Miksi apteekeista luotiin totuudenvastaista mielikuvaa?

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN lääkejakeluselvitys on saanut paljon huomiota mediassa, jossa sillä on luotu tehokkaasti mielikuvaa, että apteekkien kehitys olisi jämähtänyt paikoilleen.

EI TODELLAKAAN OLE. Olen ollut alalla vuodesta 1991 ja saanut näköalapaikalta seurata alan kehitystä. Se on ollut tuloksellista: apteekit ovat monilla mittareilla arvioiden nyt palvelualojen kärkijoukossa.

Aloitetaan tärkeimmästä. Suomalaiset ovat hyvin tyytyväisiä apteekkeihin ja apteekkipalveluihin. Eri alojen palveluvertailussa apteekit ovat jo vuosikausia sijoittuneet kärkijoukkoon. Ammattilaisten luotettavuudessa vain palomiehet menivät apteekkien ammattilaisten edelle viime kesänä julkaistussa tutkimuksessa.

Joka neljännessä apteekissa toimintaa tehostaa varastoautomaatti tai -robotti. Missä muualla vähittäisjakelussa on yhtä paljon varastoautomaatiota?

SÄHKÖINEN RESEPTI otettiin terveydenhuollossa ensimmäisenä käyttöön juuri apteekeissa. Keväällä 2012 kaikki apteekit olivat järjestelmän piirissä, kun iso osa muusta terveydenhuollosta vasta aloitteli käyttöönottoa.

Apteekit ovat kehittäneet ja ottaneet tarjontaansa uusia lääkehoidon onnistumista ja lääkitysturvallisuutta parantavia palveluita, kuten lääkkeiden koneellinen annosjakelu ja erilaiset lääkehoidon tarkistukset ja arvioinnit.

Verkkoasiointi on mahdollista jo yli sadan apteekin verkkoapteekissa. Tarjontaa on enemmän kuin kysyntää.

Kela-korttiakaan ei enää tarvita apteekissa, sillä asiakkaan korvaustiedot saadaan reaaliaikaisesti Kelan palvelimilta reseptiä asiakkaalle toimitettaessa. Tilausliikenne on ollut täysin digitaalista jo vuosikausia.

Apteekkitoiminnan viime vuosien kehitys näkyy myös lisääntyneenä tehokkuutena. Lääkejakeluselvityksessä lääkejakelua moitittiin liian kalliiksi, vaikka apteekin osuus lääke-eurosta on nykyisin jo pienempi kuin ruokakaupan osuus elintarvike-eurosta.

Miksi siis selvityksellä haluttiin luoda totuudenvastaista mielikuvaa apteekeista?

Ehkä siksi, ettei päässyt syntymään keskustelua siitä, miten apteekkiala muuttuisi, jos sitä kehitettäisiin Päivittäistavarakaupan selvityksen viitoittamaan suuntaan, eli vapautettaisiin apteekkien omistus Ruotsin ja Norjan tapaan.

No, siinä kävisi aika lailla samalla tavalla kuin naapurimaissakin, paitsi että apteekkien määrä ei Suomessa kasvaisi ja aukioloajat pitenisi yhtä paljon kuin naapurimaissa, joissa vasta nyt ollaan Suomen tasolla. Apteekit ketjuuntuisivat, omistus keskittyisi ja kilpailu ei tosiasiassa lisääntyisi, kun toimijoita olisi nykyistä 600:aa paljon vähemmän. Suomessa on jo Euroopan keskittynein päivittäistavarakauppa, joka keskittyisi edelleen, kun Kesko ja S-ryhmä ryhtyisivät apteekin pitoon.

Apteekkiketjuja perustaisivat myös lääketukkukaupat, ehkä OP-ryhmä ja saattaisipa Suomeen rantautua myös ulkomaisia apteekkiketjuja, joskin markkinoidemme pienuus tuskin houkuttelisi kovin monia.

Kymmenkunta EU:n jäsenmaata – Saksa, Ranska ja Espanja mukaan lukien – eivät ole vapauttaneet apteekkien omistusta, koska ne ovat halunneet säilyttää kokonaisvastuun apteekista terveydenhuollon ammattilaisella, proviisorilla, ja apteekin riippumattomuuden muista lääkealan toimijoista.

SITÄ MYÖS SUOMALAISET HALUAVAT. Taloustutkimuksen tammikuussa tekemässä Suomalaisten apteekkiasiointi 2018 -tutkimuksessa liki 80 prosenttia suomalaisista sanoi pitävänsä tärkeänä, että apteekin omistaja on terveydenhuollon ammattilainen, proviisori.

Kysymys on myös siitä, halutaanko Suomessa suosia ketjuuntumista ja keskittymistä vai kotimaista, täysin päättäjien ohjauksessa olevaa pk-yrittäjyyttä. Vaihtoehdoilla on myös merkittävä ero valtion verotuloihin. Professori Petri Kuoppamäki totesi keväällä toimialan kilpailuoikeudellisessa arvioinnissaan, että nykymalli on todennäköisesti Suomen valtiolle fiskaalisesti paras.

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton viestintäjohtaja.