.

Taksiuudistuksen virheitä ei kannata toistaa apteekeissa tilanteessa, jossa terveysasemat ovat jo valmiiksi ruuhkautuneet ja terveydenhuolto vakavassa kriisissä lääkäri- ja hoitajapulan takia. 

Kirjoittaja on Apteekkariliiton viestintäjohtaja.