Blogi

Katkeamaton prosessi

14.06.2022 | 08:24

Teksti : Sami Sneck

Potilas- ja lääkitysturvallisuus vaativat meidän kaikkien saumatonta yhteistyötä, rautaista osaamista ja välillä myös laskelmoitua riskinottoa, kirjoittaa Sami Sneck.

Helsingin Sanomissa oli vastikään juttu näköaistista ja siitä, kuinka muodostamme silmiemme avulla kuvaa maailmasta ja todellisuudesta. Yllättävää on, että silmien sijaan aivot ovat tärkein näköaisteista kuvaa muodostava elin. Kuva muodostuu varsin monimutkaisella tavalla, jossa iso osa kuvaa tehdään aiempien kokemusten perusteella. Näköaistin ei ole edes tarkoitus muodostaa ympäröivästä maailmasta kameran tavoin objektiivista ja tarkkaa kuvaa, vaan pikemminkin riittävän täsmällistä.

Olisi mielenkiintoista tarkastella näköaistimusten tulkintojen vaikutusta lääkitysturvallisuuteen, mutta onneksi ihan näin monimutkaisiin tutkimusasetelmiin ei tarvitse ryhtyä parantaaksemme lääkitysturvallisuutta.

Lääkitysturvallisuuden kehittäminen ja tutkiminen ovat olennaisen tärkeitä, mutta jo nyt meillä on tietoa ja taitoa, jota voidaan hyödyntää arjen työssä. Omasta mielestäni paras saatavilla oleva ratkaisu useimpiin lääkitysturvallisuuden haasteisiin on katkeamaton lääkehoitoprosessi. Katkeamaton lääkehoitoprosessi ja sen keskeiset käsitteet on kuvattu sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa, joskin kuvauksessa on keskitytty erikoissairaanhoidon ja sairaalaympäristön toimintoihin.

Lääkehoitoprosessissa on useita eri vaiheita ja toimijoita, mutta alkupisteeksi voidaan aina ajatella aiemman lääkitystiedon tarkistaminen, eli lääkityslistan ajantasaistaminen. Jos nämä taustatiedot eivät ole oikein, on sattuman varassa, kuinka lääkehoito voi toteutua.

Yksi ja yhteinen sähköinen lääkityslista tulisi olla kansallinen tavoite ja onneksi se sitä onkin. Työtä listan eteen on tehty jo useamman vuoden ajan, mutta se tuntuu etenevän tuskastuttavan hitaasti. Syynä ei ole tekijät eikä tahtotila, vaan pikemminkin iso ja haastava kokonaisuus, jonka ratkaisemiseksi vaaditaan monen viranomaisen ja lainsäätäjänkin työtä. Toistaiseksi reseptikeskuksen tietoja joudutaan täydentämään manuaalisilla ja paperisilla lääkelistoilla ja haastatteluilla tiedon ajantasaistamiseksi.

Teknologialla voidaan ratkaista joitakin haasteita lääkitysturvallisuudessa. Yksikköpakkauksiin jakavaa automaattista annosjakelua ollaan ottamassa käyttöön myös erikoissairaanhoidossa. Ensimmäisenä tämän ”maaliviivan” ylittänee Jyväskylä ja heti perässä tullee Oulu.

Tällä automaatiolla lääkkeiden manuaalinen jakaminen vähenee ja näin saadaan hoitajien ja farmaseuttien työpanosta käytettyä muuhun, oikeaa älyä vaativiin tehtäviin. Robotti ei tee käytännössä jakovirheitä, mutta lääkitysvirheitä sattuu varmuudella, jos lääkityslistat eivät ole ajan tasalla.

Lääkehoidon kirjaamisen yhtenäistäminen ja automatisointikin viivakoodeineen ynnä muiden teknologisine apuvälineineen on myös tärkeä osa katkeamatonta lääkehoitoprosessia. Niin lääkemääräysten kuin lääkehoidon toteutumisenkin oikea-aikainen ja laadukas kirjaaminen on ajantasaisen lääkityslistan ohella keskeistä lääkitysturvallisuuden varmistamiseksi.

Näiden kehittäminen ei aina vaadita edes teknologiaa, vaan muutos on tapahduttava ihan arjen toimintakäytänteissä. Jokaisen meistä on sitouduttava toteuttamaan turvallisen lääkehoitoprosessin toimintakäytänteitä ja viimekädessä valinnan tekee aina työntekijä itse.

Aiemmassa blogissaan Tuija Ikonen kertoi uudesta asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiasta. Strategia on tärkeä työkalu ja siinä määritellään toiminnan tavoitteet ja visiot. Mikään strategia ei kuitenkaan tee potilaan hoidosta turvallista ilman, että se otetaan käyttöön arjen hoitotyössä, lääkehoidon toteuttamisessa ja näiden johtamisessa.

Viimeisen vuoden aikana tämän strategiantyön kautta Suomessa on mielestäni varsin positiivinen ja ratkaisukeskeinen ilmapiiri potilasturvallisuuden kehittämiseksi ja tämä sama koskee myös lääkitysturvallisuutta.

Turvallisia käytänteitä saadaan ja kannattaa matkia myös muilta aloilta. Lentäminen lienee yksi usein käytetty vertailukohde. Vertailussa täytyy kuitenkin huomata, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on usein pakko ”lähteä lentoon” varsin rikkinäisellä ja viallisella koneella ja konetta tutkitaan ja korjataan siellä yläilmoissa saatavilla olevin välinen ja tiedoin.

En tarkoita, että vertaus on huono, mutta haluaisin korostaa, että potilastuvallisuus ja lääkitysturvallisuus vaativat meidän kaikkien saumatonta yhteistyötä, rautaista osaamista ja välillä myös laskelmoitua riskinottoa; potilasta tai asiakasta ei voida jättää lentokoneen tavoin kentälle odottamaan turvallisempaa hetkeä nousukiidolle. Lääkitys- ja muutoinkin turvallista kesää kaikille!

Kirjoittaja työskentelee arviointiylihoitajana Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa ja toimii OYS - ERVAn potilasturvallisuuslähettiläänä.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia vuosille 2022-2026 julkaistiin 24.2.2022.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus koordinoi strategian toimeenpanoa palvelunjärjestäjien ja -tuottajien, ammattilaisten ja eri sidosryhmien kanssa.
Valtakunnallinen apteekkien lääkitysturvallisuusohjelma on Apteekkariliiton ja Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen käynnistämä hanke, jolla pyritään parantamaan avohuollon lääkehoitoprosessin turvallisuutta yhteistyössä.
Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Awanic oy, Farmasian oppimiskeskus ja Helsingin yliopisto.
VALO-blogin kirjoittajat valaisevat teksteissään ajankohtaisia lääkitysturvallisuuden näkökulmia oman toimintansa lähtökohdista.