HUSin Juha Tuomisen mukaan sairaanhoitopiirien yhteistyö on heikentynyt. Vuoden 2005 va... Lue lisää »

Taksisääntelystä luopuminen maksaa kuluttajalle. Reseptilääkkeet ovat halventuneet 17 p... Lue lisää »

Apteekit sijoittuivat toiseksi toimialojen yhteiskuntavastuuta selvittäneessä tutkimuks... Lue lisää »

Norjassa puolet vähemmän farmasisteja apteekkia kohden, Ruotsissa lääkeneuvontaa antava... Lue lisää »

Keskustelupalstojen terveysneuvoilla leikittelevä kysy apteekista -kampanja perehdyttää... Lue lisää »

Tuhlatut lääkkeet

   30.01.2019 13:40  CHARLOTTA SANDLER

ALUSTAVAN TIEDON MUKAAN Kela maksoi viime vuonna 1,46 miljardia euroa korvauksia avohoidon lääkkeistä. Kansainvälisten selvitysten mukaan vain noin puolet pitkäaikaisista lääkehoidoista onnistuu niin kuin niiden pitäisi (WHO, 2005).

Menikö siis 0,7 miljardia hukkaan?

Ei täysin, mutta rahalla ei saatu parasta mahdollista terveyshyötyä. Ja osa lääkkeistä meni ihan puhtaasti hukkaankin. Apteekkariliiton selvityksen (2016) mukaan suomalaisilta jää käyttämättä vuosittain reseptilääkkeitä 95–125 miljoonan euron arvosta. Tästä Kela maksaa korvausta 63–83 miljoonaa euroa.

HUONO HOITOON SITOUTUMINEN heikentää lääkityksen tehoa. Yhteiskunnan, ja miksei myös omavastuun maksavan potilaan näkökulmasta se tarkoittaa huonoa kustannusvaikuttavuutta.

Lääkehoidon puutteellinen teho johtaa helposti siihen, että seuraavalla lääkärikäynnillä määrätään lisää lääkkeitä. Kustannukset kasvavat.

Lääkehoitoon sitoutuminen on monimutkainen prosessi. Parhaiten sen onnistuu, kun potilas ymmärtää sairautensa ja sen aiheuttamat riskit. Lisäksi potilaan tulee ymmärtää lääkehoidon itselleen tuomat hyödyt ja lääkkeen käyttöohjeet.

Asiakkaat ovat kiittäneet, että heitä on kerrankin kuultu ja heidän arkitodellisuutensa on huomioitu.


Tässä on paljon omaksuttavaa yhdelle vastaanottokäynnille, varsinkin jos on juuri saanut tietää tarvitsevansa loppuelämän kestävää lääkitystä.

Lääkkeen käyttäjien tukemiseen osallistuu koko terveydenhuolto, mutta kaikkein useimmin potilas käy apteekissa. Lääkehoidon ohjaaminen on farmaseuttisen henkilökunnan ydinosaamista.


APTEEKKIT OVAKIN TESTANNEET lääkehoidon aloituspalvelua, jossa diabeteslääkettä aloittavien asiakkaiden kanssa käydään läpi nimenomaan lääkehoitoon sitoutumisen kannalta tärkeitä asioita.

Kolme tapaamista sisältävässä aloituspalvelussa keskustellaan lääkehoidon tarpeellisuudesta ja hyödyistä sekä käytännön asioista, kuten alussa tyypillisistä haittavaikutuksista.

Pilottiin osallistuneet asiakkaat ovat kiitelleet palvelua vuolaasti. Erityisesti lämmittää asiakkaiden viesti, että heitä on kerrankin kuultu ja heidän arkitodellisuutensa on huomioitu. Perusterveydenhuollosta on myös tullut kiitosta apteekkien panostuksesta yhteisen tavoitteen eteen.

Tutkimus palvelun vaikuttavuudesta on käynnissä. Iso-Britanniassa on osoitettu, että apteekin tarjoaman aloituspalvelun avulla lääkehoitoon sitoutuminen paranee 10 prosenttia.

Jos palataan Kelan lääkekorvauksiin, niin lääkehoidon aloituspalvelun avulla on mahdollista saada 146 miljoonalle lääkekorvauseurolle parempaa vaikuttavuutta. Eikö kannattaisi kokeilla?


Kommentit

raha seinästä, sähkö töpselistä 01.02.2019 14:26

Olen vuosien varrella nähnyt tupakasta vieroittamista, astmakontrollia ja jos vaikka mitä mittauspäivää ja tullut siihen tulokseen, että mikään ei saisi maksaa mitään. Päinvastoin, kaikki pitäisi saada ilmaiseksi ja mieluummin "mulle heti" -tyyppisesti.

Apteekin lakiin kirjattu perustehtävä on lääkkeiden toimittaminen ja lääkeinformaation antaminen. Sen kun tekee hyvin, hoito ehkä onnistuu. Kaikenlaiset jumppakeppi-astmakontrolli -hihhuloinnit ovat aivan tuottamatonta työtä, jolla ei ole jatkumoa.

Välillä tuntuu siltä, että tiskin tietoturvallisella puolella joudutaan olemaan likasankona uusavuttomille, jotka eivät halua ottaa vastuuta omasta hoidostaan. Silloin kun oikeustoimikelpoisella henkilöllä se viimeinen värikäs pastilli vilkuttaa siellä purkin pohjalla, lääkityksen jatkumo on ensisijaisesti omissa käsissä.

Pessimisti 30.01.2019 15:46

Kaikkeahan kannattaa kokeilla ja tarjota asiakkaille. Mutta kun puhutaan palvelun maksusta, kiinnostuneet katoavat samantien. Hienoa, että asiaa tutkitaan ja saadaan lupaaviakin tuloksia, mutta isossa kuvassa aivan turhaa työtä. Luuleko joku, että kunta maksaisi palvelun tai tulevaisuudessa Sote-keskus, ei varmasti. Sitä paitsi lääkkeiden hinnat on se, mikä kiinnostaa julkisessa keskustelussa, ei apteekkien tuottamat palvelut.


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Läpihuutojuttu!
11.08.2017 09:13 MIKKO KANANEN

11.08.2017 09:13 MIKKO KANANEN


Väärät luulot itsehoidossa voivat olla kohtalokkaita
01.08.2017 09:59 ELINA AALTONEN

01.08.2017 09:59 ELINA AALTONEN


Apteekista annettavat neuvot suojaavat vääriltä lääkevalinnoilta
13.07.2017 12:05 CHARLOTTA SANDLER

13.07.2017 12:05 CHARLOTTA SANDLER


Hallituksen apteekkiuudistus saa tukea kansalaisilta
06.07.2017 13:43 ERKKI KOSTIAINEN

06.07.2017 13:43 ERKKI KOSTIAINEN


Ei mikään mukauudistus
28.04.2017 15:30 MERJA HIRVONEN

28.04.2017 15:30 MERJA HIRVONEN


Suomalainen ja ruotsalainen farmasian opiskelija tulivat sillikselle
30.03.2017 15:25 ELINA AALTONEN

30.03.2017 15:25 ELINA AALTONEN


Mitä voimme Ruotsista oppia?
16.03.2017 16:30 ERKKI KOSTIAINEN

16.03.2017 16:30 ERKKI KOSTIAINEN


Ei mikään pieni urakka
22.02.2017 10:09 ERKKI KOSTIAINEN

22.02.2017 10:09 ERKKI KOSTIAINEN


Apteekin perustehtävä sotessa
20.01.2017 10:24 VESA KUJALA

20.01.2017 10:24 VESA KUJALA


Huh, mikä vuosi!
20.12.2016 09:09 ERKKI KOSTIAINEN

20.12.2016 09:09 ERKKI KOSTIAINEN