Päivitetty 25.1.2020 klo 13:50 | Ivalon koronavirusepäilyt osoittautuivat aiheettomiksi... Lue lisää »

Päivitetty 22.1.2020 klo 14:25 | Kriittisiä puutteita oli muun muassa kylmäketjussa sek... Lue lisää »

Eniten vaikutusvaltaa on varakkaiden maiden päättäjillä. Lue lisää »

Päivitetty 21.1.2020 17:50 | Reseptilääkkeiden kuluttajahintojen lasku jatkui viime vuo... Lue lisää »

Viranomaisen mukaan lääkkeiden viennin rajoittaminen voi johtaa ojasta allikkoon. Lue lisää »

Eväitä huomiseen

02.09.2010 06:08

NELISENSATAA uutta innokasta farmasian opiskelijaa aloittaa näinä päivinä opintiensä. He ovat käyneet läpi tiukan seulan ylioppilaskirjoituksissa ja pääsykokeissa ja edustavat nuorisomme terävintä kärkeä. Heidän odotuksensa opinnoista ja työelämästä ovat korkealla. Minkälainen ammatillinen tulevaisuus heitä odottaa?

Valtaosa farmaseuteista ja proviisoreista tekee elämäntyönsä yksityisissä apteekeissa, joissa työskentelee apteekkarit mukaan lukien yli 8 000 henkilöä. Farmaseuttisen koulutuksen saaneiden osuus henkilökunnasta on 64 prosenttia. Suomessa jokainen apteekin asiakas kohtaa apteekissa lääkealan ammattilaisen, toisin kuin monessa muussa maassa. Apteekkarit äänestettiin hiljattain maan luotettavimmiksi ammattilaisiksi lentäjien ja palomiesten kanssa. Suomalaiset apteekit ovat halunneet kehittää toimintaansa sekä asiakkaiden että yhteiskunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Olemme kiistatta laadukkaan apteekkitoiminnan mallimaa. 

Kiitosta on mukava saada, mutta sillä ei elä. Muitakin eväitä tarvitaan. Apteekkarin lähes ainoa mahdollisuus vaikuttaa yrityksensä taloudelliseen tilaan on henkilöstöpolitiikka. Kaikki muu tulee annettuna – tuotevalikoima, hinnat, katteet, sijainti, henkilökunnan rakenne. Apteekkitalouden alasajo alkaa jo näkyä alan työllisyydessä. Proviisoreiden vaikeus löytää apteekkityötä on tosiasia. Opintojensa loppusuoralla olevat vitkuttelevat papereidensa ulosottamisessa, sillä kukapa haluaisi valmistua työttömäksi työnhakijaksi. Farmaseuteille löytyy vielä yksittäisiä paikkoja, mutta moni apteekkari turvautuu ahdingossaan mieluummin tilapäiseen vuokratyövoimaan. Tulevaisuus nähdään siinä määrin synkkänä, että esityksiä farmasian koulutuspaikkojen radikaalista vähentämisestä ainakin proviisoreiden osalta kuulee usein. Kriittisimmät vaativat myös apteekkien ammatillisen henkilöstörakenteen purkamista ja farmaseuttisten tehtävien siirtämistä muulle henkilökunnalle.

Löytyykö nyt opintonsa aloittaville nuorille muutaman vuoden kuluttua työtä apteekeista? Tuliko viitehintajärjestelmästä ammatillisen apteekkitoiminnan viikatemies? Sen käyttöönotto on merkinnyt tulonsiirtoa apteekeilta valtiolle kymmeniä miljoonia euroja budjetoitua enemmän, ja vaikutukset tuntuvat. Tilanne tulisi pikaisesti kohtuullistaa. Apteekkimaksun periminen erikseen pää- ja sivuapteekeilta tekisi pikkuruisen loven valtion saataviin, mutta tukisi syrjäseutujen apteekkeja ja mahdollistaisi monen lopetusuhan alla olevan sivuapteekin toiminnan jatkumisen. Se saattaisi jopa lisätä sivuapteekkien määrää. Vai joustaako valtion budjetti apteekkien asioissa vain yhteen suuntaan – silloin kun säästöjä kerätään? Sekö on suomalaista työtä arvostavaa elinkeinopolitiikkaa? Lopetetaan juhlapuheet ja laitetaan ­asiat kuntoon ennen kuin se on liian myöhäistä.   

Sirpa Peura
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja.


Avoimia kysymyksiä lääkkeenvalmistuksessa
27.02.2013 08:04

27.02.2013 08:04


Apteekin kehittyvä rooli
23.01.2013 10:29

23.01.2013 10:29


Apteekkilaiset tekevät sen turvallisesti
04.12.2012 08:00

04.12.2012 08:00


Lääkekeskustelu uusille urille
31.10.2012 08:00

31.10.2012 08:00


Ruotsista ei ole malliksi
26.09.2012 12:43

26.09.2012 12:43


Fimean ehdotuksissa hyvää ja huonoa
29.08.2012 13:48

29.08.2012 13:48


Itsehoitolääkkeet apteekista
28.06.2012 12:18

28.06.2012 12:18


Tärkeitä uudistuksia
30.05.2012 20:23

30.05.2012 20:23


Apteekin uusi rooli
03.05.2012 10:42

03.05.2012 10:42


Maali häämöttää
04.04.2012 10:29

04.04.2012 10:29