Covid-19-taudin tukihoitoja on paikoin tulkittu väärin potilaille maksuttomiksi taudin ... Lue lisää »

Joistakin lääke-eristä on aiemmin tänä vuonna löydetty pieniä määriä nitrosamiinia. Met... Lue lisää »

Jopa 40 000 suomalaista saa vuosittain luunmurtuman osteoporoosin vuoksi. Liian moni jä... Lue lisää »

Apteekkari-lehti kysyi keskeisiltä sidosryhmiltä, mitä mieltä niiden keskuudessa ollaan... Lue lisää »

Biosimilaarien nykyistä ahkerampi määrääminen toisi merkittäviä säästöjä lääkekustannuk... Lue lisää »

Apteekin perustehtävä sotessa

   20.01.2017 10:24  VESA KUJALA

UUTTA SOTE-JÄRJESTELMÄÄ suunnitellaan vauhdilla.

Isojen rakenteiden suunnittelu on ollut käynnissä koko viime vuoden, ja nyt maakunnissa aletaan päästä lähemmäksi konkretiaa. Näin myös lääkehuolto tulee mukaan tarkasteluun maakuntien erilaisissa työryhmissä.

Uudessa palvelurakenteessa apteekin tulee mielestäni ensisijaisesti tukea lääkehoitojen onnistumista ja varmistaa kustannussäästöt itsehoidon neuvonnan avulla.

Apteekkien neuvontaa kannattaa hyödyntää myös ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa, kuten elintapa-, terveys- ja liikuntaneuvonnassa.

Tätä työtä apteekit tekevät nytkin varsin paljon, mutta roolia ei ole lainsäädäntöön kirjattu.

Apteekin perustehtävä kokonaisuudessaan – lääkehoidon onnistumisen tukeminen, itsehoidon tukeminen neuvonnalla ja sairastumista ennaltaehkäisevä neuvonta - olisikin syytä kirjata lakiin.


AVOHUOLLON APTEEKIT ovat Suomen käytetyin terveydenhuollon lähipalvelu.

Apteekkeihin tehdään vuosittain noin 60 miljoonaa asiakaskäyntiä, kun käyntien määrä muussa terveydenhuollossa yhteen laskettuna jää alle 35 miljoonan.

Apteekki on käytännössä ainoa matalan kynnyksen asioimispiste, jossa asiakas voi keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa aikaa varaamatta.

Vuonna 2015 valmistuneen selvityksen mukaan apteekkien neuvonta säästää noin miljardi euroa muualta terveydenhuollosta (PwC 2015).

Säästö syntyy ensisijaisesti siitä, että itsehoidon neuvonnalla pystytään vähentämään perusterveydenhuollon lääkärikäyntejä.


APTEEKIN FARMASEUTTISEN henkilökunnan perustyöhön kuuluu arvioida, voidaanko oireet hoitaa itsehoidon keinoin vai onko syytä konsultoida lääkäriä.

Ohjaamalla kansalaiset aiempaa pontevammin kysymään ensin apteekista neuvoa, voidaan turhat käynnit lääkärissä välttää.

Itsehoidon neuvonnan lisäksi apteekilla voisi olla nykyistä merkittävämpi rooli myös lääkärin määräämien lääkehoitojen onnistumisen ja seurannan tukemisessa.

Jo nyt apteekin ammattilaiset antavat lääkeneuvontaa ja opastavat käyttämään lääkkeitä oikein.

Jos tiedonkulkua lääkärin ja apteekin välillä kehitetään niin, että lääkehoidon tavoite on myös apteekin tiedossa, apteekki voi auttaa hoidon seurannassa esimerkiksi kirjaamalla – potilaan suostumuksella – tietoja mittausarvoista potilaan noutaessa seuraavaa lääkeannostaan.

Lääkkeitä potilaat hakevat apteekista kuitenkin yhtä usein kuin ennen."


Apteekin kirjaama tieto toimii lääkärille informaationa hoidon toteutumisesta, kun hän seuraavan kerran tapaa potilaan.

Tarvittaessa apteekki voisi myös ohjeistaa potilasta hakeutumaan lääkärille, mikäli hoidolle asetettu tavoite ei ole toteutumassa tai mikäli potilaalla on hoitoon liittyviä ongelmia.

Reseptien voimassaolo piteni vuoden alusta kahteen vuoteen. On oletettavaa, että tämän seurauksena käynnit lääkärissä joka tapauksessa harvenevat. Lääkkeitä potilaat hakevat apteekista kuitenkin yhtä usein kuin ennen.


MONILÄÄKITTYJEN POTILAIDEN osalta Suomeen on syytä luoda kansalliset kriteerit, joiden perusteella monilääkitty olisi oikeutettu lääkehoidon arviointiin.

On osoitettu, että monilääkittyjen potilaitten lääkehoitoa rationalisoimalla voidaan ehkäistä lääkkeiden yhteisvaikutuksia sekä parantaa lääkitysturvallisuutta.

Myös koneellista annosjakelua voidaan hyödyntää monilääkittyjen potilaitten hoidon onnistumisen tueksi.


OLEN TÄSSÄ MAININNUT vain osan niistä keinoista, joilla apteekit voivat tukea muuta terveydenhuoltoa ja osaltaan auttaa sote-järjestelmän tärkeimmän tavoitteen, kustannusten hillinnän, saavuttamista.

Kaikki tämä voi tapahtua ilman, että kenelläkään on pelkoa palveluiden saavutettavuuden heikkenemisestä.


Kommentit

Entinen apteekkilainen 07.05.2017 15:41

Tuo mahdollisuus lääkehoidon rationointiin ja annosjakeluun on hyvin mielekiintoinen ajatus.Varmaan olisi hyvä saada KELA ja sosiaali-ja terveysministeriökin varhaisessa vaiheessa mukaan,jotta lisääntyviltä apteekkikäynneiltä jatkossa vältytyttään.


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Sopivan kokoinen uudistus
03.07.2020 12:28 ERKKI KOSTIAINEN

03.07.2020 12:28 ERKKI KOSTIAINEN


Digitaaliset ratkaisut edesauttavat lääkehoidon kokonaisuuden optimointia
22.05.2020 08:39 HENNA KYLLÖNEN

22.05.2020 08:39 HENNA KYLLÖNEN


Maskit hämmentävät
13.05.2020 11:43 ERKKI KOSTIAINEN

13.05.2020 11:43 ERKKI KOSTIAINEN


Apteekit etulinjassa koronaepidemiassa – Viro palasi proviisoriomistukseen
03.04.2020 15:04 MERJA HIRVONEN

03.04.2020 15:04 MERJA HIRVONEN


Harkiten ja vaikutukset arvioiden
23.01.2020 12:28 ERKKI KOSTIAINEN

23.01.2020 12:28 ERKKI KOSTIAINEN


Ei tuote, vaan hoito
14.11.2019 16:51 MERJA HIRVONEN

14.11.2019 16:51 MERJA HIRVONEN


Vastuullisuutta parhaimmillaan
04.11.2019 10:00 ERKKI KOSTIAINEN

04.11.2019 10:00 ERKKI KOSTIAINEN


Lakanapyykistä lääkkeisiin
23.08.2019 12:13 OLLI-PEKKA TIAINEN

23.08.2019 12:13 OLLI-PEKKA TIAINEN


Vuosikymmen viitehintaa
01.04.2019 09:59 ERKKI KOSTIAINEN

01.04.2019 09:59 ERKKI KOSTIAINEN


Sääntelyllä ohjataan lääkealan kokonaistaloutta
27.03.2019 16:05 ILKKA HARJULA

27.03.2019 16:05 ILKKA HARJULA