Sairastumiseen voivat vaikuttaa iän ja perussairauksien lisäksi muun muassa sukupuoli, ... Lue lisää »

Bussi tuo lääkkeet lähipysäkille vain muutama tunti tilauksen jälkeen. Lue lisää »

Apteekkien lisäksi kiitosta saavat päivittäistavara-ala, terveydenhuolto, koulut, halli... Lue lisää »

Verkkoapteekin suosio räjähti moninkertaiseksi ja teki turkulaisesta apteekkari Anne Ka... Lue lisää »

Kysymys: Miten hallitus aikoo varmistaa apteekkihenkilöstön saamisen koronatestauksen p... Lue lisää »

Eväitä huomiseen

02.09.2010 06:08

NELISENSATAA uutta innokasta farmasian opiskelijaa aloittaa näinä päivinä opintiensä. He ovat käyneet läpi tiukan seulan ylioppilaskirjoituksissa ja pääsykokeissa ja edustavat nuorisomme terävintä kärkeä. Heidän odotuksensa opinnoista ja työelämästä ovat korkealla. Minkälainen ammatillinen tulevaisuus heitä odottaa?

Valtaosa farmaseuteista ja proviisoreista tekee elämäntyönsä yksityisissä apteekeissa, joissa työskentelee apteekkarit mukaan lukien yli 8 000 henkilöä. Farmaseuttisen koulutuksen saaneiden osuus henkilökunnasta on 64 prosenttia. Suomessa jokainen apteekin asiakas kohtaa apteekissa lääkealan ammattilaisen, toisin kuin monessa muussa maassa. Apteekkarit äänestettiin hiljattain maan luotettavimmiksi ammattilaisiksi lentäjien ja palomiesten kanssa. Suomalaiset apteekit ovat halunneet kehittää toimintaansa sekä asiakkaiden että yhteiskunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Olemme kiistatta laadukkaan apteekkitoiminnan mallimaa. 

Kiitosta on mukava saada, mutta sillä ei elä. Muitakin eväitä tarvitaan. Apteekkarin lähes ainoa mahdollisuus vaikuttaa yrityksensä taloudelliseen tilaan on henkilöstöpolitiikka. Kaikki muu tulee annettuna – tuotevalikoima, hinnat, katteet, sijainti, henkilökunnan rakenne. Apteekkitalouden alasajo alkaa jo näkyä alan työllisyydessä. Proviisoreiden vaikeus löytää apteekkityötä on tosiasia. Opintojensa loppusuoralla olevat vitkuttelevat papereidensa ulosottamisessa, sillä kukapa haluaisi valmistua työttömäksi työnhakijaksi. Farmaseuteille löytyy vielä yksittäisiä paikkoja, mutta moni apteekkari turvautuu ahdingossaan mieluummin tilapäiseen vuokratyövoimaan. Tulevaisuus nähdään siinä määrin synkkänä, että esityksiä farmasian koulutuspaikkojen radikaalista vähentämisestä ainakin proviisoreiden osalta kuulee usein. Kriittisimmät vaativat myös apteekkien ammatillisen henkilöstörakenteen purkamista ja farmaseuttisten tehtävien siirtämistä muulle henkilökunnalle.

Löytyykö nyt opintonsa aloittaville nuorille muutaman vuoden kuluttua työtä apteekeista? Tuliko viitehintajärjestelmästä ammatillisen apteekkitoiminnan viikatemies? Sen käyttöönotto on merkinnyt tulonsiirtoa apteekeilta valtiolle kymmeniä miljoonia euroja budjetoitua enemmän, ja vaikutukset tuntuvat. Tilanne tulisi pikaisesti kohtuullistaa. Apteekkimaksun periminen erikseen pää- ja sivuapteekeilta tekisi pikkuruisen loven valtion saataviin, mutta tukisi syrjäseutujen apteekkeja ja mahdollistaisi monen lopetusuhan alla olevan sivuapteekin toiminnan jatkumisen. Se saattaisi jopa lisätä sivuapteekkien määrää. Vai joustaako valtion budjetti apteekkien asioissa vain yhteen suuntaan – silloin kun säästöjä kerätään? Sekö on suomalaista työtä arvostavaa elinkeinopolitiikkaa? Lopetetaan juhlapuheet ja laitetaan ­asiat kuntoon ennen kuin se on liian myöhäistä.   

Sirpa Peura
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja.


Maali häämöttää
04.04.2012 10:29

04.04.2012 10:29


Maailman parhaat apteekit
29.02.2012 13:46

29.02.2012 13:46


Apteekkarilehti 100 vuotta
25.01.2012 10:26

25.01.2012 10:26


Säästöjä terveyden kustannuksella
07.12.2011 23:27

07.12.2011 23:27


Elämänlaatua apteekista
02.11.2011 17:30

02.11.2011 17:30


Intia opettaa
05.10.2011 18:07

05.10.2011 18:07


On toiminnan aika
31.08.2011 12:15

31.08.2011 12:15


Jo joutui armas aika
30.06.2011 08:46

30.06.2011 08:46


Lisää hyvinvointia
01.06.2011 09:21

01.06.2011 09:21


Kansa on puhunut
05.05.2011 08:30

05.05.2011 08:30