Tampereella kehitetty rokote esti enterovirusten aiheuttaman diabeteksen geneettisesti ... Lue lisää »

Maskien kysyntä on kasvanut kovaa vauhtia jo heinäkuun lopulta lähtien. Toistaiseksi sa... Lue lisää »

Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, millaisia muutoksia nopeat masennushoidot ai... Lue lisää »

PÄIVITETTY 15:13 | Uusi lääke puolitti potilaiden korkeat LDL-kolesteroliarvot, kun se ... Lue lisää »

Medikalisaatio tekee entistä useammasta sairaan ja käy perusterveydenhuollon kukkarolle... Lue lisää »

Miksei mitään tapahdu?

24.02.2010 10:00

LÄÄKEVAIHTO ja viitehintajärjestelmä ovat olleet yhteiskunnan lääkekustannusten kasvun hillitsemisen kannalta perusteltuja rakenteellisia muutoksia. Viranomaisten toimenpiteillä on kuitenkin luotu tilanne, jossa viitehintajärjestelmän säästöt ovat todellisuudessa olleet kaksinkertaisia ja lääkevaihdon moninkertaisia eduskunnalle lainmuutosten yhteydessä kerrottuun nähden.

Tämän myötä olemme joutuneet tilanteeseen, jossa apteekkien taloudelliset mahdollisuudet hoitaa lakisääteisiä tehtäviään heikkenevät pysyvästi. Korjausta ei tule lääkemyynnin volyymin lisääntymisestä takavuosien tapaan. Hintaeroosion seurauksena pitkäaikaissairas maksaa kuukauden lääkityksestään nyt useissa tapauksissa kahvikupin hinnan. 

APTEEKIN PALKKIO on sidottu liian yksiselitteisesti lääkkeen hintaan. Kun hinta laskee, palkkio pienenee. Periaatteessa mekanismi on toiminut kohtuullisen hyvin aina viime vuoteen saakka. Nyt kuitenkin edellytetään nopeita toimenpiteitä, jos maankattavat apteekkipalvelut halutaan säilyttää. Nykymenon jatkuessa ensimmäisenä toimintansa lopettavat pienet kannattamattomat sivuapteekit, seuraavaksi pienet maaseutuapteekit.

Maankattavan apteekkiverkoston säilymisen kannalta kiireellisin asia olisi Lääkelaitoksen aikanaan tekemä esitys, jossa apteekkimaksu perittäisiin erikseen apteekin ja erikseen sivuapteekin lääkemyynnin liikevaihdon perusteella. Tämä antaisi taloudellisen kannusteen ylläpitää ja perustaa sivuapteekkeja. Uudistus ei vaikuttaisi apteekkimaksukertymään juuri lainkaan. Ministeriökin on näyttänyt uudistukselle vihreää valoa – miksei mitään tapahdu?

Tarvitaan myös laajempi toimenpideohjelma apteekkipalveluiden turvaamiseksi. Yksi varsin laajasti jo hyväksytty keino olisi ottaa käyttöön reseptin toimituspalkkio, joka ei lisäisi lääkekorvausmenoja. Vastaavat palkkiot ovat käytössä lähes kaikilla toimialoilla, myös muualla terveydenhuollossa. Sähköisen lääkemääräyksen toimittamiseenkin kaavaillaan sellaista – miksei mitään tapahdu?

Apteekit ovat olleet valmiita laajentamaan toimintaansa terveydenhuollon hyväksi esimerkiksi koneellisen annosjakelun ja lääkehoidon kokonaisarvioinnin avulla. Molemmat palvelut tuovat säästöjä yhteiskunnan lääkekustannuksiin ja lisäävät erityisesti vanhenevan väestön lääketurvallisuutta. Niiden käyttöönotto edellyttää toimivaa rahoitusjärjestelmää. Juhlapuheissa näitä kovasti kannatetaan – miksei mitään tapahdu?

NYKYMENO JOHTAA vääjäämättä apteekkiverkostomme alasajoon. Toivotaan, että tuore tutkimus apteekkien työn arvosta terveydenhuollossa (Apteekkarilehti 3/2010, s. 6) avaa vihdoin niidenkin silmät, jotka eivät vielä ole ymmärtäneet maankattavan, ammatillisesti toimivan apteekkiverkostomme arvoa. Työn arvo – yli puoli miljardia euroa – on suurempi kuin apteekkien osuus koko lääkemyynnistä.

Mika Vidgrén

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton puheenjohtaja.


Remontin tarpeessa
03.06.2010 16:42

03.06.2010 16:42


Lääkepolitiikkaa uudelta pohjalta
29.04.2010 19:55

29.04.2010 19:55


Apteekit ovat tärkeä osa terveydenhuoltoa
31.03.2010 09:37

31.03.2010 09:37


Tehokkuus, ammatillisuus ja taloudellisuus
19.01.2010 13:45

19.01.2010 13:45


Sätkylääkkeitä pt-kaupasta?
08.12.2009 15:28

08.12.2009 15:28


Katse eteenpäin
04.11.2009 13:00

04.11.2009 13:00


Apteekkien ahdinko
30.09.2009 12:28

30.09.2009 12:28


Apteekit oikealla asialla
26.08.2009 11:13

26.08.2009 11:13


Apteekin valttikortit
25.06.2009 11:33

25.06.2009 11:33