Suomeen on perustettu parissa vuodessa 25 uutta apteekkia. Mäntsälässä kilpailee nyt ka... Lue lisää »

Suositeltua suuremmat D-vitamiiniannokset eivät lujita luita, vaan saattavat jopa heike... Lue lisää »

Vuosiomavastuun täyttyminen näkyy vuoden alussa apteekissa heti, eikä asiakkaan tarvits... Lue lisää »

Mediuutiset on valinnut Apteekkariliiton farmaseuttisen johtajan Charlotta Sandlerin, F... Lue lisää »

Sijaintialueiden määrä vähentynee Helsingissäkin. Espoossa ja Vantaalla rajana ovat enä... Lue lisää »

Tuulet kääntyvät sääntelyn puolelle

   18.12.2015 13:09  MARJA RITALA

LIBERALISAATION tuulet ovat puhaltaneet apteekkisektorilla Euroopassa, mutta nyt tuuli näyttää vähitellen kääntyvän.

Hiljattain uutisoitiin, että Viro palauttaa apteekit takaisin proviisoreiden omistukseen vuoteen 2020 mennessä. Viron parlamentti on jo hyväksynyt muutosta koskevan lain. Vuodesta 2020 lähtien proviisorin pitää omistaa apteekista vähintään 51 prosenttia.

Vastaava muutos on tehty myös Unkarissa, ja apteekkisääntelyä on lisätty Liettuassa ja Portugalissa.

Tanskassa oli tarkoitus liberalisoida apteekkitoimiala, mutta lopputuloksena olikin modernisaatio, ja apteekit säilyivät proviisoreiden omistuksessa.

Näissä maissa on huomattu, että malli, jossa ammatillinen ja taloudellinen vastuu on yhdellä ja samalla henkilöllä, palvelee parhaiten kansalaisten, yhteiskunnan ja terveydenhuollon etuja. Näin on myös meillä Suomessa.

USEIN APTEEKKITOIMIALAN liberalisointia perustellaan lääkkeiden hintojen halpenemisella, vaikka reseptilääkkeiden hintoja säännellään mekanismeilla, joilla ei ole suoraa yhteyttä maan apteekkijärjestelmään.

Tutkimuksin ei ole voitu osoittaa sitäkään, että reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden hinnat halpenevat, kun apteekkisääntelyä puretaan.

Viro, Unkari, Liettua ja Portugali lisäävät apteekkien sääntelyä liberalisoinnin jälkeen."

Pikemminkin on käynyt päinvastoin. Esimerkiksi Unkarissa liberalisoinnin aikana (2007–2010) lääkkeiden hinnat nousivat kolmanneksen ja palvelujen saatavuus heikentyi. Valtion lääkekulut eivät laskeneet, ja lääkehuolto ajautui kriisiin.

Saksassa apteekkien omistus on rajattu vain proviisoreille, mutta uuden apteekin voi perustaa ilman viranomaisen tarveharkintaa.

Jotkut talousliberaalit ajattelijat ovat ehdottaneet tällaista mallia Suomeenkin. Saksan malli johtaa apteekkien keskittymiseen parhaille liikepaikoille ja Suomea selvästi pienempään apteekkikokoon.


APTEEKIN YKSIKKÖKOOLLA
on merkittävä vaikutus sen palvelukykyyn. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että mitä pienempi apteekki, sitä lyhemmät aukioloajat, suppeampi valikoima ja heikompi toimitusvarmuus.

Varsinkin kaupunkialueilla, joilla on iltaisin ja viikonloppuisin vastaanottavia lääkäreitä, asiakkaiden on saatava lääkkeensä vielä iltamyöhään ja viikonloppuisin. Se onnistuu varmimmin, kun viranomainen varmistaa tarveharkinnalla apteekkien riittävän yksikkökoon jatkossakin.

Alueilla, joilla terveyspalvelujen aukioloajat ovat lyhemmät, pienikin apteekki pystyy huolehtimaan alueen lääkehuollosta toimimalla hyvässä yhteistyössä paikallisen terveydenhuollon kanssa. Juuri näihin pieniin apteekkeihin maankattava lääkehuoltomme pitkälti perustuukin, mutta suurempiakin tarvitaan, jotta palvelukyky vastaa sijaintialueen tarpeita.

Tarveharkinnasta ja sijainnin ohjauksesta luopuminen vaarantaisi myös apteekkipalveluiden maankattavuuden.

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton puheenjohtaja.

* * *

Vinden vänder

Estland, Ungern, Litauen och Portugal ökar apoteksregleringen efter liberalisering.

Liberaliseringens vindar har blåst inom apotekssektorn i Europa, men nu ser vinden ut att vända.

Nyligen meddelades att Estland återger apoteken i provisorernas ägo före år 2020. Estlands parlament har redan godkänt lagen om ändringen. Från och med 2020 måste varje apotek ägas till minst 51 procent av en provisor.

Motsvarande ändring har gjorts även i Ungern och apoteksregleringen har ökats i Litauen och Portugal.

I Danmark hade man för avsikt att liberalisera apoteksbranschen, men i stället gjordes en modernisering och apoteken förblev i provisorernas ägo.

I de här länderna har man märkt att en modell där det professionella och ekonomiska ansvaret ligger hos samma person tjänar medborgarna, samhället och hälsovården bäst. Så är det också hos oss i Finland.


OFTA MOTIVERAS liberaliseringen av apoteksbranschen med att läkemedelspriserna skulle sjunka, trots att priset på receptläkemedel regleras med mekanismer som inte har direkt samband med landets apotekssystem.

Undersökningar har inte heller påvisat att receptfria egenvårdsläkemedel skulle bli billigare när apoteksregleringen minskar.

Det har snarare gått tvärtom. Till exempel under liberaliseringen i Ungern (2007–2010) steg läkemedelspriserna med en tredjedel och tillgången på apotekstjänster försämrades. Statens läkemedelskostnader minskade inte och läkemedelsförsörjningen drabbades av en kris.

I Tyskland får endast provisorer äga apotek, men ett nytt apotek kan grundas utan att någon myndighet gör en behovsprövning.

En del liberalekonomiska tänkare har föreslagit den modellen för Finland. Tysklands modell leder till att apoteken koncentreras till de ekonomiskt mest fördelaktiga ställena och till att apotekens storlek blir betydligt mindre än i Finland.

APOTEKETS STORLEK har en kännbar inverkan på dess serviceförmåga. I regel kan man säga att ju mindre ett apotek är desto kortare öppettider, mindre urval och sämre expeditionssäkerhet har det.

Särskilt i städer, där det finns läkare som tar emot på kvällar och veckoslut, behöver kunderna få sina läkemedel också sent på kvällen och på veckosluten. Det här fungerar bäst om en myndighet även i fortsättningen med behovsprövning ser till att apoteken är av tillräcklig storlek.

På orter där hälsovårdstjänsternas öppettider är kortare kan också ett litet apotek sköta områdets läkemedelsförsörjning i gott samarbete med den lokala hälsovården.

Det är just på sådana små apotek som vår rikstäckande läkemedelsförsörjning väldigt långt grundar sig, men det behövs också större apotek för att serviceförmågan ska svara mot områdenas behov. Att sluta med behovsprövningen och lägesstyrningen skulle också äventyra vårt rikstäckande apoteksnät.

Skribenten är ordförande för Finlands Apotekareförbund.


Lääkkeiden hyvä saatavuus ei ole itsestäänselvyys
05.10.2017 10:00 ERKKI KOSTIAINEN

05.10.2017 10:00 ERKKI KOSTIAINEN


Terveydenhuollon tavoitteita, kilpailun lisäämistä – ja leikkauksia
08.06.2017 14:18 MERJA HIRVONEN

08.06.2017 14:18 MERJA HIRVONEN


Luotettavaa työtä muutosten keskellä
06.04.2017 14:38 MARJA RITALA

06.04.2017 14:38 MARJA RITALA


Soten apuna lähellä ja kaikkialla
09.02.2017 12:35 VESA KUJALA

09.02.2017 12:35 VESA KUJALA


Ravistusten vuosi
15.12.2016 12:00 MERJA HIRVONEN

15.12.2016 12:00 MERJA HIRVONEN


Kehitetään apteekkijärjestelmää hallitusti
27.10.2016 12:30 MARJA RITALA

27.10.2016 12:30 MARJA RITALA


Laadun ylläpito vaatii usein sääntelyä
08.09.2016 08:30 ERKKI KOSTIAINEN

08.09.2016 08:30 ERKKI KOSTIAINEN


Apteekkien rooli itsehoidossa kasvaa
02.06.2016 13:26 EIJA KARI

02.06.2016 13:26 EIJA KARI


Digitalisaatio täydentää asiakaskokemusta
07.04.2016 10:40 VESA KUJALA

07.04.2016 10:40 VESA KUJALA


Maksutta ja aikaa varaamatta
04.02.2016 09:00 MERJA HIRVONEN

04.02.2016 09:00 MERJA HIRVONEN