Suurentunut lipoproteiini (a) -pitoisuus on itsenäinen sepelvaltimotaudin sekä sydän- j... Lue lisää »

Lisääntyvä verkkokauppa on muuttanut myös Ruotsin kivijalka-apteekkeja. Lue lisää »

Sähköinen resepti paransi potilaiden lääkityksen hallintaa ja johti lääkehoidon laadun ... Lue lisää »

Apteekkien haku- ja myöntämiskäytäntöjä halutaan yksinkertaistaa. Itsehoitolääkkeille e... Lue lisää »

Apteekkari Heli Mäntysalon mielestä sosiaalinen media on apteekeille vielä vähän käytet... Lue lisää »

Eväitä apteekkien työntekijäpulaan?

   10.02.2020 13:41  ALEKSI WESTERHOLM

Farmaseuttipula kärjistyy, kun alan ammattilaisten osaamista on alettu hyödyntää uudella tavalla.

TUTKIMUS ANTOI  seuraavanlaisia tuloksia, kun kysyttiin alalta pois vaihtaneilta farmaseutilta syitä urapolkunsa muutokseen: Farmaseutin työtä ei pidetty haasteellisena, eikä siinä nähty mahdollisuutta itsensä kehittämiseen tai urakehitykseen. Alaa oli vaihdettu myös itsenäisemmän työn ja päätöksentekomahdollisuuksien saamiseksi.

Farmaseuttipulasta puhutaan tällä hetkellä paljon. Asia ei kuitenkaan ole uusi. Alussa mainitsemani tutkimus on vuodelta 2000, kun Merja Loponen oli tehnyt apteekkifarmasian erikoistumisopinnoissa projektityön liittyen farmaseuttien alalta poistumiseen.

Nyt vanhat ongelmat kärjistyvät, kun farmasian ammattilaisten osaamista on alettu hyödyntää uudella tavalla. Työ on entistä enemmän asiantuntijaosaamista, ja sitä tarvitaan apteekkien lisäksi lisääntyvissä määrin muualla, kuten sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Samalla ikääntyvä väestö tarvitsee terveydenhuollon ammattilaisia enemmän kuin ennen. Uusia apteekkeja perustetaan etenkin pääkaupunkiseudulle, pelkästään Espooseen tulee kuusi uutta apteekkia.

Vielä muutama vuosi sitten, kun olin valmistumassa farmaseutiksi, työllistyminen oli mielestäni epävarmaa. Nyt farmaseutteja kaapataan töihin jo opiskelujen aikana, vielä melko aikaisessa vaiheessa. Samaan aikaan yleinen käsitys tuntuu olevan, ettei apteekkityö innosta. Apteekki nähdään opiskelijoiden joukossa enemmän paikkana, jonne joudutaan, ei päästä töihin.

MIKSI APTEEKKITYÖSKENTELY ei kiinnosta valmistuvia farmaseutteja? Kuten Loposen tutkimuksesta saimme lukea, työ koetaan liian helpoksi. Farmaseuteista tuntuu, että asiantuntijuus valuu hukkaan apteekissa. Ongelmiin ei ole selvästikään pureuduttu tarpeeksi tehokkaasti, sillä samat asiat ovat pyörineet farmaseuteilla mielessä jo toista vuosikymmentä. Mikä voisi olla avuksi tilanteeseen?

Opiskelupaikkojen lisääminen ei auta, jos työskentely apteekissa ei tunnu mieleiseltä. Tulee siis keskittyä siihen, mitä apteekissa tapahtuu.

Apteekkityöstä voisi saada mielekkäämmän esimerkiksi lisäämällä aidosti moniammatillista työskentelyä farmaseuttien ja lääkärien sekä muiden hoitoon osallistuvien välillä. Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa lääkärit ja hoitajat muodostavat hoitotiimejä. Miksei apteekin ammattilaisia oteta mukaan näihin tiimeihin, jos apteekit ovat kuitenkin ylivoimaisesti käytetyin terveyspalvelu Suomessa? Varsinkin nykyään, kun reseptit ovat 2 vuotta voimassa ja ne voi helposti uusia apteekista tai Kanta-palvelusta, apteekin ja farmaseuttien merkitys lääkehoidon onnistumisessa korostuu.

FARMASEUTIT VOISIVAT, jos lääkäri ei ole erikseen kieltänyt, uusia tiettyjen lääkkeiden reseptejä ja toimittaa lääkkeet saman tien, kuten Ranskassa ja Tanskassa on alettu tehdä. Tapauksissa, joissa kontrollit ovat kunnossa ja hoitotasapaino hyvä, ei välttämättä tarvitsisi aina lisätä terveyskeskuslääkärin työmäärää pyytämällä rutiinilääkkeen reseptille uusintaa. Apteekkifarmaseutille tilanne, jossa säännöllisessä käytössä olevan lääkkeen resepti on tyhjentynyt tai vanhentunut, eikä asialle voi tehdä mitään, on yhtä turhauttavaa kuin asiakkaallekin.

Farmaseutit voisivat kirjoittaa asiakkaan kohdalle tietoa lääkkeiden käytöstä tai sairauden tilasta, joka olisi näkyvillä myös lääkäreille vaikkapa Kanta-palvelun kautta. Farmaseutit voisivat ehdottaa lääkärille lääkityksen tarkistamista tai kutsua kontrolliin, jos potilas ei sinne itse ymmärtäisi hakea. Tekeillä oleva sähköinen lääkityslista helpottaisi näitä toimia.

Jos apteekkifarmaseutit sitoutettaisiin enemmän potilaiden hoitoon, myös apteekissa nähtäisiin, kuinka potilaan vointi on edennyt. Tämä antaisi aivan erilaisen kokemuksen farmaseutille oman työnsä tärkeydestä, kun voi huomata lääkehoitoon liittyneiden omien neuvojen kohottaneen potilaan kuntoa ja hyvinvointia.

Julkisen terveydenhuollonkaan palvelut eivät ole ilmaisia, miksi apteekkien antaman lääkeneuvonnan tulisi olla?

Tällä hetkellä, kun farmaseutit näkevät lääkityksessä korjaustarpeita, niiden lähettäminen lääkärille voi tuntua vaikealta. Tämä etäännyttää farmaseuttia koko lääkehoitoon osallistumisesta ja potilaan auttamisesta. Tuntuu siltä, että osaisi auttaa, mutta ei pysty. Tällaisissa tilanteissa farmaseutista varmasti tuntuu, että oma asiantuntijuus menee hukkaan.

Osaa farmaseuteista voi myös harmittaa apteekkien lisääntynyt panostus ei-lääkkeellisten tuotteiden lisämyyntiin. Tämä on seurausta reseptilääkkeiden yhä pienenevistä katteista. Menetetyt tuotot pyritään saamaan takaisin. Tämä tekee farmaseuteista enemmän myyjiä kuin terveydenhuollon ammattilaisia.

Reseptilääkkeiden katteiden pienentyessä voitaisiin kuitenkin saada lisätuottoja ottamalla maksuja farmaseuttien antamasta neuvonnasta ja ottamalla laajasti käyttöön Kelan tai muun julkisen toimijan korvaamia farmaseuttien tarjoamia kliinisiä lääkehoidon palveluita. Julkisen terveydenhuollonkaan palvelut eivät ole ilmaisia, miksi apteekkien antaman lääkeneuvonnan tulisi olla? Siitä ne säästöt yhteiskunnalle syntyvät, kun ihmiset käyttävät lääkkeitään oikein, ammattilaisten neuvojen mukaan.

Kirjoittaja opiskelee proviisoriksi ja työskentelee opintojen ohella farmaseuttina Farmanian asiakasapteekeissa pääkaupunkiseudulla.


Kommentit

Leena von Savolainen 08.10.2020 13:19

Missä se pula on? Ei julkisessa haussa ole monta paikkaa avoinna. Se on jännä juttu kun farmaseuttipulaan tai mihin muuhun tahansa työvoiman pulaan auttaa koulutuspaikkojen lisäys, mutta lääkäripulaan se ei ole sopiva keino. Ainakaan palkkoja vahtivan LL:n mukaan.

Alan vaihtaja 25.02.2020 17:10

Miksikö siirryin toiselle alalle? Apteekista pois ajavia tekijöitä olivat mm. vuorotyö, työn sisältö (pääasiassa kela-vahtina ja tarroittajana toimiminen), matala kompensaatio ja kannustimien puuttuminen. Lisäksi hyvin hierarkkinen ympäristö. Kunhan nämä saadaan kuntoon, niin apteekkifarmaseutteja varmaankin löytyy. Opiskeluaikoina kuitenkin ihan ok työ.

Hyvästä kannattaa pitää huolta 14.02.2020 18:40

Oikein hyvä kirjoitus ja uskon monen farmseutin yhtyvän tähän.
Kirjoituksen sisältö olisi hyvä saattaa ajoissa hallituksen tietoon, nyt kun ovat muutenkin pohtimassa apteekilaitosta ja apteekkareiden tuloja.

Ihmettelijä 14.02.2020 11:49

Hyviä ajatuksia! Kuka rohkea nämä vie eteenpäin ja osoittaa arvon, mitä näillä saadaan aikaan?


Osallistu keskusteluun

Kommenttisi tulee näkyviin vasta kun keskustelun valvoja on hyväksynyt sen julkaistavaksi. Emme julkaise hyvien tapojen vastaisia emmekä aiheeseen liittymättömiä kommentteja.


Och samma på svenska
09.12.2019 09:36 OONA KARVONEN

09.12.2019 09:36 OONA KARVONEN


"Kaikkea mitä saa"
23.07.2019 10:22 ALEKSI WESTERHOLM

23.07.2019 10:22 ALEKSI WESTERHOLM


Ympäristö on myös apteekin asia
24.05.2019 11:06 ROOSA SAARENMAA

24.05.2019 11:06 ROOSA SAARENMAA


Kenelle lääkehoidon arviointi – ja kuka maksaa?
14.05.2019 08:50 ALEKSI WESTERHOLM

14.05.2019 08:50 ALEKSI WESTERHOLM


Opintomatkalla Ruotsissa
16.04.2019 09:45 SAMI HYVÖNEN

16.04.2019 09:45 SAMI HYVÖNEN


Biosimilaarit apteekissa
10.04.2019 15:15 RIIKKA HYNYNEN

10.04.2019 15:15 RIIKKA HYNYNEN


Apteekki huomenna
02.04.2019 09:33 SARI SARKOMAA

02.04.2019 09:33 SARI SARKOMAA


Mukaan muutokseen
26.03.2019 09:38 ANNIKA SAARIKKO

26.03.2019 09:38 ANNIKA SAARIKKO


Kauramaitokaupassa pohdittua
20.03.2019 17:30 TOUKO AALTO

20.03.2019 17:30 TOUKO AALTO


Miten apteekkeja voidaan kehittää?
12.03.2019 16:28 VILLE SKINNARI

12.03.2019 16:28 VILLE SKINNARI