HUSin Juha Tuomisen mukaan sairaanhoitopiirien yhteistyö on heikentynyt. Vuoden 2005 va... Lue lisää »

Taksisääntelystä luopuminen maksaa kuluttajalle. Reseptilääkkeet ovat halventuneet 17 p... Lue lisää »

Apteekit sijoittuivat toiseksi toimialojen yhteiskuntavastuuta selvittäneessä tutkimuks... Lue lisää »

Norjassa puolet vähemmän farmasisteja apteekkia kohden, Ruotsissa lääkeneuvontaa antava... Lue lisää »

Keskustelupalstojen terveysneuvoilla leikittelevä kysy apteekista -kampanja perehdyttää... Lue lisää »

Tuhlatut lääkkeet

   30.01.2019 13:40  CHARLOTTA SANDLER

ALUSTAVAN TIEDON MUKAAN Kela maksoi viime vuonna 1,46 miljardia euroa korvauksia avohoidon lääkkeistä. Kansainvälisten selvitysten mukaan vain noin puolet pitkäaikaisista lääkehoidoista onnistuu niin kuin niiden pitäisi (WHO, 2005).

Menikö siis 0,7 miljardia hukkaan?

Ei täysin, mutta rahalla ei saatu parasta mahdollista terveyshyötyä. Ja osa lääkkeistä meni ihan puhtaasti hukkaankin. Apteekkariliiton selvityksen (2016) mukaan suomalaisilta jää käyttämättä vuosittain reseptilääkkeitä 95–125 miljoonan euron arvosta. Tästä Kela maksaa korvausta 63–83 miljoonaa euroa.

HUONO HOITOON SITOUTUMINEN heikentää lääkityksen tehoa. Yhteiskunnan, ja miksei myös omavastuun maksavan potilaan näkökulmasta se tarkoittaa huonoa kustannusvaikuttavuutta.

Lääkehoidon puutteellinen teho johtaa helposti siihen, että seuraavalla lääkärikäynnillä määrätään lisää lääkkeitä. Kustannukset kasvavat.

Lääkehoitoon sitoutuminen on monimutkainen prosessi. Parhaiten sen onnistuu, kun potilas ymmärtää sairautensa ja sen aiheuttamat riskit. Lisäksi potilaan tulee ymmärtää lääkehoidon itselleen tuomat hyödyt ja lääkkeen käyttöohjeet.

Asiakkaat ovat kiittäneet, että heitä on kerrankin kuultu ja heidän arkitodellisuutensa on huomioitu.


Tässä on paljon omaksuttavaa yhdelle vastaanottokäynnille, varsinkin jos on juuri saanut tietää tarvitsevansa loppuelämän kestävää lääkitystä.

Lääkkeen käyttäjien tukemiseen osallistuu koko terveydenhuolto, mutta kaikkein useimmin potilas käy apteekissa. Lääkehoidon ohjaaminen on farmaseuttisen henkilökunnan ydinosaamista.


APTEEKKIT OVAKIN TESTANNEET lääkehoidon aloituspalvelua, jossa diabeteslääkettä aloittavien asiakkaiden kanssa käydään läpi nimenomaan lääkehoitoon sitoutumisen kannalta tärkeitä asioita.

Kolme tapaamista sisältävässä aloituspalvelussa keskustellaan lääkehoidon tarpeellisuudesta ja hyödyistä sekä käytännön asioista, kuten alussa tyypillisistä haittavaikutuksista.

Pilottiin osallistuneet asiakkaat ovat kiitelleet palvelua vuolaasti. Erityisesti lämmittää asiakkaiden viesti, että heitä on kerrankin kuultu ja heidän arkitodellisuutensa on huomioitu. Perusterveydenhuollosta on myös tullut kiitosta apteekkien panostuksesta yhteisen tavoitteen eteen.

Tutkimus palvelun vaikuttavuudesta on käynnissä. Iso-Britanniassa on osoitettu, että apteekin tarjoaman aloituspalvelun avulla lääkehoitoon sitoutuminen paranee 10 prosenttia.

Jos palataan Kelan lääkekorvauksiin, niin lääkehoidon aloituspalvelun avulla on mahdollista saada 146 miljoonalle lääkekorvauseurolle parempaa vaikuttavuutta. Eikö kannattaisi kokeilla?


Kommentit

raha seinästä, sähkö töpselistä 01.02.2019 14:26

Olen vuosien varrella nähnyt tupakasta vieroittamista, astmakontrollia ja jos vaikka mitä mittauspäivää ja tullut siihen tulokseen, että mikään ei saisi maksaa mitään. Päinvastoin, kaikki pitäisi saada ilmaiseksi ja mieluummin "mulle heti" -tyyppisesti.

Apteekin lakiin kirjattu perustehtävä on lääkkeiden toimittaminen ja lääkeinformaation antaminen. Sen kun tekee hyvin, hoito ehkä onnistuu. Kaikenlaiset jumppakeppi-astmakontrolli -hihhuloinnit ovat aivan tuottamatonta työtä, jolla ei ole jatkumoa.

Välillä tuntuu siltä, että tiskin tietoturvallisella puolella joudutaan olemaan likasankona uusavuttomille, jotka eivät halua ottaa vastuuta omasta hoidostaan. Silloin kun oikeustoimikelpoisella henkilöllä se viimeinen värikäs pastilli vilkuttaa siellä purkin pohjalla, lääkityksen jatkumo on ensisijaisesti omissa käsissä.

Pessimisti 30.01.2019 15:46

Kaikkeahan kannattaa kokeilla ja tarjota asiakkaille. Mutta kun puhutaan palvelun maksusta, kiinnostuneet katoavat samantien. Hienoa, että asiaa tutkitaan ja saadaan lupaaviakin tuloksia, mutta isossa kuvassa aivan turhaa työtä. Luuleko joku, että kunta maksaisi palvelun tai tulevaisuudessa Sote-keskus, ei varmasti. Sitä paitsi lääkkeiden hinnat on se, mikä kiinnostaa julkisessa keskustelussa, ei apteekkien tuottamat palvelut.


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Mitä Ruotsin apteekkiuudistuksella oikeasti saavutettiin?
03.03.2016 10:57 MERJA HIRVONEN

03.03.2016 10:57 MERJA HIRVONEN


Lääkityslista lupaa paljon – mutta ei apteekkilaisille
18.02.2016 09:00 ARI JANSEN

18.02.2016 09:00 ARI JANSEN


Kela-kortti, väärä valttikortti!
11.02.2016 13:19 SAKARI ALARANTA

11.02.2016 13:19 SAKARI ALARANTA


Apteekkijärjestelmän perusteet
23.01.2016 21:26 ERKKI KOSTIAINEN

23.01.2016 21:26 ERKKI KOSTIAINEN


Apteekeilla annettavaa uusille sotealueille
13.11.2015 07:42 MERJA HIRVONEN

13.11.2015 07:42 MERJA HIRVONEN


Suomesta Euroopan digiveturi
02.10.2015 12:40 ERKKI KOSTIAINEN

02.10.2015 12:40 ERKKI KOSTIAINEN


Miksi apteekkitoimintaa säännellään?
24.06.2015 16:22 ERKKI KOSTIAINEN

24.06.2015 16:22 ERKKI KOSTIAINEN


Itsehoidon kustannukset mukaan vertailuun
17.06.2015 08:52 MERJA HIRVONEN

17.06.2015 08:52 MERJA HIRVONEN


E-resepti ei riitä lääkkeiden väärinkäytön estämiseen
12.06.2015 08:50 MARGAREETA HÄKKINEN

12.06.2015 08:50 MARGAREETA HÄKKINEN


Lääkekorvausten leikkauksille ei loppua näy
29.05.2015 11:39 ERKKI KOSTIAINEN

29.05.2015 11:39 ERKKI KOSTIAINEN