Nettiostamisen suosio vaikuttaa koko apteekkialaan, mutta erityisesti se nakertaa syrjä... Lue lisää »

Kohonneen verenpaineen hoitotavoitetta tiukennettiin henkilöillä, joiden sydäntautirisk... Lue lisää »

Fimea julkaisee lääkkeiden saatavuushäiriötietoja avoimena datana joulukuun alusta alka... Lue lisää »

Pitkän uran lääketeollisuudessa tehnyt farmaseutti Tarja Lyyra yllättyi tehdessään palu... Lue lisää »

Apteekkari, farmasian tohtori, Risto Kanerva on valittu toiselle kaksivuotiskaudelle Su... Lue lisää »

Ei käy kateeksi

24.06.2010 08:36

HAASTATTELIN heinäkuun Apteekkarilehteä varten viittä apteekkaria, jotka kertoivat, millainen heidän tiensä apteekkariksi on ollut. Täytyy sanoa, että ei käy kateeksi.

Jokainen haastateltavista on tehnyt lujasti töitä päästäkseen nykyiseen asemaansa. Nämä apteekkarit, kuten useimmat kollegoistaan, ovat aloittaneet uransa pienistä apteekeista.

Erityisesti maaseudulla on venyttävä äärirajoille. Apteekin toimintaa ei ehditä kehittää, koska on palveltava itse tiskissä. Työpäivät ovat pitkiä ja työntekijöitä vain kourallinen.

Näin tunnelmia kuvasi eräs maaseutuapteekkari, joka vastasi Apteekkarilehden tekemään Suureen Apteekkarikyselyyn 2010: ”Suuri osa pienistä apteekeista hoitaa koko kunnan lääkehuollon ja tekee sen pienillä resursseilla. Varsinkin kesäisin teemme myös terveyskeskuksen tehtävät sen supistettua palveluaan. Mummot ja myös työikäiset kääntyvät apteekin puoleen, koska se on ainoa auki oleva terveydenhuollon palvelupiste, jonne pääsee ilman ajanvarausta.”

Vaikka neuvontatyötä riittää, vain lääkkeiden myynnistä saa rahaa. Lääkevaihto, lääkkeiden tukkuhintojen leikkaus ja viitehintajärjestelmän tulo ovatkin aiheuttaneet valtavia talouspaineita. Kun samaan aikaan kustannukset ovat kasvaneet, ovat apteekkien taloudelliset toimintaedellytykset heikentyneet merkittävästi. Apteekkinsa kannattavuudesta on huolissaan peräti 92 prosenttia Suureen Apteekkarikyselyyn vastanneista.

Kasvava työtaakka uuvuttaa jo apteekkareita. Nykyään alkaa olla harvinaista, että apteekkari jaksaa työelämässä 68 vuoden viralliseen eläkeikään asti.

Kun apteekkarit jäävät eläkkeelle etuajassa, vapautuu tilaa uusille innokkaille proviisoreille, jotka puolestaan pääsevät kokeilemaan jaksamisensa rajoja. Tänä päivänä apteekkia varten otettua velkaa vain voi olla vaikea maksaa takaisin, koska reseptilääkkeiden myynnistä ei juuri jää katetta.

Viimeistään nyt on korkea aika romuttaa mielikuvat, joiden mukaan apteekkiluvan saaminen merkitsee suunnilleen samaa kuin lupa painaa rahaa.

Erja Elo
Kirjoittaja on Apteekkarilehden toimittaja.


Kommentit

Maalaisapteekkari Keski-Suomesta 24.06.2010 10:43

Muistissa on vielä yksi Helsinkiläisapteekkari
joka kommentoi vuonna 2008 rahatilannetta
siihen malliin, että hänellä on yrityksen puitteissa
nyt enemmän velkaa kuin oli apteekkariuraa
aloittaessaan yli 10 vuotta sitten.

Apteekit ja apteekkarin tulot ovat tietenkin yksilöllisiä, mutta
uudet viitehintaleikkaukset ovat todella hankaloittaneet
apteekin taloudellista menestymistä.

Etuajassa elääkkeelle jääneet apteekkarit saattaisivat
olla maaseutuapteekkareille sopiva lomittajarengas....


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Pimeä lääke on riski
20.02.2009 10:08

20.02.2009 10:08


Valoisa tulevaisuus
13.02.2009 11:42

13.02.2009 11:42


Nolo juttu
06.02.2009 09:47

06.02.2009 09:47


Odotettavissa hurjaa hintakilpailua
28.01.2009 16:14

28.01.2009 16:14


Tuumaustauon paikka
22.01.2009 12:46

22.01.2009 12:46


Odotamme palautettasi
16.01.2009 16:32

16.01.2009 16:32