Tuore väitöstutkimus osoittaa, että avo- ja kotihoidon lääkitysturvallisuudessa on palj... Lue lisää »

Apteekit toivovat lisää joustavuutta lääkevaihtoon. Lue lisää »

Maailman potilasturvallisuuspäivä käsittelee potilasturvallisuutta myös terveydenhuollo... Lue lisää »

Parkinsonin taudista kärsivän rouvan elämänlaatu koheni ja lääkekuorma keveni. Lue lisää »

Fimean tekemän väestökyselyn mukaan asiakkaiden on vaivatonta hankkia itsehoitolääkkeit... Lue lisää »

Miksi korjata sitä, mikä toimii?

   18.03.2016 09:10  SARI ESSAYAH

KANSANEDUSTAJA Antero Vartia (vihr.) ajaa apteekkitoiminnan sääntelyn purkua ja esittää, että apteekkiluvat myönnettäisiin kaikille kriteerit täyttäville toimijoille.

En ole tästä ehdotuksesta innostunut, sillä en näe, mitä hyötyä apteekkitoiminnan vapauttamisesta olisi tavalliselle kansalaiselle.

Sen sijaan näen monia riskejä, jos lähdetään korjaamaan toimivaa ja hyvää järjestelmää.


TURHAN SÄÄNTELYN purkaminen on laajasti kannatettu poliittinen tavoite. Samalla on todettava, että kaikki sääntely ei ole turhaa.

Apteekkilupajärjestelmässä toimipisteverkosto on voitu ulottaa myös syrjäisemmille paikkakunnille, joista apteekkipalvelut todennäköisesti katoaisivat vapaan kilpailuehtoisen toiminnan myötä.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. On pidettävä huolta siitä, että elintärkeät palvelut eivät karkaa liian kauas kenenkään ulottuvilta. Apteekki on, ja sen on jatkossakin oltava, helposti saavutettava lähipalvelu.

Nykyjärjestelmä takaa myös asiantuntevan lääkeneuvonnan potilaalle, ja asiakastyytyväisyys onkin suomalaisissa apteekeissa huipputasoa.


APTEEKKIVERKOSTO ON nähtävä osana kansalaisten tarvitsemia terveyspalveluja, ei ensisijaisesti liiketoimintana.

Jos kuitenkin apteekkeja tahdotaan tarkastella puhtaasti yritystoiminnan näkökulmasta, tosiasiat puhuvat edelleen nykyjärjestelmän säilyttämisen puolesta.

Mikäli järjestelmä vapautettaisiin, moni pieni apteekki sulkisi ovensa ja apteekkiverkosto harvenisi."

Apteekkien yritysrakenne on lupakäytännön vuoksi ihanteellinen: apteekkiverkostomme on kotimaisissa käsissä, alalla on paljon pienyrittäjiä ja verotulot jäävät Suomeen, vieläpä paikallistalouteen.

Apteekkimaksulla tasataan suurten ja pienten apteekkien välisiä kannattavuuseroja. Pienimmät apteekit eivät maksa apteekkimaksua, joten ne saavat samasta lääkkeestä enemmän katetta kuin suuret apteekit.

Mikäli järjestelmä vapautettaisiin, moni pieni apteekki sulkisi ovensa ja apteekkiverkosto harvenisi.



NORJASSA TOTEUTETTIIN  kansanedustaja Vartian toivoma apteekkijärjestelmän uudistus vuonna 2001 ja Ruotsissa valtion apteekkimonopoli purettiin 2009.

Molemmissa apteekit ovat siirtyneet suurelta osin kansainvälisten yhtiöiden omistukseen. Norjassa sinnitellään ilman apteekkia peräti parissa sadassa kunnassa. Kokemukset naapurimaista puhuvat suomalaisen järjestelmän puolesta.

Tänä päivänä peräänkuulutetaan vastuullista ja ”kasvollista” omistajuutta. Suomalainen apteekkien toimilupajärjestelmä takaa molemmat. Miksi siis korjata sellaista, mikä ei ole rikki?

Kirjoittaja on kansanedustaja ja Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja.

Blogiin korjattu 18.3. kello 11:56 virheellinen tieto siitä, että apteekkiverkosto olisi uudistuksen myötä harventunut Ruotsissa ja Norjassa. 


Kommentit

Niko Niko 10.10.2016 14:40

Vartialla on joku oma lehmä ojassa tai sitten joku lähipiirin ihminen joka on kateellinen apteekkareille joko siitä syystä, että ei ole aikoinaan päässyt opiskelemaan tai joku muu syy ajaa tällaista asiaa ja erittäin huonoin perusteluin??

Tuber salep 18.03.2016 15:03

Naapurimaassa ainakin on herätty todellisuuteen että systeemin muuttaminen meni ikään kuin plörinäksi. Siellä keskustelun aihe on siirtynyt siihen, miksi apteekkien toimitusvarmuus on huonontunut.
Vapauttamiskoohotusta on on vaikea ymmärtää. Tämä on loppujen lopuksi marginaalinen ala, joka toimii erittäin hyvin. Omaan pieneen päähän ei mahdu yhtälö hintakilpailusta, apteekkien määrän kasvattamisesta ja työpaikkojen luomisesta. Kun hinnat laskevat, työvoimakustannuksille pitää tehdä jotain. Kun apteekkien määrä kasvaa, entistä vähemmästä työntekijämäärästä pitäisi kilpailla ja sehän taas nostaa työvoimakustannuksia. Useampi pieni apteekki olisi siis jatkossa vain muutaman henkilön lääkekauppa, jossa ei välttämättä olisi edes kunnon valikoimaa.
Poliitikkojen kannattaisi populistisen puuhastelun ja tulevan vaalikauden ääntenkalastelun sijaan keskittyä työttömyyden vähentämiseen ja muutamaan muuhun, hirvittäviä kustannuksia teettävään asiaan.

Minna 18.03.2016 10:24

Lyhyesti ja ytimekkäästi juuri näin. Hyvä Sari, olet perehtynyt hyvin asian taustoihin.


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Korvaushoitoa apteekista Kanadan malliin
01.08.2016 10:00 HARRI OVASKAINEN

01.08.2016 10:00 HARRI OVASKAINEN


Itsehoitolääkkeet voivat tehostaa terveydenhuoltoa
30.06.2016 10:10 NADIA TAMMINEN

30.06.2016 10:10 NADIA TAMMINEN


Vihreä farmasia odottaa kansainvälistä hyväksyntää
23.06.2016 10:00 EEVA TERÄSALMI

23.06.2016 10:00 EEVA TERÄSALMI


Apteekkimaksu on muuttumassa apteekkiveroksi
16.06.2016 14:00 SAMI VARONEN

16.06.2016 14:00 SAMI VARONEN


Farmasian opetus uudistuu – näkyykö ympäristönäkökulma?
26.05.2016 11:13 OUTI SALMINEN

26.05.2016 11:13 OUTI SALMINEN


Itsehoitolääkkeiden hyödyt käyttöön
13.05.2016 10:15 SARI ESSAYAH

13.05.2016 10:15 SARI ESSAYAH


Onko kaloilla päänsärkyä?
29.04.2016 15:03 REIJO KÄRKKÄINEN

29.04.2016 15:03 REIJO KÄRKKÄINEN


Apteekit mukaan yhteistyöhön osaksi sote-uudistusta
15.04.2016 09:27 ANNELI KILJUNEN

15.04.2016 09:27 ANNELI KILJUNEN


Helsinki tarvitsee apteekkimuseon
31.03.2016 10:00 PEKKA HAAVISTO

31.03.2016 10:00 PEKKA HAAVISTO