Ranska ja Tanska antoivat apteekeille rajatun oikeuden määrätä lääkkeitä helpottaakseen... Lue lisää »

Rokotteet saapuvat Suomeen vasta lokakuun lopun ja marraskuun aikana. Influenssarokotte... Lue lisää »

Sokeroituja virvoitusjuomia runsaasti nauttivat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua ... Lue lisää »

Ensimmäinen apteekki siirtyi uuteen digitaaliseen alustaan. Pian yli 200 apteekkia seur... Lue lisää »

Lääkehuolto etääntyy kunnista. Reilu neljännes apteekeista kertoo annosjakelun lähtenee... Lue lisää »

Apteekkijärjestelmän perusteet

   23.01.2016 21:26  ERKKI KOSTIAINEN

SOSIAALISESSA MEDIASSA on viime viikkoina käyty keskustelua Suomen apteekkijärjestelmästä. Keskustelussa on kokonaan unohtunut se, että järjestelmä täyttää erinomaisesti sille asetetut tavoitteet, jotka ovat ensisijaisesti terveyspoliittisia ja toissijaisesti elinkeinopoliittisia.

Lääkkeiden saatavuus on Suomessa hyvä ja kansalaiset ovat yhdenvertaisia lääkehankinnoissaan, sillä lääkkeet maksavat saman verran kaikissa apteekeissa Hangosta Ivaloon.

Äänekkäimpiä some-keskustelussa ovat olleet ideologiset liberalisoijat, joille ideologia näyttää olevan tärkeämpi kuin saavutettava lopputulos.

Popularistisessa 140 merkin tykityksessä apteekkijärjestelmämme perusteet ovat jääneet vähälle huomiolle, jonka vuoksi kertaan ne tässä.

Miksi Suomessa apteekin voi omistaa vain proviisori?

Tällä mallilla ammatillinen ja taloudellinen vastuu apteekista keskitetään lääkealan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle terveydenhuollon ammattihenkilölle, jotta liiketoiminnalliset tavoitteet eivät korostu ohi terveydenhuollollisten tavoitteiden. Useissa Euroopan maissa toimitaan aivan samalla tavalla. Mallilla varmistetaan käytännössä myös apteekkien kotimainen omistus ja lääkemyynnin verojen maksu Suomeen.

Omistusrajoituksen poistaminen johtaisi apteekkien siirtymiseen kansainvälisten pääomasijoittajien omistukseen ja verotulojen valumiseen ulkomaille ja veroparatiiseihin. Näin on käynyt esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.

Miksi apteekkien määrää rajoitetaan tarveharkinnalla?

Siksi, että apteekit säilyttävät toimintakykynsä, eli ovat riittävän kokoisia vastaamaan alueensa lääkehuollosta ja lakisääteisistä tehtävistä.

Tarveharkinnasta luopuminen lisäisi apteekkien määrää lähinnä kaupungeissa ja pienentäisi yksikkökokoja, joka puolestaan lyhentäisi aukioloaikoja, supistaisi varastoja ja heikentäisi lääkkeiden toimitusvarmuutta ja tuotevalikoimaa.

Apteekkien määrää voidaan kasvattaa nykyjärjestelmänkin puitteissa siellä, missä uusille apteekeille on tarvetta. Uusi apteekki perustetaan kasvavalle alueelle usein kunnan aloitteesta, mutta myös alueen asukkaat voivat tehdä aloitteen.

Miksi apteekkien sijaintia säännellään?

Lääkehuollosta vastaava Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ohjaa apteekkien sijoittumista niin, että apteekkiverkosto kattaa tasaisesti koko maan ja tarjoaa yhtäläiset palvelut ja lääkkeiden saatavuuden koko maassa.

Apteekkien sijainnin ohjauksesta luopuminen johtaisi apteekkipalveluiden vähenemiseen harvaan asutuilla seuduilla ja apteekkien keskittymiseen nykyistä enemmän vilkkaille liikepaikoille. Näin on käynyt maissa, joissa apteekkien perustaminen ja sijoittuminen on vapaampaa.

Miksi lääkkeiden hinnoilla ei kilpailla?

Kyllä lääkkeiden hinnoilla kilpaillaan. Sosiaali- ja terveysministeriön alainen lääkkeiden hintalautakunta hyväksyy korvattaville reseptilääkkeille enimmäishinnan, mutta lääkeyritykset myyvät lääkettä usein halvemmalla kilpailutilanteen mukaan. Reseptilääkkeiden välinen hintakilpailu on tuottanut viimeisen kymmenen vuoden aikana miljardiluokan säästöt lääkkeiden käyttäjille ja yhteiskunnalle. Asiakkaat maksavat nyt reseptilääkkeistään yli viidenneksen vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Apteekit eivät kilpaile reseptilääkkeiden hinnoilla missään EU-maassa, vaan kilpailu tapahtuu tukkuhintatasolla. Apteekkien osuuden reseptilääkkeen hinnasta päättävät valtiot, Suomessa valtioneuvosto lääketaksalla.

Onko Suomen apteekkijärjestelmä kallis lääkkeiden käyttäjille ja yhteiskunnalle?

Apteekin osuus reseptilääkkeen hinnasta on keskimäärin 21,5 prosenttia, eli vähemmän kuin ruokakaupan osuus elintarvikkeen hinnasta keskimäärin. Osuus sisältää lääkejakelun logistiikan lisäksi lääkeneuvonnan. Jokainen voi itse arvioida, onko tämä kallista vai halpaa. Mielestäni tämä on edullinen järjestelmä tuottaa maankattavat ja hyvin toimivat apteekkipalvelut, joihin apteekeissa asioivat ovat kaiken lisäksi erittäin tyytyväisiä.

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton viestintäjohtaja.


Kommentit

Ilman_apteekkilupaa_jäänyt_Proviisori 16.05.2018 21:17

"Apteekit eivät kilpaile reseptilääkkeiden hinnoilla missään EU-maassa".

Entäs ETA-maissa?

Voiko kuluttaja tilata EU-reseptillä ulkomailta ETA-alueen nettikaupasta lääkkeitä?

Muissa EU-maissa on laillisia apteekkeja, jotka myyvät netissä vain muutamaa suosituinta tuoteryhmää, kuten erektiolääkkeitä.
Voiko SUOMALAINEN PROVIISORI perustaa tällaisen apteekin ulkomaille?

Maria 17.07.2016 08:41

Apteekkilupa on henkilökohtainen mutta sitten perustetaan kylkeen osakeyhtiö jonne tulee koko perhe osakkaiksi. Monopoliasemassa vailla kilpailua revitään 38 % liikevoittoa. Ei taida edes Apple pystyä samaan. Onko oikein?

Caruna rules! 03.02.2016 10:12

Ja vielä kun lasketaan yrittäjän palkkakorjatulla (80 000€) luvulla kate, päästään huikeaan n. 2%:iin. Investointi- ja pankkimaailma nauraa huutonaurut apteekkien muka hyville katteille.
Mut hei sulle huolestunut veronmaksaja, laitas esimerkkiä miten lasket katteen niin että lopputulos pöyristyttää kansalaisia. Totuus katteen vähäisyydestä voi hätkähdyttää.

Ota ensin selvää asioista 28.01.2016 15:51

Huolestuneelle veronmaksajalle tiedoksi, että lääketaksan mukaan määräytyvässä katteessa on vielä mukana apteekkimaksu, jonka apteekit maksavat valtiolle. Vuodessa yhteensä noin 160 miljoonaa euroa.

Jo opiskellut proviisori 28.01.2016 11:03

Proviisoriopiskelija: Pystyykö proviisorikin suunnittelemaan vaikka palkkatulojen verot alankomaiden kanssa? Tai apteekkari? Jos vaikka perustaisi sinne farmaseuttista konsultaatiota tarjoavan firman ja möisi palvelua apteekeille? Mitä luulet, saako proviisori neuvoteltua samanlaisen verokohtelun Alankomaissa kuin vaikkapa Boots tai Phoenix korporaatio? Siellähän se on nimenomaan neuvottelukysymys.

Aika monen mielestä verot pitäisi maksaa siihen valtioon missä toiminta suoritetaan tai kaupat tehdään. Laki ei kuitenkaan tähän varsinaisesti velvoita varsinkaan jos pintaa vähän rapsutetaan. Niin ja sitten on niitä joiden mielestä ei pitäisi maksaa.

Yhteiskunnilla ja pääomasijoittajilla on hivenen erinlaiset periaatteet ja päämäärät resurssien allokoimisessa, joten siinä mielessä kysymyksesi on turhahko. Tosin hyvä pointti olisi siinä, että kyllä yhteiskuntakin voisi varmasti paremmin homman hoitaa ja keskittää resursseja tuottavammin silloin kun talous takkuaa.

Huolestunut veronmaksaja 28.01.2016 10:54

Jos perehtyisimme yhdessä siihen miten nykyinen lääketaksa määrittää lääkekohtaisen katteen, niin todennäköisesti pöyristyisimme. Valtion järjestämä tulonsiirto kuluttajilta apteekkareille on hyvin suuri, ja silti täällä ylistetään nykyistä järjestelmää. Tärkeä kysymys on se, että mitä nykyiselle järjestelmälle tapahtuu kun katteita muutetaan järjellisempään suuntaan.

........ 27.01.2016 15:51

Hep Jeremias! Suomessa ei ole luvallista perustaa verkkoapteekkia myymään lääkkeitä kuluttajille. Suomessa toimivat verkkoapteekit ovat suomalaisten apteekkariyrittäjien luvanvaraisia verkkokauppoja. Tunnistat ne siitä, että laillisen verkkoapteekin sivulla on linkki Fimean tunnistukseen. Apteekki -sanaa ei ole mahdollista rekisteröidä, kuten EI myöskään lääkäriä tai sairaanhoitajaa.

Proviisoriopiskelija 26.01.2016 19:48

Piiku, kumpi Sinun mielestäsi allokoi resursseja länsimaissa tehokkaammin? Pääomasijoittajat vai yhteiskunnat? Jätetään tämän tarkastelun ulkopuolelle nyt laiton veronkierto, joka on eri asia, kuin laillinen verosuunnittelu. Räikeää veronkiertoa vastaan olen itsekin ja mielestäni verot tulee maksaa siinä yhteiskunnassa missä liiketoiminta sijaitsee. Yhteiskunnan laatimien sääntöjen puitteissa verosuunnittelu on ok, koska sitä voivat tehdä kaikki, jotka vain viitsivät.

Proviisoriopiskelija 26.01.2016 16:42

Piiku, kumpi Sinun mielestäsi allokoi resursseja länsimaissa tehokkaammin? Pääomasijoittajat vai yhteiskunnat? Jätetään tämän tarkastelun ulkopuolelle nyt laiton veronkierto, joka on eri asia, kuin laillinen verosuunnittelu. Räikeää veronkiertoa vastaan olen itsekin ja mielestäni verot tulee maksaa siinä yhteiskunnassa missä liiketoiminta sijaitsee. Yhteiskunnan laatimien sääntöjen puitteissa verosuunnittelu on ok, koska sitä voivat tehdä kaikki, jotka vain viitsivät.

Jeremias 26.01.2016 15:20

Tämä on hyvää informaatiota. Mutta verkkoapteekkeja on liikaa, niiden sijainnista ei saa aina edes selvää missä maassa ne toimii ja ne saavat käyttää nimessään sanaa apteekki. Apteekki-nimi tulisi rekisteröidä kuten poliisi, lääkäri, sairaanhoitaja. Virallinen instanssi. Ei muitakaan tärkeitä viranomaistahoja, virallisempia instansseja saa yhteiskunnassa perustaa kuka vain. Suomessa on mahdollista perustaa verkkoapteekki ja käyttää samaa apteekki ja sen voi tehdä vaikka koulutus olisi peruskoulu, jos sekään.

Piiku 26.01.2016 09:20

"Jos nykyistä järjetelmää joudutaan puolustelemaan sillä, että veroparatiisit sitä, pääomasijoittajat tätä, on aika vaikea uskoa enää itsekään siihen että nykyinen järjestelmä on paras mahdollinen."

Veroparatiisit ovat tällähetkellä maailman suurin ongelma. Niihin valuu niin käsittämättömiä määriä rahaa kaikkialta maailmasta, että jos siitä saataisiin pienikin osa veroina yhteiskuntien käytettäväksi, muutaman vuoden päästä maailmassa ei olisi kurjuutta missään.

Proviisoriopiskelija 25.01.2016 21:26

Presteluja nykyisen järjestelmän säilyttämiseksi löytyy, mutta olisi toivottavaa että pysytään järkeen vetoavilla perusteilla ja täysin populistiset argumentit jätettäisiin vaikka ääniä kalasteleville poliitikoille. Jos nykyistä järjetelmää joudutaan puolustelemaan sillä, että veroparatiisit sitä, pääomasijoittajat tätä, on aika vaikea uskoa enää itsekään siihen että nykyinen järjestelmä on paras mahdollinen.

Sivusta seuraaja 25.01.2016 10:34

Järjestelmä tulee luultavasti muuttumaan ainakin jotenkin. Itse ainakin toivoisin, että järjestelmä pysyisi samankailtaisena, mutta apteekkilupia lisättäisiin reilusti. Tällä tavoin alan polarisoitumista saataisiin pienennettyä. Mutta tähän isojen apteekkien apteekkarit eivät suostu.

tyytyväinen asiakas 25.01.2016 00:13

Erkki puhuu totta, apteekin osuus reseptilääkken hinnasta on keskimäärin 21,4 %. Ilman reseptiä myytävien lääkkeiden myynnistä apteekki saa hieman enemmän. Kautta linjan koko myynnistä saatava "myyntikate" on pienempi kuin ruokakaupalla sen myymistä elintarvbikkeista. Ruokakauppaan siirrettynä lääkkeiden hinnat nousisivat. Sitten se tärkeä kysymys, jos järjestelmä toimii hyvin, miksi sitä pitäisi muuttaa ?


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Kelan lääkemenojen kasvu ei johdu apteekkijärjestelmästä
23.04.2016 21:57 ERKKI KOSTIAINEN

23.04.2016 21:57 ERKKI KOSTIAINEN


Faktat unohtuivat Vihreiden yrittäjyysohjelmassa
19.04.2016 15:38 MERJA HIRVONEN

19.04.2016 15:38 MERJA HIRVONEN


Unohtivatko lääketukut vastuunsa Pohjois-Suomessa?
08.04.2016 09:01 ARJA KARJALAINEN

08.04.2016 09:01 ARJA KARJALAINEN


Miksi Kanta-järjestelmän virheitä ei korvata?
21.03.2016 13:00 KIRSTI MUSTONEN

21.03.2016 13:00 KIRSTI MUSTONEN


Mitä Ruotsin apteekkiuudistuksella oikeasti saavutettiin?
03.03.2016 10:57 MERJA HIRVONEN

03.03.2016 10:57 MERJA HIRVONEN


Lääkityslista lupaa paljon – mutta ei apteekkilaisille
18.02.2016 09:00 ARI JANSEN

18.02.2016 09:00 ARI JANSEN


Kela-kortti, väärä valttikortti!
11.02.2016 13:19 SAKARI ALARANTA

11.02.2016 13:19 SAKARI ALARANTA


Apteekeilla annettavaa uusille sotealueille
13.11.2015 07:42 MERJA HIRVONEN

13.11.2015 07:42 MERJA HIRVONEN


Suomesta Euroopan digiveturi
02.10.2015 12:40 ERKKI KOSTIAINEN

02.10.2015 12:40 ERKKI KOSTIAINEN