Lohjan malli ja sitä koordinoinut proviisori Terhi Toivo on finalistiehdokas lääkitystu... Lue lisää »

Ranska ja Tanska antoivat apteekeille rajatun oikeuden määrätä lääkkeitä helpottaakseen... Lue lisää »

Rokotteet saapuvat Suomeen vasta lokakuun lopun ja marraskuun aikana. Influenssarokotte... Lue lisää »

Sokeroituja virvoitusjuomia runsaasti nauttivat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua ... Lue lisää »

Ensimmäinen apteekki siirtyi uuteen digitaaliseen alustaan. Pian yli 200 apteekkia seur... Lue lisää »

Vuosikymmen viitehintaa

   01.04.2019 09:59  ERKKI KOSTIAINEN

TÄNÄÄN TULEE kuluneeksi tasan kymmenen vuotta siitä, kun lääkkeiden viitehintajärjestelmä otettiin käyttöön. Tavoitteena oli hyödyntää rinnakkaislääkkeiden merkittävä säästöpotentiaali lääkekorvausten rahoituksessa.

Viitehintajärjestelmän käyttöönotto perustui hallitusohjelmaan, jossa pääministeri Matti Vanhasen II hallitus oli sitoutunut hillitsemään lääkekorvauskustannusten kasvua. Lääkekorvausmenot olivat edellisvuonna 1,2 miljardia euroa, ja korvausmenot olivat kasvaneet vuodesta 2007 peräti 8,8 prosenttia huolimatta jo käytössä olleesta lääkevaihtojärjestelmästä.

VIITEHINTAJÄRJESTELMÄN ARVIOITIIN tuovan lääkekorvauksiin 52 miljoonan euron säästöt ja hinnaltaan edullisemmilla lääkevalinnoilla asiakkaiden arvioitiin säästävän lisäksi 33 miljoonaa euroa. Arviot olivat reilusti alakanttiin.

Pelkästään apteekkien tekemät lääkevaihdot ovat säästäneet Kelan tilastojen mukaan jo reilusti yli miljardi euroa, viitehintajärjestelmän aikaansaamia säästöjä on mahdotonta arvioida. Se tiedetään, että lääkevaihdon ja viitehinnan aikaansaamat säästöt ovat tuntuvasti suuremmat kuin kukaan osasi odottaa.

SÄÄSTÖT OVAT TUNTUNEET myös apteekkien taloudessa. Apteekkien lääkemyynnin myyntikate on viitehinnan aikana pudonnut pari prosenttiyksikköä ja apteekin osuus lääke-eurosta laskenut 24 prosentista alle 21 prosenttiin.

Tästä huolimatta apteekkien farmaseuttisen henkilökunnan määrä on Suomen apteekeissa kyetty pitämään selvästi korkeampana kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomen apteekeissa työskentelee keskimäärin 6,4 farmasian ammattilaista, Norjassa 3,2 eli puolet vähemmän. Ruotsissa vastaava luku on 4.

Itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen päivittäistavarakauppaan vaikeuttaisi apteekkien mahdollisuuksia toteuttaa kymmenien miljoonien vuosisäästöjä tuovia tehtäviään.

LÄÄKEVAIHTO JA VIITEHINTAJÄRJESTELMÄ ovat olleet lääkepoliittisesti erittäin perusteltuja ja tehokkaita keinoja lääkekustannusten kasvun hillinnässä. Apteekeilla on ollut niiden toteuttamisessa keskeinen rooli. Se on ollut mahdollista vain siksi, että päättäjät ovat pitäneet itsehoitolääkkeiden myynnin apteekeissa. Itsehoitolääkkeiden osuus lääkemyynnistä on noin 14 prosenttia, mutta niiden osuus lääkemyynnin myyntikatteesta on liki viidenneksen.

Itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen päivittäistavarakauppaan paitsi heikentäisi lääkitysturvallisuutta, vähentäisi tuntuvasti farmaseuttisen henkilökunnan määrää apteekeissa. Tämä vaikeuttaisi ratkaisevasti apteekkien mahdollisuuksia toteuttaa lääkevaihtoa ja viitehintajärjestelmää, jotka tuovat vuosittain kymmenien miljoonien säästöt lääkkeiden käyttäjille ja yhteiskunnalle.

NYT ON KUITENKIN tultu tilanteeseen, jossa apteekin palkkion reseptilääkkeen toimittamisesta ja neuvonnasta määrittelevän lääketaksan rakennetta on muutettava kohti ammatillisen palvelun ja asiantuntijatyön kompensaatiota. Käytännössä kysymys on siitä, että apteekin palkkion tukkuhintariippuvuutta vähennetään ja reseptin toimitusmaksun osuutta vastaavasti lisätään, kuten on tehty monissa muissakin Euroopan maissa. Tähän suuntaan otettiin ensiaskeleet jo Suomessakin, kun lääketaksaa uudistettiin vuoden 2014 alussa.

Kirjoittaja on Apteekkariliiton viestintäjohtaja ja Apteekkarilehden päätoimittaja.


Kommentit

Ylpeä, muttei ylpistynyt farmasisti :) 01.04.2019 14:47

Olisi hieno juttu, kun päättäjätkin näkisivät työmme kokonaisarvon. Tuotamme suoria säästöjä (yllä kuvatut) sekä epäsuoria säästöjä (itsehoitopuolen neuvonta, mikä säästää merkittävästi terv. huollon kustannuksia + toki myös muu neuvonta, mikä edistää terveyttä ja sitouttaa potilaita hoitoihinsa, mikä pitkässä juoksussa vähentää todella paljon terv. huollon kustannuksia).


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Keskon pääjohtaja hallitsee retoriikan muttei faktoja
08.06.2016 10:01 ERKKI KOSTIAINEN

08.06.2016 10:01 ERKKI KOSTIAINEN


Kelan lääkemenojen kasvu ei johdu apteekkijärjestelmästä
23.04.2016 21:57 ERKKI KOSTIAINEN

23.04.2016 21:57 ERKKI KOSTIAINEN


Faktat unohtuivat Vihreiden yrittäjyysohjelmassa
19.04.2016 15:38 MERJA HIRVONEN

19.04.2016 15:38 MERJA HIRVONEN


Unohtivatko lääketukut vastuunsa Pohjois-Suomessa?
08.04.2016 09:01 ARJA KARJALAINEN

08.04.2016 09:01 ARJA KARJALAINEN


Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
21.03.2016 13:00 KIRSTI MUSTONEN

21.03.2016 13:00 KIRSTI MUSTONEN


Mitä Ruotsin apteekkiuudistuksella oikeasti saavutettiin?
03.03.2016 10:57 MERJA HIRVONEN

03.03.2016 10:57 MERJA HIRVONEN


Lääkityslista lupaa paljon – mutta ei apteekkilaisille
18.02.2016 09:00 ARI JANSEN

18.02.2016 09:00 ARI JANSEN


Kela-kortti, väärä valttikortti!
11.02.2016 13:19 SAKARI ALARANTA

11.02.2016 13:19 SAKARI ALARANTA


Apteekkijärjestelmän perusteet
23.01.2016 21:26 ERKKI KOSTIAINEN

23.01.2016 21:26 ERKKI KOSTIAINEN


Apteekeilla annettavaa uusille sotealueille
13.11.2015 07:42 MERJA HIRVONEN

13.11.2015 07:42 MERJA HIRVONEN