HUSin Juha Tuomisen mukaan sairaanhoitopiirien yhteistyö on heikentynyt. Vuoden 2005 va... Lue lisää »

Taksisääntelystä luopuminen maksaa kuluttajalle. Reseptilääkkeet ovat halventuneet 17 p... Lue lisää »

Apteekit sijoittuivat toiseksi toimialojen yhteiskuntavastuuta selvittäneessä tutkimuks... Lue lisää »

Norjassa puolet vähemmän farmasisteja apteekkia kohden, Ruotsissa lääkeneuvontaa antava... Lue lisää »

Keskustelupalstojen terveysneuvoilla leikittelevä kysy apteekista -kampanja perehdyttää... Lue lisää »

Tuhlatut lääkkeet

   30.01.2019 13:40  CHARLOTTA SANDLER

ALUSTAVAN TIEDON MUKAAN Kela maksoi viime vuonna 1,46 miljardia euroa korvauksia avohoidon lääkkeistä. Kansainvälisten selvitysten mukaan vain noin puolet pitkäaikaisista lääkehoidoista onnistuu niin kuin niiden pitäisi (WHO, 2005).

Menikö siis 0,7 miljardia hukkaan?

Ei täysin, mutta rahalla ei saatu parasta mahdollista terveyshyötyä. Ja osa lääkkeistä meni ihan puhtaasti hukkaankin. Apteekkariliiton selvityksen (2016) mukaan suomalaisilta jää käyttämättä vuosittain reseptilääkkeitä 95–125 miljoonan euron arvosta. Tästä Kela maksaa korvausta 63–83 miljoonaa euroa.

HUONO HOITOON SITOUTUMINEN heikentää lääkityksen tehoa. Yhteiskunnan, ja miksei myös omavastuun maksavan potilaan näkökulmasta se tarkoittaa huonoa kustannusvaikuttavuutta.

Lääkehoidon puutteellinen teho johtaa helposti siihen, että seuraavalla lääkärikäynnillä määrätään lisää lääkkeitä. Kustannukset kasvavat.

Lääkehoitoon sitoutuminen on monimutkainen prosessi. Parhaiten sen onnistuu, kun potilas ymmärtää sairautensa ja sen aiheuttamat riskit. Lisäksi potilaan tulee ymmärtää lääkehoidon itselleen tuomat hyödyt ja lääkkeen käyttöohjeet.

Asiakkaat ovat kiittäneet, että heitä on kerrankin kuultu ja heidän arkitodellisuutensa on huomioitu.


Tässä on paljon omaksuttavaa yhdelle vastaanottokäynnille, varsinkin jos on juuri saanut tietää tarvitsevansa loppuelämän kestävää lääkitystä.

Lääkkeen käyttäjien tukemiseen osallistuu koko terveydenhuolto, mutta kaikkein useimmin potilas käy apteekissa. Lääkehoidon ohjaaminen on farmaseuttisen henkilökunnan ydinosaamista.


APTEEKKIT OVAKIN TESTANNEET lääkehoidon aloituspalvelua, jossa diabeteslääkettä aloittavien asiakkaiden kanssa käydään läpi nimenomaan lääkehoitoon sitoutumisen kannalta tärkeitä asioita.

Kolme tapaamista sisältävässä aloituspalvelussa keskustellaan lääkehoidon tarpeellisuudesta ja hyödyistä sekä käytännön asioista, kuten alussa tyypillisistä haittavaikutuksista.

Pilottiin osallistuneet asiakkaat ovat kiitelleet palvelua vuolaasti. Erityisesti lämmittää asiakkaiden viesti, että heitä on kerrankin kuultu ja heidän arkitodellisuutensa on huomioitu. Perusterveydenhuollosta on myös tullut kiitosta apteekkien panostuksesta yhteisen tavoitteen eteen.

Tutkimus palvelun vaikuttavuudesta on käynnissä. Iso-Britanniassa on osoitettu, että apteekin tarjoaman aloituspalvelun avulla lääkehoitoon sitoutuminen paranee 10 prosenttia.

Jos palataan Kelan lääkekorvauksiin, niin lääkehoidon aloituspalvelun avulla on mahdollista saada 146 miljoonalle lääkekorvauseurolle parempaa vaikuttavuutta. Eikö kannattaisi kokeilla?


Kommentit

raha seinästä, sähkö töpselistä 01.02.2019 14:26

Olen vuosien varrella nähnyt tupakasta vieroittamista, astmakontrollia ja jos vaikka mitä mittauspäivää ja tullut siihen tulokseen, että mikään ei saisi maksaa mitään. Päinvastoin, kaikki pitäisi saada ilmaiseksi ja mieluummin "mulle heti" -tyyppisesti.

Apteekin lakiin kirjattu perustehtävä on lääkkeiden toimittaminen ja lääkeinformaation antaminen. Sen kun tekee hyvin, hoito ehkä onnistuu. Kaikenlaiset jumppakeppi-astmakontrolli -hihhuloinnit ovat aivan tuottamatonta työtä, jolla ei ole jatkumoa.

Välillä tuntuu siltä, että tiskin tietoturvallisella puolella joudutaan olemaan likasankona uusavuttomille, jotka eivät halua ottaa vastuuta omasta hoidostaan. Silloin kun oikeustoimikelpoisella henkilöllä se viimeinen värikäs pastilli vilkuttaa siellä purkin pohjalla, lääkityksen jatkumo on ensisijaisesti omissa käsissä.

Pessimisti 30.01.2019 15:46

Kaikkeahan kannattaa kokeilla ja tarjota asiakkaille. Mutta kun puhutaan palvelun maksusta, kiinnostuneet katoavat samantien. Hienoa, että asiaa tutkitaan ja saadaan lupaaviakin tuloksia, mutta isossa kuvassa aivan turhaa työtä. Luuleko joku, että kunta maksaisi palvelun tai tulevaisuudessa Sote-keskus, ei varmasti. Sitä paitsi lääkkeiden hinnat on se, mikä kiinnostaa julkisessa keskustelussa, ei apteekkien tuottamat palvelut.


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Kerrohan kaikki, Antero Vartia
28.10.2016 15:00 MERJA HIRVONEN

28.10.2016 15:00 MERJA HIRVONEN


Hallitus leikkaa rajusti apteekeilta
15.09.2016 15:10 ILKKA HARJULA

15.09.2016 15:10 ILKKA HARJULA


Palataan keskusteluun
12.07.2016 17:13 MERJA HIRVONEN

12.07.2016 17:13 MERJA HIRVONEN


Vai että miljoonia lobbaukseen
27.06.2016 20:30 MERJA HIRVONEN

27.06.2016 20:30 MERJA HIRVONEN


Hoppsan, se olikin laiton lääke!
21.06.2016 12:55 CHARLOTTA SANDLER

21.06.2016 12:55 CHARLOTTA SANDLER


Keskon pääjohtaja hallitsee retoriikan muttei faktoja
08.06.2016 10:01 ERKKI KOSTIAINEN

08.06.2016 10:01 ERKKI KOSTIAINEN


Kelan lääkemenojen kasvu ei johdu apteekkijärjestelmästä
23.04.2016 21:57 ERKKI KOSTIAINEN

23.04.2016 21:57 ERKKI KOSTIAINEN


Faktat unohtuivat Vihreiden yrittäjyysohjelmassa
19.04.2016 15:38 MERJA HIRVONEN

19.04.2016 15:38 MERJA HIRVONEN


Unohtivatko lääketukut vastuunsa Pohjois-Suomessa?
08.04.2016 09:01 ARJA KARJALAINEN

08.04.2016 09:01 ARJA KARJALAINEN


Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
21.03.2016 13:00 KIRSTI MUSTONEN

21.03.2016 13:00 KIRSTI MUSTONEN