Suomalainen luottaa eniten palomieheen ja apteekin työntekijään. Vähiten luottamusta lö... Lue lisää »

Yli puolella Suomen apteekeista on ollut vaikeuksia rekrytoida farmaseuttista henkilöku... Lue lisää »

The Solubility Company on erikoistunut lääkeaihioiden liukoisuuden mittaamiseen uuden k... Lue lisää »

Liikunnan aloittaminen pidentää elinikää ja ehkäisee sairauksia riippumatta siitä, miss... Lue lisää »

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea järjestää Suomen EU-puheenjohtajuuska... Lue lisää »

Vuosikymmen viitehintaa

   01.04.2019 09:59  ERKKI KOSTIAINEN

TÄNÄÄN TULEE kuluneeksi tasan kymmenen vuotta siitä, kun lääkkeiden viitehintajärjestelmä otettiin käyttöön. Tavoitteena oli hyödyntää rinnakkaislääkkeiden merkittävä säästöpotentiaali lääkekorvausten rahoituksessa.

Viitehintajärjestelmän käyttöönotto perustui hallitusohjelmaan, jossa pääministeri Matti Vanhasen II hallitus oli sitoutunut hillitsemään lääkekorvauskustannusten kasvua. Lääkekorvausmenot olivat edellisvuonna 1,2 miljardia euroa, ja korvausmenot olivat kasvaneet vuodesta 2007 peräti 8,8 prosenttia huolimatta jo käytössä olleesta lääkevaihtojärjestelmästä.

VIITEHINTAJÄRJESTELMÄN ARVIOITIIN tuovan lääkekorvauksiin 52 miljoonan euron säästöt ja hinnaltaan edullisemmilla lääkevalinnoilla asiakkaiden arvioitiin säästävän lisäksi 33 miljoonaa euroa. Arviot olivat reilusti alakanttiin.

Pelkästään apteekkien tekemät lääkevaihdot ovat säästäneet Kelan tilastojen mukaan jo reilusti yli miljardi euroa, viitehintajärjestelmän aikaansaamia säästöjä on mahdotonta arvioida. Se tiedetään, että lääkevaihdon ja viitehinnan aikaansaamat säästöt ovat tuntuvasti suuremmat kuin kukaan osasi odottaa.

SÄÄSTÖT OVAT TUNTUNEET myös apteekkien taloudessa. Apteekkien lääkemyynnin myyntikate on viitehinnan aikana pudonnut pari prosenttiyksikköä ja apteekin osuus lääke-eurosta laskenut 24 prosentista alle 21 prosenttiin.

Tästä huolimatta apteekkien farmaseuttisen henkilökunnan määrä on Suomen apteekeissa kyetty pitämään selvästi korkeampana kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomen apteekeissa työskentelee keskimäärin 6,4 farmasian ammattilaista, Norjassa 3,2 eli puolet vähemmän. Ruotsissa vastaava luku on 4.

Itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen päivittäistavarakauppaan vaikeuttaisi apteekkien mahdollisuuksia toteuttaa kymmenien miljoonien vuosisäästöjä tuovia tehtäviään.

LÄÄKEVAIHTO JA VIITEHINTAJÄRJESTELMÄ ovat olleet lääkepoliittisesti erittäin perusteltuja ja tehokkaita keinoja lääkekustannusten kasvun hillinnässä. Apteekeilla on ollut niiden toteuttamisessa keskeinen rooli. Se on ollut mahdollista vain siksi, että päättäjät ovat pitäneet itsehoitolääkkeiden myynnin apteekeissa. Itsehoitolääkkeiden osuus lääkemyynnistä on noin 14 prosenttia, mutta niiden osuus lääkemyynnin myyntikatteesta on liki viidenneksen.

Itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen päivittäistavarakauppaan paitsi heikentäisi lääkitysturvallisuutta, vähentäisi tuntuvasti farmaseuttisen henkilökunnan määrää apteekeissa. Tämä vaikeuttaisi ratkaisevasti apteekkien mahdollisuuksia toteuttaa lääkevaihtoa ja viitehintajärjestelmää, jotka tuovat vuosittain kymmenien miljoonien säästöt lääkkeiden käyttäjille ja yhteiskunnalle.

NYT ON KUITENKIN tultu tilanteeseen, jossa apteekin palkkion reseptilääkkeen toimittamisesta ja neuvonnasta määrittelevän lääketaksan rakennetta on muutettava kohti ammatillisen palvelun ja asiantuntijatyön kompensaatiota. Käytännössä kysymys on siitä, että apteekin palkkion tukkuhintariippuvuutta vähennetään ja reseptin toimitusmaksun osuutta vastaavasti lisätään, kuten on tehty monissa muissakin Euroopan maissa. Tähän suuntaan otettiin ensiaskeleet jo Suomessakin, kun lääketaksaa uudistettiin vuoden 2014 alussa.

Kirjoittaja on Apteekkariliiton viestintäjohtaja ja Apteekkarilehden päätoimittaja.


Kommentit

Ylpeä, muttei ylpistynyt farmasisti :) 01.04.2019 14:47

Olisi hieno juttu, kun päättäjätkin näkisivät työmme kokonaisarvon. Tuotamme suoria säästöjä (yllä kuvatut) sekä epäsuoria säästöjä (itsehoitopuolen neuvonta, mikä säästää merkittävästi terv. huollon kustannuksia + toki myös muu neuvonta, mikä edistää terveyttä ja sitouttaa potilaita hoitoihinsa, mikä pitkässä juoksussa vähentää todella paljon terv. huollon kustannuksia).


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Käsi pystyyn, Oriola
05.10.2017 09:00 OLLI-PEKKA TIAINEN

05.10.2017 09:00 OLLI-PEKKA TIAINEN


Tylsää? No ei ole ollut!
28.09.2017 12:12 MIKKO KANANEN

28.09.2017 12:12 MIKKO KANANEN


Kriisi näytti farmaseuttisen osaamisen merkityksen
25.09.2017 14:48 EIJA KARI

25.09.2017 14:48 EIJA KARI


Hammastikkuja lääkepulaan
19.09.2017 10:51 HARRI OVASKAINEN

19.09.2017 10:51 HARRI OVASKAINEN


Läpihuutojuttu!
11.08.2017 09:13 MIKKO KANANEN

11.08.2017 09:13 MIKKO KANANEN


Väärät luulot itsehoidossa voivat olla kohtalokkaita
01.08.2017 09:59 ELINA AALTONEN

01.08.2017 09:59 ELINA AALTONEN


Apteekista annettavat neuvot suojaavat vääriltä lääkevalinnoilta
13.07.2017 12:05 CHARLOTTA SANDLER

13.07.2017 12:05 CHARLOTTA SANDLER


Hallituksen apteekkiuudistus saa tukea kansalaisilta
06.07.2017 13:43 ERKKI KOSTIAINEN

06.07.2017 13:43 ERKKI KOSTIAINEN


Ei mikään mukauudistus
28.04.2017 15:30 MERJA HIRVONEN

28.04.2017 15:30 MERJA HIRVONEN


Suomalainen ja ruotsalainen farmasian opiskelija tulivat sillikselle
30.03.2017 15:25 ELINA AALTONEN

30.03.2017 15:25 ELINA AALTONEN