Verkkoapteekki voisi toimia kuin pitsataksi ja lääkejakelun hiominen parantaisi hoivako... Lue lisää »

Lääkehoidon kokonaisarviointi tehtiin 51-vuotiaalle, epilepsiasta ja putkinäöstä kärsiv... Lue lisää »

Ilmansaasteet tiedetään haitallisiksi, mutta tuoreiden tulosten mukaan ne saattavat tap... Lue lisää »

Viidenneksen osuuden ostanut terveysjätti tarjoaa Tamron apteekkiyhtiön kautta etäpalve... Lue lisää »

Tutkimuksen mukaan pitkäaikainen vaihdevuosien jälkeinen hormonihoito on yhteydessä koh... Lue lisää »

Miten apteekkeja voidaan kehittää?

     12.03.2019 16:28  VILLE SKINNARI

KUUMANA KÄYVÄN sote-keskustelun ohessa on hyvä palauttaa mieleen apteekkien rooli ja merkitys yhteiskunnassa. On paljon asioita, joissa apteekkien toimintaa ja roolia voidaan kehittää.

Apteekissa käy vuodessa keskimäärin 120 000 asiakasta. Apteekin roolia voisi lisätä osana suomalaista terveysalan kehittämistä eri tavoin. Apteekki voi olla mukana esimerkiksi hyvinvoinnin seurannassa ja ennaltaehkäisyssä, tukea vanhusten kotihoitoa sekä lähi- ja etäterveyspalveluja.

Tiedämme, että joka 16. sairaalan sisäänotto johtuu lääkityksestä tai sen puutteesta. Tämä yksin olisi jo merkittävä säästökohde. Ensiapuun tulevista potilaista yli 80 prosentilta puuttuu lääkitystiedot. Tämä koskee jo ikähaarukkaa yli 45 vuotiaat – eli ei pelkästään ikäihmisiä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarvitaan kaikki mahdolliset keinot. Tässä tulisi edelleen kehittää ja konkretisoida yhteistyötä terveysalan, liikunta-alan ja teknologisten ratkaisujen toimittajien kanssa.

APTEEKKITOIMINTAA kannattaa ja tulee uudistaa kokonaisuus huomioiden. Suurimmat edut saavutetaan integroimalla erittäin korkeatasoinen farmaseuttinen osaamisemme paremmin osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi rationaalisen eli järkevän lääkehoidon toimeenpano-ohjelman keväällä 2017. Ministeriön arvion mukaan (vastaa WHO:n tutkimuksia) vain noin 1/3 lääkehoidoista onnistuu tavoitellusti, 1/3 osittain ja 1/3 epäonnistuu. Lääkekorvausmenot ovat kuitenkin n. 1,4 miljardia euroa, joten epäonnistuneiden hoitojen osalta hukataan valtavasti varoja.

Ratkaisu löytyy moniammatillisesta yhteistyöstä, jota ehdottomasti kannattaa kehittää niin kunta- kuin maakuntatasolla. Esimerkiksi vanhustenhoidossa avohuollon apteekkien toteuttamat lääkehoitojen tarkistus- ja arviointipalvelut ehkäisevät turhaa lääkkeenkäyttöä ja erilaisia komplikaatioita, parantavat toimintakykyä ja vapauttavat hoitohenkilöstön aikaa muuhun työhön.

Ministeriön virkamiesmuistio olisi hyvä ja realistinen pohja hallitusohjelmakirjaukseksi.

Toinen esimerkki on lääkehoidon aloituspalvelu, jota Apteekkariliitto on pitänyt esillä. Se on käytössä monessa muussa Euroopan maassa, ja siinä on kyse uuden pitkäaikaislääkityksen saaneen ihmisen tehostetusta tukemisesta ja lääkehoitoon sitouttamisesta.

Esimerkiksi diabeteksen hoidossa palvelusta on saatu hyviä kokemuksia, kun farmaseutti käy asiakkaan kanssa läpi lääkehoidon tavoitteet ja vaikutukset, ja seurantaa tehdään diabeteshoitajan kanssa.

MONESSA MUUSSA pienpalvelussa apteekit voisivat keventää valtakunnallisella verkollaan terveysasemien jonoja. Esimerkiksi influenssarokottaminen tai erilaiset mittaukset ja tavoitetasojen seuranta voisivat olla konkreettisia toimintoja. Olennaista on siis katsoa kokonaisuutta ja pitää apteekit ja farmaseuttinen osaaminen osana palvelupolkua.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi helmikuun lopulla tiekartan, virkamiesmuistion, jossa esitetään lääkelain kokonaisuudistusta seuraavan kahden hallituskauden aikana. Muistio painottaa nimenomaan rationaalisen lääkehoidon tavoitteisiin liittyviä vaikutusarviointeja ja vahvempia ohjausmekanismeja koko lääkehuoltoon. Tämä tulevaisuuskatsaus olisi hyvä pohja hallitusohjelmakirjaukseksi ja realistinen sekä maltillinen toteutukseltaan.

Muuttuneet asiointitavat ja digitalisoitunut toimintaympäristö vaativat myös lainsäädännön päivittämistä, jotta verkkoapteekkitoiminta, noutolokeropalvelut tai vaikkapa nopeat kotiinkuljetukset mahdollistuvat. Laajemmat verkkoasiointimahdollisuudet parantavat lääkkeiden saatavuutta myös syrjäisimmillä seuduilla, kun eri kellonaikoina voi asioida sujuvasti.

Kirjoittaja on SDP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustajaehdokas Hämeen vaalipiirissä.

Kirjoitus on osa Apteekkarilehden vaaliblogisarjaa.


Lapaseni veivät mummon unet
28.02.2019 09:25 KAISU AHLQVIST

28.02.2019 09:25 KAISU AHLQVIST


Onko lääkeneuvontaa pakko kuunnella?
15.01.2019 09:25 ALEKSI WESTERHOLM

15.01.2019 09:25 ALEKSI WESTERHOLM


Lääkevarmennus tulee, oletko valmis?
05.12.2018 08:40 RIIKKA HYNYNEN

05.12.2018 08:40 RIIKKA HYNYNEN


Asiakaspalvelu kaipaa uutta digiloikkaa
21.11.2018 11:30 ALEKSI WESTERHOLM

21.11.2018 11:30 ALEKSI WESTERHOLM


Newton vastaan new tech
02.11.2018 11:10 MARIANNE HOVI

02.11.2018 11:10 MARIANNE HOVI


Tärkeintä on arvostus, ja siihen on syy
01.10.2018 08:00 Aleksi Westerholm

01.10.2018 08:00 Aleksi Westerholm


Hoitokokeiluja haastavaan arkeen
20.09.2018 09:00 KAISU AHLQVIST

20.09.2018 09:00 KAISU AHLQVIST


Pistoa kerrakseen!
31.08.2018 13:24 Jonne Peltoniemi

31.08.2018 13:24 Jonne Peltoniemi


Itsestään huolehtiminen auttaa kohtaamaan muita
10.08.2018 12:56 MARIANNE HOVI

10.08.2018 12:56 MARIANNE HOVI


Mitä tutkija hutkii apteekissa?
31.07.2018 09:08 Riikka Hynynen

31.07.2018 09:08 Riikka Hynynen